Läpivientien tiivistäminen

[Matti Alander]

Muutaman vuoden on suuremmissa kiinteistöissä kouluissa, päiväkodeissa, virastotaloissa jne... Herätty taas uuteen ongelmaan sisäilma-asioissa. Eilinen ilta vierähti yleisötilaisuudessa jossa päättäjiä, tekniikan osaajia ja vanhempia.
Betonilaatan allahan on aina 100 prosentin kosteus ja pääsääntöisesti mikrobikasvustoa. Olenkin jo aikaisemmin kirjoitellut aiheesta, lattioiden reuna-alueiden tiivistämisestä esim. Vedeneristeellä ja tukiverkolla. Kaikki betonilaatan läpiviennit näyttävät olevan myös betonin kutistuessa helposti vuotavia, minkä voi todeta vaikka itse nuuhkimalla.
Sähkökeskuksen sähköputkien läpiviennit ovat pääsääntöisesti myös reittejä, joista mikrobeja kulkeutuu huoneilmaan. Pelkkä suojaputken tiivistäminen ei riitä, kun johdon ja putken välistä on suora reitti sisäilmaan. Työnä tiivistäminen pikkuhommia , mutta ei aina tule heti mieleen.
Samoja tiiveysongelmia voi myös olla rossipermannoissa ja niihinkin kannattaa paneutua.

[Perde]

Betonilaatan allahan on aina 100 prosentin kosteus ja pääsääntöisesti mikrobikasvustoa.

Tätä olen miettinyt, kun uusimman tutkimustiedon valossa kapillaarikatko ei estä kosteuden nousemista laatan alle, niin eikö olisi vain järkevää tehdä tuo laatan alapuoli mahdollisimman tiiviiksi ja lämpimäksi? Esimerkiksi paksulla kerroksella täyspontattua XPS-levyä ja jotain butyylimassaa saumoihin? Jos laatan alla on aina 100% kosteus, niin eihän mikään sinne päin kuiva kuitenkaan...

Voisiko joku valaista mikä tuossa ajatuksenjuoksussani mahdollisesti mättää?

[48tönö]

Kyllä se varmaan riittää kun tekee vain nykyohjeiden mukaan. Lisäksi jos käyttää kellarissa mahdollisimman hengittäviä rakenteita, niin kyllä se vähäinen kosteus jos jostain pääsee, niin kuivuu myös.

Eli tuskin eristeen tyypillä on suurta merkitystä. Kunhan on vettymätön.

[lehmikangas]

Ajatella jos saisi jollakin ihmeellisellä konstilla maan ja talon väliin ilmaa. Niin että se maasta nouseva kosteus pääsisi tuulen mukana karkaamaan linnun lailla. Semmoisen leijuvan talon kun joku keksisi niin voi sitä autuutta.

[Kariharrikari]

Ajatella jos saisi jollakin ihmeellisellä konstilla maan ja talon väliin ilmaa. Niin että se maasta nouseva kosteus pääsisi tuulen mukana karkaamaan linnun lailla. Semmoisen leijuvan talon kun joku keksisi niin voi sitä autuutta.

Rossipohja :)

[Matti Alander]

Höyrynsulkua ei pidä asentaa ulkopintaan on vanha ja toimiva ohje, samoin kehotus rakentaa tiivis sisältä ulospäin harveneva.
Höyrynpaineeseen vaikuttaa myös lämpötila, ei pelkästään Kosteusmäärä. Hyvä lämmöneristys lattian alla on aina tarpeen ja myös kapillaarikatko.
Vanhasta rakennuskannasta pääsääntöisesti puuttuu kapillaarikatko ja lämmöneristyskin, rintamamiestaloissa koko homma ajateltu sisäänpäin kuivuvaksi.
Salaojittavalla Diffuusioavoimella lämmöneristeellä, saadaan erinomainen kapillaarikatko lattian alle, säilyy myös asennettaessa puhtaana. Betonilaatta kuivuu lämpötilaerojen ansiosta kahteen suuntaan, suositeltava eristepaksuus lattialämmityksen alapuolella 200 mm.
Tuli vähän perustietoa, mutta avaukseni tarkoituksena oli tarkistaa ja toteuttaa läpivientien tiivistys, jotta mikrobeja ei pääse sisäilmaan niiden kautta. Uusikin betonilaatta kutistuu jonkin verran kuivuessaan ja seinän vierustoilla, sekä läpivientien kohdalle syntyy rakoa, joista yhteys betonilaatan alle.
Vedeneristeet ja tukiverkot on hyväksi todettuja keinoja näihin tiivistyksiin. Tarttuvat erinomaisesti, helppoja muotoilla ja kustannuksetkin minimaalisia hyötyyn verrattuna.

[48tönö]

Höpö höpö.
Tainnut mennä vähän kiviaines ja puutavara sekaisin tuossa höyrysulku ohjeessa. Sekä maanpäällinen ja maanalainen.
Varmaan 90% eristyksistä
toteutetaan patolevy, bitumi, tai muulla ns hengittämättömällä. Ja toimii myös.
Pääasia on että betoniin ei pääse kosteus suoraan kiinni.
Muuri pysyy lämpimänä ja kuivana, oli siellä sitten finnfoam tai fuktidrän.

[Ves_ku]

Jos vain mahdollista niin rakenne kuin rakenne ulospäin harvenevana. On aivan sama mikä on materiaali perusrakenteessa ja mikä on rakenteen ulkopuolella vastassa. Patolevyä käytetään ainosataan sen vuoksi, että se on halpa ja helppo. Jos edes yritettäisiin noudattaa fysiikkaan perustuvia tosiasioita niin meilä tuskin olisi niin valtavasti sisäilmaongelmaisia rakennuksia.

[Matti Alander]

Aivan samat fysiikan lait toimivat niin puussa, kuin kivirakenteessakin. Jos kosteutta liikaa niin hometta ja sisäilmaongelmia syntyy. Kuten kirjoititkin kosteutta ei tule rakenteeseen päästää ja se hyvinkin tiedossa, mutta toinen tärkeä asia harvemmin huomioidaan. Jos kastuu niin on rakennettava niin, että kuivuu mahdollisimman nopeasti itsestään.
Kivirakenne kestää kosteutta paremmin, mutta jos yhteydessä puurakenteeseen tuhoja syntyy ja ongelmia. Valesokkelit ovat varsin kuuluisia näistä ongelmista, samoin kivirakennusten puuvälipohjat ja miksei rintamamiestalojen betonirakenteiden päällä olevat puurakenteetkin.
Korjausrakentaminen onkin sitten vaativampaa, kuin uudisrakentaminen ja vaatii taas oman ajatustyönsäkin. korjaamisessa monasti vaurioita ja ongelmia jo olemassa ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Lähes kaikissa korjattavissa rakennuksissa yksi haitan aiheuttaja on kapillaarinen kosteudennousu, joka perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen. Kapillaarikatkojen asentaminen vanhaan rakennukseen esim. Anturoiden alle lähes mahdotonta, silloin käytettävä kuivaavia menetelmiä kun kosteus on jo rakenteessa.
Patolevylläkin on oma kuivaava ajatuksensa, joka perustuu kastepisteeseen patolevyn selkäpuolelle ei tuuletukseen kuten usein kuvitellaan. Lämmöneristyksen kanssa tulee sitten ongelmia mihin se asennetaan ? Yleisesti se on asennettu patolevyn päälle , jolloin syntyy höyrynsulku ulkopintaan ja suhteellinen kosteus nousee ja alkaa työntymään kohti kuivempaa sisäilmaa. Patolevy ei sinänsä ole ongelma, mutta kun siihen lisätään perustuksen kapillaarikatkon puute niin helposti on.
Savessa kapillaarinen kosteudennousu voi olla jopa 300 metriä, niin ei taltu pelkällä salaojituksella. Rakenne on saatava kuivumaan, mieluiten ulospäin.
Näitä asioita onkin käsitelty täällä n. 12 vuotta ja pari tuhatta kertaa aivan asiallisesti. Hyvä että näistä kirjoitellaan niin apua monimutkaisiin asioihin on saatavissa. Keskustelun kautta hienosti selviää perustellusti. Rakenteiden ilmavuotojen tunnistaminen betonilaatan läpivienneistä ja saumoista oli uusi avaus ja keskustelu juuri niistä jatkukoon.

[48tönö]

Valesokkeli ei liittynyt tähän keskusteluun. Monet tietää että se ei toimi ja on rakenneohjeiden vastainen nykyään.
Turha sekoittaa mahdollisesti asiaa tuntemattomien päätä sillä.

Jos väitätte, että höyrysulku kellarin ulkopinnassa (patolevy, finnfoam tai bitumointi) on rakennevirhe, niin esittäkää faktaa ja tutkimuksia aiheesta.
Ja jos on esittää faktaa siitä, että nykyiset rakenneohjeet ovat perustusten osalta virheellisiä niin pöytään vaan.

Ja en tiedä miksi aina tarvitsee mainostaa että oma keskustelu on asiallista, jos korjataan että väitteet ovat yksipuolisia.

[Matti Alander]

Nyt puhutaan korjausrakentamisesta ja se on eri asia kuin uudisrakentaminen. Korjaamaan ryhdytään vasta sen jälkeen kun joku on mennyt pieleen tai rakenteen elinkaari loppunut.
Uudisrakentamisen ohjeet eivät aina sovi korjaamiseen, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Yhteiskunta on sijoittanut varmasti miljardeja sisäilma-asioiden hoitamiseen ja tutkimuksia kyllä nettii täynnä. Kaikki ei ole mennyt aivan putkeen, jo yksi virhe saattaa sotkea koko korjauksen, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Puhutaan niin monimutkaisista asioista, joissa koko kansakunta on rähmällään, että ei ratkea pelkällä bitumilla.
Olen mielestäni perustellut aiheeni kohtalaisen hyvin ja yleiset suunnittelun fysiikkaan perustuvat ohjeet ovat edelleen voimassa.
Nykyisin tieto kulkee välillä tehokkaasti kaikissa negatiivisissa asioissa, positiivississa jostain syystä paljon hitaammin.
Perustelut miksi on tärkeä osa toimintojen suunnittelussa ja jos aihe salaojittavat lämmöneristeet kiinnostaa, niin sähköpostia matti@malander.fi. Lähetän tietoa kuvien kera ja kun asut vielä naapuri kunnassa, niin käymään. Tulisimme molemmat varmasti vieläkin viisaammiksi näissä asioissa.
Keskustelu on aina hyväksi ja kokemusten kertaaminen kaikilla aloilla, näin opitaan.

[48tönö]

Käsittääkseni korjausrakentamisessa ei ole eri rakennusmääräyksiä kuin uudisrakentamisessa.
Jonkinlaiseen faktaan tulisi asioiden perustua, eikä mielipiteeseen.

Se että homeongelmia on paljon, ei tarkoita sitä että niitä on jokaisessa rakennuksessa.
Monet kosteusongelmat ovat hyvin selviä, kunhan niitä puretaan riittävästi.
Esim. kellarin sisäpuolinen puukoolaus, valesokkeli, vesivuodot, riittämätön tuuletus yläpohjassa, liian tehokas koneellinen ilmanvaihto joka vetää pienhiukkasia rakenteista ym ym.

Mutta se että yhdistetään näitä esim. patolevyn käyttöön tai bitumointiin, jotka ovat rakennusmääräysten mukaisia on asiatonta.
Kyseinen foorumi keskittyy rintamamiestaloihin, eikä elementtikoulujen homeongelmiin.

[Matti Alander]

Ympäristöministeriön rakennustapaohje C 2 kosteus esim. on kaksi jakoinen, siinä on määräyksiä ja ohjeita. Koskee tehtäviä korjauksia ja uudisrakentamista.
Valitettavasti opuksessa olisi jälleen kerran päivittämistä, kun materiaalitkin muuttuvat ja kehittyvät. Ohjeistus on myös lähtökohtaisesti perustuu uudisrakentamiseen ja siksi onkin korjaamisessa suunniteltava joskus toisin. Korjauksissa käytettävät menetelmät soveltuvat usein uudisrakentamiseen, mutta harvemmin päinvastoin.
Valmistettavilla tuotteilla on toiminta-ajatus, joka valitettavasti voidaan romuttaa virheellisellä tai huolimattomalla asennuksella, mikä meillä liian yleistä. Repsottavat aurinkoa ottaneet patolevyt ovat varsin yleistä nähtävää.
Puuttuva tai toimimaton kapillaarikatko yleisimpiä kosteuden kohottajia. Rintamamiestalojen kellareissa taas puhutaan käyttötarkoituksen muuttamisesta, mikä pitää ottaa suunnittelussa huomioon. Rossipermannoissa helposti kosteusteknillisiä ongelmia synttyy, massiivisesta lattian eristämisestä, tulisijojen käyttämättömyydestä jne...
Jokainen meistä sitten päättää miten talonsa remontoi aivan itse ja vastaa siitä vähintään lompakollaan.
Lämmöneristeet ulkopintaan ja ulospäin harvenevana on hyvä perusohje kuivumisen ja kuivana pysymisen kannalta. Tehokas pystysalaojitus estää vedenpaineen syntymistä, maaperän ja perustuksen väliin. Hyvä lämmöneristys ulommaisena lattian alla tai kellarinseinässä säästää energiaa ja estää haitallista maaperän lämpiämistä.
Aloitus taas oli tarkoitettu herättämään ajattelua sisäpinnan ilmatiiveyden merkityksestä, joka on aivan yhtä tärkeää rintamamiestalossa, kuin elementti kouluissakin.

[hanttimies]

http://www.malander.fi/fuktisol_salaoji ... mmoneriste
Yhtä asiaa en pelkän kuvan perusteella oikein hiffannut, eli: Mikä on tuon muovisen Fuktisol-suojalistan funktio sokkelin ulkoseinässä. Mitä se siellä on suojaamassa?
Kun sokkelin ulkopinta verhoillaan muovisella näppylälevyllä eli patolevyllä, niin suojalistastakin lienee hyötyä, mutta linkin kuvan lista ei kai varsinaisesti suojaa mitään?
Onko suojalista vain työtä ja rakentamiskustannuksia nostava hyödytön turhake?

[Matti Alander]

Suojalistalla on aivan sama tarkoitus salaojittavilla lämmöneristeillä, kuin patolevyissäkin. Estää hienoaineksien pääsy tehokkaasti levykerrokseen. Kapillaaria katkaisevat ominaisuudet perustuvat puhtauteen, pienikin määrä hienoainesta voi pilata koko rakenteen. Suojalista lyhyesti suojaa rakennetta ja varmistaa toimivuutta.
Mikäli maanpinnan yläpuolinen osuus eristetään esim. Rappaus Eps tuotteella, asennetaan eristeet puskusaumaan, eikä suojalistaa tarvita. Suodatinkankaan liikuntasauma on kuitenkin muistettava asentaa asennusohjeiden mukaisesti.
Suojalistan kustannus on kokonaisuudessa kovin pieni ja sen huolelliseen asentamiseen kannattaa pyrkiä. Tiivistysmassan asennus listan taakse, ruostumattomien kiinnikkeiden käyttö jako 15 cm. Mikäli rinnepaikkaa niin listan jatkaminen kalansuomu systeemillä ylimmäinen päällimmäiseksi.
Suojalistakaahan löytyy kolmea eri leveyttä tarpeen mukaan : 75, 105 ja 205 mm.
Näin näitä on asennettu vuodesta 1965 ja melko vähäisin ongelmin.