Aurinkokeräin ja ryömintätilan lämmitys vanhassa talossa

[brutus]

Onko kokemuksia aurinkokeräimestä ryömintätilan lämmittäjänä?

Ottoilma ryömintätilasta ja lämmitetyn ilman puhallus ryömintätilaan?

[tuuma]

Onko kokemuksia aurinkokeräimestä ryömintätilan lämmittäjänä?

Ottoilma ryömintätilasta ja lämmitetyn ilman puhallus ryömintätilaan?

Mulla on noita keräimiä mutta paremmin ne sopivat käyttöveden lämmitykseen.

En ryömintätilaa lämmittäisi millään vimpaimella, eikö se ole viimeinen virhe?

Ilmankuivain mieluummin. Voihan sitten aurinkopaneelit laittaa sitä kuivainta syöttämään jos tykkää ettei suoralla sähköllä ole ekologisesti järkevää?

[48tönö]

Ei ole kokemuksia, mutta voisi kuvitella että toimii jos haluaa kuivattaa kosteaa tilaa. Mutta varmaan jonkinlainen ilman poistoreikä tulisi olla myös. Kannattaa koittaa ja seuraa mitä tapahtuu.

En oikein tiedä mistä sellainen idea on lähtöisin että lämmin tila olisi kosteampi kuin kylmä tila.
Ehkä teoriassa, mutta ei tule heti mieleen jossa näin olisi.

[brutus]

Tarkoitin tuollaista aurinkopuhallinta joka puhaltelee ja lämmittää itsekseen omin voimin kun aurinko paistaa. Ryömintätila luukut auki. Ottaako tuloilma ryömintätilasta vai ulkoa? Puhalluslman ohjaus isosta tuuletusluukusta sisään ei liene ongelma ilmastointiputkella, mutta imuilman otto ryömintätilasta vaatisi ilm. hieman virittelyä kun puhaltimet imevät ilmaa kait yksikön reunasta tai takaa, pitäisi tehdä jkl sovitin imuilman putkelle.

[tuuma]

Tarkoitin tuollaista aurinkopuhallinta joka puhaltelee ja lämmittää itsekseen omin voimin kun aurinko paistaa. Ryömintätila luukut auki. Ottaako tuloilma ryömintätilasta vai ulkoa? Puhalluslman ohjaus isosta tuuletusluukusta sisään ei liene ongelma ilmastointiputkella, mutta imuilman otto ryömintätilasta vaatisi ilm. hieman virittelyä kun puhaltimet imevät ilmaa kait yksikön reunasta tai takaa, pitäisi tehdä jkl sovitin imuilman putkelle.

A-haa. OK. Alipaine olisi hyvästä, mun mielestä. Kellari/alapohjajutut ovat arkoja paikkoja, kannattaa pohtia/puntaroida ennenkuin ryhtyy toimeen.

Lämmin ilma ei siellä ole välttis hyvästä, enempi maaperä alkaa luovuttamaan kosteutta kun lämpötila nousee ja alkaa kaikenmaailman tateille olla optimiolosuhteet valmiit.

Onko siellä joku kosteusongelma alapohjassa jo nyt?

[brutus]

Tarkoitin tuollaista aurinkopuhallinta joka puhaltelee ja lämmittää itsekseen omin voimin kun aurinko paistaa. Ryömintätila luukut auki. Ottaako tuloilma ryömintätilasta vai ulkoa? Puhalluslman ohjaus isosta tuuletusluukusta sisään ei liene ongelma ilmastointiputkella, mutta imuilman otto ryömintätilasta vaatisi ilm. hieman virittelyä kun puhaltimet imevät ilmaa kait yksikön reunasta tai takaa, pitäisi tehdä jkl sovitin imuilman putkelle.

A-haa. OK. Alipaine olisi hyvästä, mun mielestä. Kellari/alapohjajutut ovat arkoja paikkoja, kannattaa pohtia/puntaroida ennenkuin ryhtyy toimeen.

Lämmin ilma ei siellä ole välttis hyvästä, enempi maaperä alkaa luovuttamaan kosteutta kun lämpötila nousee ja alkaa kaikenmaailman tateille olla optimiolosuhteet valmiit.

Onko siellä joku kosteusongelma alapohjassa jo nyt?

Olen seuraillut ryömintätilan ilmankosteuksia ja ymmärtääkseni tavanomaisia ulkoilmatuuletetun ryömintätilan ilmankosteuksia vaihdellen melko paljon säätilojen mukaan viiveellä eli välillä aika korkeitakin lukemia, välillä matalia. Maaperä ja sokkeli talon alla lämpenee vähitellen hitaasti kesän edetessä, maapohja on peittämätön ja eristämätön ja se viilentää ryömintätilaa pitkälle kesään. Talo on salaojitettu jälkikäteen. Aikoinaan kun talo on ollut puulämmitteinen on rymintätila ollut luultavasti jonkin verran lämpimämpi kesät talvet kun piipun perustukset on lämmittäneet tilaa. Olen kokeillut lämmittää pienellä sähkölämmittimellä lyhyen aikaa ryömintätilaa pari astetta ja suhteellinen kosteus laski kuin lehmän häntä..Jos tuon tilan saisi keväällä lämpiämään nopeammin niin voisi olla kuivempi. Talveksi maaperä varaisi lämpöä.

[Matti Alander]

Olet oikeilla jäljillä, mutta sorbtio ilmankuivaaja on varmatoimisempi. Kuluttaa kuitenkin melko vähän sähköä ja myös lämmittää rossitilaa.
Hygrostaatti 60 % asennettuna on tila ympäri vuoden riittävän kuiva ja ongelmaton.
Kuten olitkin ajatellut tuli lämpöä lattian läpi huonommilla eristeillä ja piipun perustuskin johti lämpöä alapohjaan, jolloin suhteellinen kosteus laski.

[brutus]

Olet oikeilla jäljillä, mutta sorbtio ilmankuivaaja on varmatoimisempi. Kuluttaa kuitenkin melko vähän sähköä ja myös lämmittää rossitilaa.
Hygrostaatti 60 % asennettuna on tila ympäri vuoden riittävän kuiva ja ongelmaton.
Kuten olitkin ajatellut tuli lämpöä lattian läpi huonommilla eristeillä ja piipun perustuskin johti lämpöä alapohjaan, jolloin suhteellinen kosteus laski.

Kieltämättä omalla tavallaan hyvä vaihtoehto. Riittävän kuiva? RH 60% vuosikeskiarvo voi olla haasteellinen saavuttaa "termisellä" kuivauksella, ei ehkä mahdoton kuitenkaan. Homeongelmien kannalta vähän korkeampikin keskikosteus olisi kai riittävä, mutta jos alapohjan puurakenteet saavuttaa vähitellen tuon 60% ilmankosteutta vastaavan tasapainokosteuden ei niissä joskus aiemmin vaurioitunutta puuta nakertavat hyönteisetkään, esim. kuolemankello enää taida pärjätä?

[tuuma]

Tuon perusteella, varmin keino olisi vaikkapa aurinkovoimalla toimiva puhallin, ilmanvaihto on kaiken a ja o, vaikkakin sekin on selvä jos kosteuden saa imaistua pois niin sekin on hyvä. Lämpötilalla ei niinkään merkitystä olisi tuon mukaan:

http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveell ... ellytykset

Vaikeita asioita mutta vanhat talot ovat ennenkin pärjänneet sillä että, kissanluukut auki kun järvistä jäät lähtevät ja sitten taas kiinni kun jäätyvät. Simppeliä

Toki voihan tämä orastava ilmastonmuutos olla jo muuttanut tuota juttua mutta onko ilmasto muuttunut niin paljoa

[Reiska22]

Näitä asioita on tullut omankin tönön kohdalla mietittyä, kun tässä ryömintätila menee hieman maan pintaa alemmas ja paikoin on vain 50 cm korkea. Länsi-itä -suunnassa on neljä tuuletusaukkoa (joista yksi suurempi "sisäänkäynti") ja eteläseinustalla on myös kaksi aukkoa. Pohjoispuolella on sisäänkäynnit ja rappuset, eikä ollenkaan tuuletusaukkoja. Sisäänkäynnin koko on ehkä 50 x 50 cm ja muut aukot noin 15 x 15 cm. Aina kun talon alla on käynyt, on siellä tuntunut selvä ilmavirtaus. Jotenkin tällä kombolla homma on toiminut lähes 90 vuotta.

Jonkinlaisen laskukaavankin olen muistaakseni noille aukoille ja niiden mitoille nähnyt, mutten ole sen enempää asiasta stressannut. Ryömintätilassa on vieläkin hirsien veistosta jätettyä puulastua ym. ainesta ja kuivaa on aina ollut. Tottakai enemmän kaiveltuna on löytynyt kosteampaa maata, varsinkin seinustoilta pidemmän sadejakson jälkeen. Kasvustoja en ole nähnyt, ainoastaan hämähäkkien tekemiä seittejä ja iiiiiisoja hämähäkkejä . Alimmat hirret ovat hieman kärsineet, mutta en ole niistä vielä huolissani. Betoniperustuksella kun ollaan, kaipa se kosteuden nousu vähitellen syö noita alimpia hirsiä.

Kannattaako näitä liikaa miettiä, jos ongelmia ei ole havaittu? Vai onko aloittajan tapauksessa jatkuvasti liikaa kosteutta? Huono tuulettuvuus?

[Matti Alander]

Rossipermantojen tilannetta muuttaa yleisesti lattioiden lisäeristäminen ja piipun käyttämättömyys, jolloin rossitila viilenee. Saattaa syntyä kondenssia kesäaikaan.
Oikeastaan ennen vanhaan rakennuksen perustukset kuivuivat paljolti lämpövuotojen avulla, ei niinkään tuuletuksen.

[brutus]

Tällainen ilmeisesti uudempi systeemi on kehitelty:
https://www.aurinkosampo.fi/rakennekosteus

[tuuma]

Tällainen ilmeisesti uudempi systeemi on kehitelty:
https://www.aurinkosampo.fi/rakennekosteus

Ilmakeräimet ovat ihan fiksuja tuohon hommaan, hyötysuhteeltaan aikamoisiakin.

Tölkkejä jos on nurkissa niin...

https://www.youtube.com/watch?v=G-nIGjQEtpA

[brutus]

Tällainen ilmeisesti uudempi systeemi on kehitelty:
https://www.aurinkosampo.fi/rakennekosteus

Ilmakeräimet ovat ihan fiksuja tuohon hommaan, hyötysuhteeltaan aikamoisiakin.

Tölkkejä jos on nurkissa niin...

https://www.youtube.com/watch?v=G-nIGjQEtpA

Tuossa aurinkosammossa saamieni tietojen mukaan asiakkaat ovat sulkeneet tuuletusluukut (kesäksi?). Jos lähtötilanne on ollut se että RH on ollut esim. 60-95%, ensimmäisen kesän jälkeen on saavutettu 30-70% ja seuraavana 20-50%. Aikamoisen kuivaksi menee jos pitää paikkansa.. Hintaakin tietysti jo tulee ja miten sitten sopii vanhan talon ulkonäköön. Mutta säästää ilmeisesti jkv lämmityskustannuksissa. Suodattimen vaihto neljän vuoden välein.

[Matti Alander]

Omalla tavallaan aivan toimivaa tekniikkaa, joka perustuu rakennusfysiikkaan.
Mikään laite ei kuitenkaan korvaa, sitä että perusasiat tulee ensin olla kunnossa: Salaojitus, kosteuseristys, maakallistukset, rännivesijärjestelmät, lämmöneristys jne.... Jos luitte aiheen, niin huomio kiinnittyi tuuletusluukkujen sulkemiseen kesäaikaan. Juuri näin kosteutta virtaa lämpimän ulkoilman mukana runsaasti viileisiin rakenteisiin ja tilaan, jolloin helposti syntyy kondenssia.
Lopulta tietysti ilma lämmittää tilaa ja voi parantaakin tilannetta. Konstikasta kuitenkin on ollut näiden hyvin lattiastaan eristettyjen rossipermantojen kanssa jo pitkään. Kiinteät ilmankuivaajat ovat toimineet hyvin jo kymmeniä vuosia näitä kuivattaessa ja energian kulutus kuitenkin varsin pieni.
Pitää paremmin tutustua tähänkin kiinnostavaan aiheeseen, aurinkoenergia on kuitenkin kovasti tulon päällä.