Takka yläkertaan
Takka yläkertaan
Kuinka painavia tulisijoja teillä on yläkerrassa ? Eli mikä olisi maksimi paino yläkerran tulisijalle ? Mites noi vanhat uunit yläkerrassa, miten lie tehty pohjat niille. Perustuuko ne jollain tapaa siihen, että toi piippu/palomuuri kantaa niiden pohjaa vai mihin ?
Tuohon ei pysty ketään antamaan yksiseleitteistä vastausta, koska olemassa olevia tulisijoja on tosi vaikea punnita
(Mites noi vanhat uunit yläkerrassa, miten lie tehty pohjat niille. Perustuuko ne jollain tapaa siihen, että toi piippu/palomuuri kantaa niiden pohjaa vai mihin ?)
Meillä on yläkerrassa vesisänky ja massiivinen tulisija
(Mites noi vanhat uunit yläkerrassa, miten lie tehty pohjat niille. Perustuuko ne jollain tapaa siihen, että toi piippu/palomuuri kantaa niiden pohjaa vai mihin ?)
Meillä on yläkerrassa vesisänky ja massiivinen tulisija
Yläkerran tulisijojen pohjat on yleensä tehty laittamalla piipun läpi "ratakiskon" pätkät joiden päälle on valettu betonilaatta. Piippu ikäänkuin toimii vastapainona uunille. Usein on vieläpä uuni piipun molemmilla puolilla joten siitäkin muodostuu hyvä vastapaino. Tietoni perustuvat kuulopuheisiin ja muutamiin palaneiden talojen raunioihin. Talo jos palaa ympäriltä niin yleensä piippu ja uunit jäävät vielä pystyyn.
Vanhempani yrittivät saada uudisrakennukseen samanlaista rakennetta mutta palotarkastaja ei tätä hyväksynyt. Nykyään pitää kai sitten tehdä välipohjat betonista jos haluaa yläkertaan tulisijaa
Vanhempani yrittivät saada uudisrakennukseen samanlaista rakennetta mutta palotarkastaja ei tätä hyväksynyt. Nykyään pitää kai sitten tehdä välipohjat betonista jos haluaa yläkertaan tulisijaa
Tulisijoista ja yläkerroista..
Moro,
Se on mitoituskysymys, välipohja mitoitetaan tietylle neliökuormalle, yleensä ns. henkilökuormalle joka on 150kg/m2. Rajatilamitoituksessa käytetään rakenteen omapainolle kerrointa 1.2 ja hyötykuormalle 1.5, siis rakennemitoituksessa on mukana AINA ns. varmuuskerroin. Tavallinen välipohja mitoitetaan kestämään omapainonsa 1.2 kertaisena ja hyötykuormansa 1.5 kertaisena. YLEENSÄ puurakenteiden kuormankestävyys ei tule rajoittavaksi tekijäksi mitoituksessa, vaan muodonmuutos. Vaakarakenteen suurin sallittu muodonmuutos saa muistaakseni olla 1/200, siis välipohja saa painua sentin alaspäin kahden metrin tukivälillä, kaksi senttiä neljällä metrillä jne. (en rakennemitoita ammatikseni, joten edelläolevan tekstin tietosisältö kannattaa tarkastaa RIL:n puurakenteiden mitoitusohjeesta).
Puurakenteinen välipohja kestää ainoastaan kevyet, eurooppalaistyyppiset "peltitakat" tai "osavaraavat" maks. n. 300-400kg painavat vuoratut mallit, en ole törmännyt alle 700kg painavaan tiilistä muurattuun varaavaan takkaan ja niiden koko kuorma tulee noin neliömetrin alueelle, joten sellaista halutessasi tarvitset teräs-, teräsbetonirakenteita tai vastaavia välipohjarakenteita.
t:liian pitkä aika valmistumisesta muistaakseen kaiken oikein...
Se on mitoituskysymys, välipohja mitoitetaan tietylle neliökuormalle, yleensä ns. henkilökuormalle joka on 150kg/m2. Rajatilamitoituksessa käytetään rakenteen omapainolle kerrointa 1.2 ja hyötykuormalle 1.5, siis rakennemitoituksessa on mukana AINA ns. varmuuskerroin. Tavallinen välipohja mitoitetaan kestämään omapainonsa 1.2 kertaisena ja hyötykuormansa 1.5 kertaisena. YLEENSÄ puurakenteiden kuormankestävyys ei tule rajoittavaksi tekijäksi mitoituksessa, vaan muodonmuutos. Vaakarakenteen suurin sallittu muodonmuutos saa muistaakseni olla 1/200, siis välipohja saa painua sentin alaspäin kahden metrin tukivälillä, kaksi senttiä neljällä metrillä jne. (en rakennemitoita ammatikseni, joten edelläolevan tekstin tietosisältö kannattaa tarkastaa RIL:n puurakenteiden mitoitusohjeesta).
Puurakenteinen välipohja kestää ainoastaan kevyet, eurooppalaistyyppiset "peltitakat" tai "osavaraavat" maks. n. 300-400kg painavat vuoratut mallit, en ole törmännyt alle 700kg painavaan tiilistä muurattuun varaavaan takkaan ja niiden koko kuorma tulee noin neliömetrin alueelle, joten sellaista halutessasi tarvitset teräs-, teräsbetonirakenteita tai vastaavia välipohjarakenteita.
t:liian pitkä aika valmistumisesta muistaakseen kaiken oikein...
If I had to explain, You would not understand
Usein näkee yläkerrassa pönttöuuneja ja kaakeliuuneja jotka painavat helposti 1500-2000 kg,jopa enemmänkin.Tosin rintamamiestaloissa vähän harvemmin mutta vanhemmissa kyllä.Mullakin on sellainen käsitys että ne on toteutettu juuri noin kuin jonin tuossa yllä kirjoitti.
Kaveri teki uuden talon jossa välipohja on ontelolaatoista.Yläkerran uunille piti tehdä vielä erillinen raudoitettu valu joka oli erotettu ontelolaatoista.Alakerrassa taisi olla vielä kantava seinä uunin kohdalla.Rakenne näytti siltä kuin oltaisiin pommisuojaa rakentamassa ja sitten päälle muurattiin noin 1500 kg painava vuolukivikasa.Tietysti varma on aina varmaa...
Kaveri teki uuden talon jossa välipohja on ontelolaatoista.Yläkerran uunille piti tehdä vielä erillinen raudoitettu valu joka oli erotettu ontelolaatoista.Alakerrassa taisi olla vielä kantava seinä uunin kohdalla.Rakenne näytti siltä kuin oltaisiin pommisuojaa rakentamassa ja sitten päälle muurattiin noin 1500 kg painava vuolukivikasa.Tietysti varma on aina varmaa...
Lisempää välipohjista ja tulisijoista...
joo-o,
"Wanhoissa" mökeissä on tulisijoja ollut kerroksissa iät-ajat, on ne sitten kerrostaloja puuvälipohjilla tahi pientaloja. Näissä torpissa on piippu/hormi se kantava osa johon tulisijan aiheuttama kuorma suoraan välitetään. Kuten keskustelussa aiemmin todettiin, oli ennen tapana käyttää ratakiskoja vaakapalkkeina teräsbetonivalun primäärikannattajina. Nykyään (ja itseasiassa jo pitkän aikaa....) hormiin/piippuun EI SAA missään nimessä johtaa mitään muita kuormia kun hormin/piipun omapaino, ts. hormi/piippu PITÄÄ olla irti muista rakenteista (välipohjat, seinät tms.)
että tällästä
t:pölijä
"Wanhoissa" mökeissä on tulisijoja ollut kerroksissa iät-ajat, on ne sitten kerrostaloja puuvälipohjilla tahi pientaloja. Näissä torpissa on piippu/hormi se kantava osa johon tulisijan aiheuttama kuorma suoraan välitetään. Kuten keskustelussa aiemmin todettiin, oli ennen tapana käyttää ratakiskoja vaakapalkkeina teräsbetonivalun primäärikannattajina. Nykyään (ja itseasiassa jo pitkän aikaa....) hormiin/piippuun EI SAA missään nimessä johtaa mitään muita kuormia kun hormin/piipun omapaino, ts. hormi/piippu PITÄÄ olla irti muista rakenteista (välipohjat, seinät tms.)
että tällästä
t:pölijä
If I had to explain, You would not understand
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Ne kiskot on helposti ihan läpi asti, piipun oma paino toimii "vastapainona" sille uunille. Jos semmosiet pitäis tehdä uudet, niin piippuun pitäis porata melkeen läpi asti jotain 16 mm reikiä johon sais kunnon harjateräkset juotettua sementtivellillä kiinni. Se on melkein semmonen juttu että en kyllä ihan äkkiseltään uskaltaisi vanhaan hormiin ruveta tekemään, jos mitään rautoja ei ole.
Omaan uuniin laitoin niiden kiskojen lisäksi pari kolme 16 mm harjaterästä ja raudotin laatan niiden varaan.
Pekka
Omaan uuniin laitoin niiden kiskojen lisäksi pari kolme 16 mm harjaterästä ja raudotin laatan niiden varaan.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/