Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Tervehdys, olisi pystypuut valmiina ulkorakennuksessa jota rakennan samallatavalla kuin kämppää (pl. Virheet;) niin ideana alunperin oli laittaa tervapahvi kiertämään pystytolppia ja vinolaudoitus päälle. Mutta mietin että onnistuisiko jos laittaisi vinolaudoituksen ensin ja vasta sitten tervapahvin sisäpuolelta, eli vinolaudoitusta vasten ja taitaisi runkoamyöten menemään? Toisi huomattavan helpotuksen rakentamiseen.
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Ulkoseinän tuulensuojan kiinnittäminen sisäpuolelta on todella työlästä ja silti jää useita mahdollisia vuotokohtia. Paperi pitää taittaa viitisen senttiä pystypuun päälle ja se on saatava raottomasti kiinnittymään. Käytännössä se pitää kiinnittää jonkinlaisilla levynsoiroilla tai listoilla ja ne taas pitää kiinnittää naulaamalla. Paljon "turhaa" lisätyötä ja huonompi lopputulos. Lisäksi villalevyjen asettelu pystypuiden väliin vaikeutuu.
Itse kerran kiinnitin aaltopahvin kyseisellä tavalla erääseen ulkorakennukseen tuulensuojaksi. Käytin kovalevyn soiroja ja huopanauloja kiinnittämiseen. Hiki lensi ja harmitti. Taisin lyödä vasaralla peukaloonkin. Syy toimintatapaan oli se, että ulkopuolta ei voinut purkaa.
Itse laittaisin ehdottomasti suoraan pystypuihin paperit ja sen päälle vinolaudoituksen. Lisäksi harkitsisin jotain muuta kuin tervapaperia ulkoseinään koska se ei ole kovin hengittävää. Sisäpuolelle en sitä taas laittaisi koska se haisee :)
Itse kerran kiinnitin aaltopahvin kyseisellä tavalla erääseen ulkorakennukseen tuulensuojaksi. Käytin kovalevyn soiroja ja huopanauloja kiinnittämiseen. Hiki lensi ja harmitti. Taisin lyödä vasaralla peukaloonkin. Syy toimintatapaan oli se, että ulkopuolta ei voinut purkaa.
Itse laittaisin ehdottomasti suoraan pystypuihin paperit ja sen päälle vinolaudoituksen. Lisäksi harkitsisin jotain muuta kuin tervapaperia ulkoseinään koska se ei ole kovin hengittävää. Sisäpuolelle en sitä taas laittaisi koska se haisee :)
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Hmm, puhut asiaa. On se vähän hankala jos kunnolla haluaa tehdä :/kmoon kirjoitti:Ulkoseinän tuulensuojan kiinnittäminen sisäpuolelta on todella työlästä ja silti jää useita mahdollisia vuotokohtia. Paperi pitää taittaa viitisen senttiä pystypuun päälle ja se on saatava raottomasti kiinnittymään.
Heii, eikös tervapaperi ole just tarkoitettu ulkopintaan ja ideana että päästää kosteuden läpi, muttei ilmaa? ja jos vettä suihkuaa ulkolaudoituksen väliin, tervapaperi ei päästä sitä sisään?kmoon kirjoitti: Lisäksi harkitsisin jotain muuta kuin tervapaperia ulkoseinään koska se ei ole kovin hengittävää.
Tuollaista siis: https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/bitu ... 2-1-25x24m
Nyt ihmeessä sanokaa, menen tänään ostaa tota lisää muuten ><
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
On ulkovuoren tehtävä pitää satunnainen roiskevesi ulkopuolella eikä vesi saisi päästä tuulensuojapaperiin. Tuulensuojan kuuluu pitää tuuli seinän ja sen eristeiden ulkopuolella. Toki pienet vesimäärät kuivuvat pois vaikka pääsisivät paperiin asti.
Tervapaperin vesihöyryntiiveys on korkea verrattuna tavallisiin pahveihin ja papereihin. Tervapaperia on laitettu sekä sisäseinään että ulkoseinään rintamamiestaloissa eikä se ole yleensä ongelmia aiheuttanut. Kuitenkin nykyään rakenteen tulisi olla sisäpuolelta vesihöyryntiiviimpi kuin ulkopuolelta. Sisäpuolen tiiveyden pitäisi olla viisinkertainen ulkopuoleen nähden. Tällöin ulkoseinän tervapaperin takia sisäseinään pitäisi laittaa höyrynsulkumuovi. Tietysti jos olet jo laittamassa höyrynsulkumuovin sisäpuolelle niin sittenhän tervapaperi on hyvä valinta ulkoseinään. Oletin että tässä on kuitenkin kyse jonkin asteisesta perinnerakentamisesta.
Jos itse tekisin kylmänä tai kylmähkönä pysyvää ulkorakennusta niin laittaisin ulkoseinään jotain kestävää pahvia, joka päästää vesihöyryn helposti lävitse mutta ei tuulta kuitenkaan. Tällaisia tuotteita ovat esim. Paavo perinneilmansulkupahvi tai vaikkapa tavallinen aaltopahvi. Eristeeksi selluvillaa. Sisäseinään laittaisin verkkovahvistetun ilmansulkupaperin vaikka niistä jotkut ovatkin löytäneet muovikalvon sisältä. Tervapaperia tosiaan vierastan sisäseinässä jo siksi että olen nuuhkinut niitä jo ihan riittävästi vanhoja purkaessani.
Kertokaa muutkin mielipiteenne asiaan.
Tervapaperin vesihöyryntiiveys on korkea verrattuna tavallisiin pahveihin ja papereihin. Tervapaperia on laitettu sekä sisäseinään että ulkoseinään rintamamiestaloissa eikä se ole yleensä ongelmia aiheuttanut. Kuitenkin nykyään rakenteen tulisi olla sisäpuolelta vesihöyryntiiviimpi kuin ulkopuolelta. Sisäpuolen tiiveyden pitäisi olla viisinkertainen ulkopuoleen nähden. Tällöin ulkoseinän tervapaperin takia sisäseinään pitäisi laittaa höyrynsulkumuovi. Tietysti jos olet jo laittamassa höyrynsulkumuovin sisäpuolelle niin sittenhän tervapaperi on hyvä valinta ulkoseinään. Oletin että tässä on kuitenkin kyse jonkin asteisesta perinnerakentamisesta.
Jos itse tekisin kylmänä tai kylmähkönä pysyvää ulkorakennusta niin laittaisin ulkoseinään jotain kestävää pahvia, joka päästää vesihöyryn helposti lävitse mutta ei tuulta kuitenkaan. Tällaisia tuotteita ovat esim. Paavo perinneilmansulkupahvi tai vaikkapa tavallinen aaltopahvi. Eristeeksi selluvillaa. Sisäseinään laittaisin verkkovahvistetun ilmansulkupaperin vaikka niistä jotkut ovatkin löytäneet muovikalvon sisältä. Tervapaperia tosiaan vierastan sisäseinässä jo siksi että olen nuuhkinut niitä jo ihan riittävästi vanhoja purkaessani.
Kertokaa muutkin mielipiteenne asiaan.
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Hyviä pointteja, muovia en kyllä ajatellut laittaa sisäpintaan joten voi olla tervapahvi turhan tiheää. Toisaalta se on *vain* ulkovarasto/terassi... niin voisihan sen kai muovittaakkin.
Aloin vain rakentamaan samalla seinärakenteella kuin taloakin, toisaalta muutoksia tulee muutenkin kun talossa on vinolaudoituksen alla *bitumilevyt* ja ulkolaudoituksen alla ei ole ilmarakoa... myös ulkolaudan muodon aion vaihtaa, sillä tuota talossa olevaa on hankala saada.
Mites muuten pahvin kestävyys, tuohon kun tulee tänävuonna vain vinolaudoitus ja ulkokuori. Eristeet ja sisäseinät laitan vasta kevättalvella (tai en ollenkaan), ei siihen vettä pitäisi roiskua, mutta jotenkin tervapahvi vaikuttaa todella kestävältä.
Aloin vain rakentamaan samalla seinärakenteella kuin taloakin, toisaalta muutoksia tulee muutenkin kun talossa on vinolaudoituksen alla *bitumilevyt* ja ulkolaudoituksen alla ei ole ilmarakoa... myös ulkolaudan muodon aion vaihtaa, sillä tuota talossa olevaa on hankala saada.
Mites muuten pahvin kestävyys, tuohon kun tulee tänävuonna vain vinolaudoitus ja ulkokuori. Eristeet ja sisäseinät laitan vasta kevättalvella (tai en ollenkaan), ei siihen vettä pitäisi roiskua, mutta jotenkin tervapahvi vaikuttaa todella kestävältä.
-
warixenjalka
- Jäsen

- Viestit: 1485
- Liittynyt: Pe Syys 04, 2009 18:26
- Paikkakunta: Kotka
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Tervapaperia on käytetty vähintään 20-luvulta asti tuulensuojana näissä taloissa. Ja suurin osa taloista on pysynyt jotakuinkin terveenä. Sitä en tiedä onko nykyinen tervapaperi samaa materiaalia kuin vanha.
Itse tekisin tuulensuojauksen 13mm tuulensuojalevyllä (puukuitu) ja laittaisin tervapaperin levyn alle saumakohtiin ja nurkkiin.
Itse tekisin tuulensuojauksen 13mm tuulensuojalevyllä (puukuitu) ja laittaisin tervapaperin levyn alle saumakohtiin ja nurkkiin.
- Puolihullu varttisavolainen -
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Tämä on mielenkiintoinen aihe. ”Oikeaoppisia” rakenteita tuntuu olevan monenlaisia, ja harvoin niiden perusteluiksi kuulee rakennusfysiikan kannalta kovin perusteellisia selityksiä (ja jos kuulee, ei välttämättä meikäläisen amatöörin ymmärrettävissä olevia). Panu Kailan kirjatkin välillä tuntuu siltä, että keksitytään kertomaan, miten EI PIDÄ tehdä eikä sitä, miten pitäisi.
Tervapaperi tai bitumivuorauspaperi on siis ymmärtääkseni sama asia. Varmasti jonkinasteisia eroja tuotteiden välillä on, mutta idea on se, että paperi päästää läpi kaasumaisessa muodossa olevan veden mutta ei nestemäistä. Lainaan K-Raudan sivuilta: ”Paavo Bitumivuorauspaperi on vesihöyryä läpäisevä, mutta vettä hylkivä. Vesihöyryn läpäisykykynsä eli hengittävyytensä ansiosta sitä käytetään seinä- ja lattiarakenteissa, yleensä tuulensuojana lämpöeristeen ulkopuolella.”
Konsensus lienee myös tuosta edellisen kommentoijan toteaumuksesta, että tervapaperia on käytetty pitkään ulkolaudoituksen alla. Siis jo ajalla kun kaikki rakentaminen oli ainakin rakennusfysiikan kannalta nykyistä ”perinnerakentamista”. Sitä on ollut sekä hirsirunkoisissa taloissa hirren ja ulkolaudoituksen välissä (ennen 50-lukuahan tuuletusrakoa ei jätetty) että rankarunkoisissa taloissa ulkolaudoituksen alla.
Miksi on käytetty juuri tervapaperia eikä tavallista paperia tai pahvia? Ajatus on kai ollut se, että tervapaperin ominaisuus päästää läpi höyryä mutta ei vettä estää ulkovaippaan tulevan sateen ym. aiheuttaman kosteuden imeytymisen pidemmälle runkoon, ja siksi tervapaperi on ajateltu paremmaksi valinnaksi kuin tavallinen paperi, joka kyllä toimii ilmansulkuna/tuulensuojana mutta ei estä veden liikettä?
Tästä kuitenkin seuraa asia, jota en tajua: talvellahan kastepiste on jossain sisemmällä seinässä kuin ulkolaudoituksen sisäpinnassa. Seinässä oleva, rakennuksen sisältä tuleva kosteus muuttuu siellä siis vedeksi, jonka pois haihtumisen tervapaperi estää.
Miksi tämä ei ole ongelma? Onko niin, että kosteusrasitus oli vain ennen pienempi, ja hygroskoppisina hirsi- tai puruseinä käytännössä kykeni imemään talvella kaiken sisältä tulevan kosteuden kastumatta? Vai onko tämä sittenkin ongelma, ja tervapaperi 1900-luvun moderni kotkotus, joka on itse asiassa riskirakenne vaikka käyttö aloitettiinkin niin varhain kuin 20-luvulla?
Tervapaperi tai bitumivuorauspaperi on siis ymmärtääkseni sama asia. Varmasti jonkinasteisia eroja tuotteiden välillä on, mutta idea on se, että paperi päästää läpi kaasumaisessa muodossa olevan veden mutta ei nestemäistä. Lainaan K-Raudan sivuilta: ”Paavo Bitumivuorauspaperi on vesihöyryä läpäisevä, mutta vettä hylkivä. Vesihöyryn läpäisykykynsä eli hengittävyytensä ansiosta sitä käytetään seinä- ja lattiarakenteissa, yleensä tuulensuojana lämpöeristeen ulkopuolella.”
Konsensus lienee myös tuosta edellisen kommentoijan toteaumuksesta, että tervapaperia on käytetty pitkään ulkolaudoituksen alla. Siis jo ajalla kun kaikki rakentaminen oli ainakin rakennusfysiikan kannalta nykyistä ”perinnerakentamista”. Sitä on ollut sekä hirsirunkoisissa taloissa hirren ja ulkolaudoituksen välissä (ennen 50-lukuahan tuuletusrakoa ei jätetty) että rankarunkoisissa taloissa ulkolaudoituksen alla.
Miksi on käytetty juuri tervapaperia eikä tavallista paperia tai pahvia? Ajatus on kai ollut se, että tervapaperin ominaisuus päästää läpi höyryä mutta ei vettä estää ulkovaippaan tulevan sateen ym. aiheuttaman kosteuden imeytymisen pidemmälle runkoon, ja siksi tervapaperi on ajateltu paremmaksi valinnaksi kuin tavallinen paperi, joka kyllä toimii ilmansulkuna/tuulensuojana mutta ei estä veden liikettä?
Tästä kuitenkin seuraa asia, jota en tajua: talvellahan kastepiste on jossain sisemmällä seinässä kuin ulkolaudoituksen sisäpinnassa. Seinässä oleva, rakennuksen sisältä tuleva kosteus muuttuu siellä siis vedeksi, jonka pois haihtumisen tervapaperi estää.
Miksi tämä ei ole ongelma? Onko niin, että kosteusrasitus oli vain ennen pienempi, ja hygroskoppisina hirsi- tai puruseinä käytännössä kykeni imemään talvella kaiken sisältä tulevan kosteuden kastumatta? Vai onko tämä sittenkin ongelma, ja tervapaperi 1900-luvun moderni kotkotus, joka on itse asiassa riskirakenne vaikka käyttö aloitettiinkin niin varhain kuin 20-luvulla?
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Komppaan Warixenjalkaa ja kuten edellinen vastaaja mainitsi niin harvoin on ohjetta miten sitten kun vaihtoehtoja on monia.
Laitan hyvin yksinkertaisen ohjeen:
Harveneva rakenne ulospäin on hyve. Tuuli tekee asiasta kumminkin hankalan sillä se muuten tuulettaa sen harvenevan rakenteen johdosta lämmöneristeen blokkaaman ilman taivaan tuuliin, joka tavallisilla eristeillä on juurikin se mikä tekee eristeestä eristeen.
Vähän vaikeasti sanottu mutta jos tyhjiöeristeet otetaan pois luvuista niin sitten vain on näitä, joissa ilman siirtyminen estetään tyyliin kivi-/lasivilla. Sitten on semihyvä selluvilla, joka osaa hanskata myös kosteusrasitteet ja lopuksi puru joka tavallaan mainioin mutta sitä tarvitaan reilusti.
Tästä sekokirjoituksesta mennään omaan ohjeeseeni. Hyvin simppeli. Sisältä ulos: Ilmansulkupaperi, eriste, tuulensuojalevy. Ei kannata asioista tehdä monimutkaisia. Kaksi tiivistä kerrosta on aina killeri.
Tänne kun tuli märkäpuhallettu selluvilla seiniin niin ensimmäinen mitä puhaltajat tekivät oli varmistaa että onhan tervapaperi poistettu sisäseinästä, ulos vielä jäi.
Laitan hyvin yksinkertaisen ohjeen:
Harveneva rakenne ulospäin on hyve. Tuuli tekee asiasta kumminkin hankalan sillä se muuten tuulettaa sen harvenevan rakenteen johdosta lämmöneristeen blokkaaman ilman taivaan tuuliin, joka tavallisilla eristeillä on juurikin se mikä tekee eristeestä eristeen.
Vähän vaikeasti sanottu mutta jos tyhjiöeristeet otetaan pois luvuista niin sitten vain on näitä, joissa ilman siirtyminen estetään tyyliin kivi-/lasivilla. Sitten on semihyvä selluvilla, joka osaa hanskata myös kosteusrasitteet ja lopuksi puru joka tavallaan mainioin mutta sitä tarvitaan reilusti.
Tästä sekokirjoituksesta mennään omaan ohjeeseeni. Hyvin simppeli. Sisältä ulos: Ilmansulkupaperi, eriste, tuulensuojalevy. Ei kannata asioista tehdä monimutkaisia. Kaksi tiivistä kerrosta on aina killeri.
Tänne kun tuli märkäpuhallettu selluvilla seiniin niin ensimmäinen mitä puhaltajat tekivät oli varmistaa että onhan tervapaperi poistettu sisäseinästä, ulos vielä jäi.
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Laittaisitko hirsitaloon hirsirungon ja ulkolaudoituksen väliin tervapaperin vai jotain muuta?tuuma kirjoitti: Tästä sekokirjoituksesta mennään omaan ohjeeseeni. Hyvin simppeli. Sisältä ulos: Ilmansulkupaperi, eriste, tuulensuojalevy. Ei kannata asioista tehdä monimutkaisia. Kaksi tiivistä kerrosta on aina killeri.
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Laittaisin tuulensuojalevyn ja jos kaksi kerrosta laittaisi että saisi limittäin, niin ensin tavallinen huokolevy ja sitten tuulensuojalevy, jossa ulkopinnalla kosteuskäsittely.mökike kirjoitti:Laittaisitko hirsitaloon hirsirungon ja ulkolaudoituksen väliin tervapaperin vai jotain muuta?tuuma kirjoitti: Tästä sekokirjoituksesta mennään omaan ohjeeseeni. Hyvin simppeli. Sisältä ulos: Ilmansulkupaperi, eriste, tuulensuojalevy. Ei kannata asioista tehdä monimutkaisia. Kaksi tiivistä kerrosta on aina killeri.
Huom, mikään asiantuntija en ole. Maalaisjärjellä (jos välillä silläkään) vaan asioita pyörittelen. Sukulaisissa on hirsitalon siirtäneitä ja siihen he laittoivat tuulensuojalevyn ennen ulkoverhoilua ja käsittääkseni tuulensuojalevy muutti lämpötaloutta merkitsevästi tai no, ainakin asumisviihtyvyyttä. Ei siinä mitään teknistä vaaraa ainakaan syntynyt.
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Tuo oli ihan perusteltu kysymys: miksi kahden tervapaperin rakenne toimii, vaikka oikeasti seinän pitäisi olla ulospäin harveneva?
Osittain vitsi on siinä, että siellä kahden osittaisen höyrysulun välissä sattuu olemaan purua. Puru kestää lyhytaikaisesti aika paljonkin kosteutta, kuten esimerkiksi vesivahinkojen yhteydessä on huomattu.
Kosteuden sinne kahden höyrysulun väliin oletetaan olevan peräisin lämpimästä ja siten myös kosteasta sisäilmasta. Todellisessa elämässä ilmavirtaus tuollaisen seinärakenteen läpi sisältä ulos lienee suurimman osan vuotta aika pieni: kesällä varsinkin, kun ikkunat ovat auki. Talvella sisällä on alipaine, kun painovoimainen ilmanvaihto lopultakin toimii.
Hajun lisäksi tervapaperin huono puoli sisäseinässä on se, että sisäseinään sijoitettuna se yhdessä ulkoseinän tervapaperin kanssa tosiaan muodostaa kahden höyrysulun rakenteen: satunnaista tietä rakenteisiin päätyvä kosteus ei pääse kuivumaan rauhassa sen paremmin sisään kuin uloskaan päin.
*******************
Palataan vielä tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Kylmän varaston eristäminen on mielenkiintoista, koska rakenteen pitää toimia silloinkin, kun sisällä on kylmä ja ulkona lämmintä.
Mä tykkään aika paljon kivivillasta. Se ei ole hengittävä, se ei siis ime omaan rakenteeseensa vettä, mutta sillä on loistava kyky luovuttaa kosteutta eli toisin sanottuna kuivua. Valmistajien sivulta näet, että kivivillaakin voi käyttää niin, ettei tarvitse käyttää muovia.
Osittain vitsi on siinä, että siellä kahden osittaisen höyrysulun välissä sattuu olemaan purua. Puru kestää lyhytaikaisesti aika paljonkin kosteutta, kuten esimerkiksi vesivahinkojen yhteydessä on huomattu.
Kosteuden sinne kahden höyrysulun väliin oletetaan olevan peräisin lämpimästä ja siten myös kosteasta sisäilmasta. Todellisessa elämässä ilmavirtaus tuollaisen seinärakenteen läpi sisältä ulos lienee suurimman osan vuotta aika pieni: kesällä varsinkin, kun ikkunat ovat auki. Talvella sisällä on alipaine, kun painovoimainen ilmanvaihto lopultakin toimii.
Hajun lisäksi tervapaperin huono puoli sisäseinässä on se, että sisäseinään sijoitettuna se yhdessä ulkoseinän tervapaperin kanssa tosiaan muodostaa kahden höyrysulun rakenteen: satunnaista tietä rakenteisiin päätyvä kosteus ei pääse kuivumaan rauhassa sen paremmin sisään kuin uloskaan päin.
*******************
Palataan vielä tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Kylmän varaston eristäminen on mielenkiintoista, koska rakenteen pitää toimia silloinkin, kun sisällä on kylmä ja ulkona lämmintä.
Mä tykkään aika paljon kivivillasta. Se ei ole hengittävä, se ei siis ime omaan rakenteeseensa vettä, mutta sillä on loistava kyky luovuttaa kosteutta eli toisin sanottuna kuivua. Valmistajien sivulta näet, että kivivillaakin voi käyttää niin, ettei tarvitse käyttää muovia.
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
Tämä oli ihan uutta, luulin aina ettei kivi ja lasivilla kuivu kun kerran ovat kastuneet, kun kosteus ei pysty siirtymään siinä materiaalissa muuten kuin kaasumuodossa, toisin kuin ekovillassa tai purussa?pvalila kirjoitti: Mä tykkään aika paljon kivivillasta. Se ei ole hengittävä, se ei siis ime omaan rakenteeseensa vettä, mutta sillä on loistava kyky luovuttaa kosteutta eli toisin sanottuna kuivua. Valmistajien sivulta näet, että kivivillaakin voi käyttää niin, ettei tarvitse käyttää muovia.
Kivivillaa kun ostin, niin tehtaan ohje oli ettei koskaan ilman muovista höyrysulkua (Sisäpuolelle).
Re: Tuulensuojan asentaminen vinolaudoituksen jälkeen
autotalliin käskettiin laittaa kivivillaa ja sisäpuolelle tuli ilmansulkupaperi, ei muovia. päällä tuplakyprokki. ulkopuolella toki tuulensuojalevy, koolaus ja paneeli. sanottiin että mieluummin paperi kuin muovi, kun tallissa saattaa elää lämpötilat paljon enemmän kuin talossa. toinen pää tallista kylmänä ja toinen pääty lämmin. pitänee varmaan väliseinään joku hengittävä maali laittaa, jos lämmin puoli työntää kosteutta toisen puolen suuntaan mahdollisesti tai ainakin miettiä hieman sen seinän maalin suhteen.. muut seinät kai ihan normaalilla sisämaalilla. toisaalta, miksei hengittävällä.. onhan se kyprokkikin jotenkin hengittävää ainetta.zaleo kirjoitti:Tämä oli ihan uutta, luulin aina ettei kivi ja lasivilla kuivu kun kerran ovat kastuneet, kun kosteus ei pysty siirtymään siinä materiaalissa muuten kuin kaasumuodossa, toisin kuin ekovillassa tai purussa?pvalila kirjoitti: Mä tykkään aika paljon kivivillasta. Se ei ole hengittävä, se ei siis ime omaan rakenteeseensa vettä, mutta sillä on loistava kyky luovuttaa kosteutta eli toisin sanottuna kuivua. Valmistajien sivulta näet, että kivivillaakin voi käyttää niin, ettei tarvitse käyttää muovia.
Kivivillaa kun ostin, niin tehtaan ohje oli ettei koskaan ilman muovista höyrysulkua (Sisäpuolelle).
sen siitä saa kun ei ole rakennusmies, joutuu pähkäilemään ja kyselemään tyhmiäkin..

