Ummikot talokaupoilla ("RMT" -58)

[AnttiSee]

Moi!

Kiitoksia pääsystä foorumille. Apuja tosiaan jonkin verran kaivataan. Ollaan vaimon kanssa haaveiltu omasta talosta jo jonkin aikaa, mutta kokemusta omakotitaloelämästä ei ole kummallekaan kertynyt. Jonkin verran remonttihommia on tullut tehtyä muiden talotyömailla (pintoja, sähköjä, eristystä ja levytystä) eli ihan ummikkona ei talohommiin olla lähdössä (mutta melkein). Perinnemestarin rintamamiestalo ja nämä foorumut on tullut kahlattua läpi, mutta ei tämä hatara teoria oikein käytännön kokemusta peittoa. Linkki Etuoveen: https://www.etuovi.com/kohde/658304

Kävimme viime viikolla katsomassa erästä yksilöä joka ei taida ihan virallisesti rintamamiestalo olla, mutta läheltä liippaa. Talo on rakennettu täyskellariperustukselle vuonna 1958. Vuosien saatossa remonttia ei ole tehty katon, keskikerroksen kylpyhuoneen ja kaukolämmön lisäksi paljonkaan. Sauna ja suihkuhuone vesipadalla ovat tehtynä kellariin jo rakennusvaiheessa, mutta muuten kellari on jätetty asumattomaksi ja eristämättömäksi. Alkuperäisissä piirrustuksissa on salaojat, mutta oletettavasti niiden tekninen käyttöikä on tullut täyteen jo aikoja sitten tai sitten ne puuttuvat kokonaan.

Kuntoarvio oli tehty, mutta sen anti oli jopa mun amatöörisilmään aika laiha, joten ennen ostoa pitäisi kuitenkin koluta kämppä perinpohjin läpi tarkistuslistan ja asiantuntijan kanssa. Talossa viehättää sen alkuperäiskuntoisuus ja myyntimiesten sanoin ”monet mahdollisuudet”. Muutama asia kuitenkin askarruttaa, kun suurempaa kokemusta omakotitaloista ei omata:

Talo on ollut tyhjillään ja välittäjän mukaan peruslämmöllä vuodesta 2018 asti. Sisään astuessa huomasin heti tunkkaisen hajun. Mä en tiedä miltä vanhahko tyhjillään ollut talo haisee vai pitääkö sen edes haista miltään, joten tarvitsisin tähän apua. Osaatteko kommentoida mitä tällaisessa tilanteessa aistinvaraisesti on odotettavissa? Haju ei jäänyt vaatteisiin tai ollut muutenkaan outo - lähinnä vain mun nenään tuoksui tunkkaiselta.

Sen lisäksi kellarissa haisi selvästi samankaltaiselta kuin märkä betoni. Kuuluuko käyttämättömien kellaritilojen aina tuoksua ”joltain”? Kellarin seinät ja lattia ovat välittäjän mukaan märät, mutta eivät ylös asti. Myös kuistin alle jälkeenpäin rakennetun perunakellarin (betoniarkku) lastulevyissä oli selkeästi hometta. Ovat olleet ilmeisesti eristeenä. Päällä ei ole mitään orgaanista rakennetta, joten kuvittelen että purku ja tuuletus riittäisi tuon ongelman poistamiseksi.

Toinen asia mihin mun poikkitieteellinen rakennusalan ymmärrys ei piisannut oli autotalli ja sen lattiassa oleva lattiakaivo (reikä lattiassa). Se oli nimittäin täynnä vettä. Välittäjän tarinan mukaan autotallin luiskan alareunassa oleva putki johtaa valumavedet tallin viemäriin joka johtaa ne poistoputkeen ja siksi se oli melkein piripinnassa vedestä. Voiko kyseessä olla kuitenkin pohjavesi joka nousee aukosta? Tarkoittaisi mun ymmärryksen mukaan siis, että koko kellarin (ja talon) pohja on jatkuvasti täysin märkä? Tämä ei liene ongelma, mikäli tiloja ei oteta asuinkäyttöön, mutta ajatuksena minusta olisi vähän outoa asustella ”vesipatjan” päällä.

Näiden pohdiskelujen lisäksi olisi tosi hienoa, mikäli joku tietää Jyväskylästä asiantuntevan tarkastajan jonka kanssa voisi käydä taloa läpi ja joka sanoisi, että ”antakaapa olla”.

[Wespa]

Ihan ryhdikkään näköinen mökki, harmi ettei ole nyt hetkeen käyntiä tuonne kotiseudulle, olisin voinut tulla mukaan dumaamaan kohteen. Kaupallisten toimijoiden kuntakartoitukset ovat tosiaan rintamamiestalojen kohdalla yleensä joko mallia "purkupalloa ja äkkiä" tai sitten kaiken pitäisi olla toteutettu 2000-luvun rakennusmääräysten mukaisesti. Perinnemestarin rintamamiestaloa ahkerasti pläräämällä saat kyllä ihan kohtuuhyvän käsityksen siitä mitkä ovat riskipaikkoja näiden talojen kanssa, ja aika hyvin olit sellaisia jo bongannutkin. Yleisesti ottaen sanoisin että mitä vähemmän on remontoitu niin sitä parempi, eipähän sitten ole esimerkiksi eksynyt lateksia ulkoverhoukseen tai eristeitä sisäpuolelle.

Jos talo on tosiaan asumaton tällä hetkellä niin ei ihme jos sisällä vähän tuoksahtaa, kesäisin olisi syytä tuulettaa aina reilusti varsinkin kun tuloilmareittejäkin saattaa olla aika vähänlaisesti.

[Tilley]

Tunkkainen haju viittaisi, ettei ole tarpeeksi ilmanvaihtoa. Tuloilmaventtiilit tukittu 70-luvulla tai jopa jätetty alunperin laittamatta turhina. Poisto painovoimainen? Sekään ei toimi kesällä hyvin. Helposti korjattavissa lisäämällä tuloilmaventtiilit seinien läpi suoraan tai vaihtamalla ikkunat venttiilillisiin ja lisäämällä koneellinen poisto tarvittaessa.

Kuiva kellari ei haise. Meillä tontilla pohjaveden pinta tosi syvällä, kaivosta katsottuna vähintään 8 m kellarin lattian alla. Lisäksi on vielä joskus 2010 kieppeillä tehdyt salaojat. Rakentamaton kellari on rutikuiva, eikä ole mitään erityisiä hajuja.

Katto ja perustuksethan ne talon tärkein osa-alue on, katto tuossa sinun katsomassasi oli kunnossa, mutta tuon perustusten mahdollisen vesiongelman selvittäisin. (miten? Hyvä kysymys. Ehkä tyhjentämällä sitä kaivoa ja katsomalla täyttyykö heti uudestaan?)

Vuodelta -58 olevat sähköjohdothan alkaa olla vaihtokunnossa, mutta monessa huoneessa näyttäisi olevan tuoreempia asennuksia. Oliko sähkökeskus alkuperäinen vai uudempi?

Itse en pidä kaukolämmöstä, ikuinen maksuvelvollisuus monopolitoimijalle, mutta se on makuasia. Onko talo tosiaan lisäeristämätön? Paljonko on ollut kaukolämmön kulutus, sen pitäisi olla tähtitieteellinen, luokkaa > 30000 kWh /vuosi.

Vielä yleisestä RMT:n hankkimisen filosofiasta: Pari vuotta sitten ostettiin Jyväskylästä tämä ruotsalaistalo, edeltävästi käytiin katsomassa puolta tusinaa rintamamiestaloa, ja tosiaan kuntotarkastukset jätti kyllä paljon toivomisen varaa. Itse asioihin perehtymällä ja maalaisjärjellä löydettiin kuitenkin omasta mielestämme tämä tosi hyvä talo, jossa ei ainakaan 2 vuoden aikana ole vielä mitään erityisen yllättävää paljastunut. Ärsyttäviä pikkujuttuja, jotka hankaloittaa entisöivää remontoimista tarpeettomasti, mutta isot asiat kunnossa.

[oldtimer]

Talo on ollut aika pitkään myynnissä ja hintaakin on tiputettu jo jonkin verran. Kyseinen kohde sijaitsee Mäki-Matin suojelualueella, joten suuria muutoksia ulospäin ei varmaankaan saa tehdä.

Koska talo on peruskunnossa, niin kaikkea mahdollista kannattaa odottaa. Listaan muutamia asioita jotka tarkistaisin,
- Katto taitaa olla ainoa uusi asia, toivottavasti se on tehty aluskatteella ja tuuletusraolla?

- kellariseinät ovat märät, koska ulkopuolinen eristys ja salaojitus on puutteellinen tai niitä ei ole luultavasti ollenkaan. Tämä olisi syytä korjata aika pian ja hintalappu tälle on 10000 - 15000 eur.
Oman haasteen tuo kellari, sillä ennen vanhaan tehtiin juurikin niin, että autotallin luiskan edestä vedet johdettiin sisälle ja sitä kautta viemäriin.
Nyt kyseinen autoatalliluiska on Keskikadun läheisyyden vuoksi käytännössä käyttökelvoton, tai ainakaan autoa siitä ei sisään saa. Eli siinä vaiheessa kun ympäristöä kaivetaan kannattaa miettiä laitetaanko umpeen vai pelkkä ovi?
Joka tapauksessa salaojan vedet pitää nostaa pumpulla pois, luonnollista laskua pois ei ole mahdollista saada. Ja jos ne johdetaan viemäriin, niin köyhä Jyväskylänkaupunki tai siis Alva hinnoittelee sille aika mukavan kuutiohinnan.

- ummehtunut haju on tyypillistä silloin, kun ilmanvaihto on puutteellinen. Ovathan pinnat keränneet reilut 60 vuotta kaikkea itseensä ja ilmarakoja rakenteisiin löytyy kyllä varmasti ja sitä kautta "tunkkaista" kutteripuru ilmaa sisään tulee.
Talo on ollut asumaton pitkään, joten ummehtuneisuus oikein korostuu, koska perinteistä ikkunatuuletusta ei ole tehty. Jos talo ei haise "mummolalle" niin ummehtuneisuus ei ole ongelma, mutta ei täysin poistettavissakaan ilman suuria remontteja. Kannattaa nuuhkia nuo kaapit myös, koska ne on tehty paikalle ja niissä on varmasti rakoja rakenteisiin.
Kellari haisee varmasti nyt jollekin, koska se kosteus tulee sinne seinistä ja lattiasta. Talo on savipatjan päällä, vanhaa peltoa, niin aivan varmasti se kosteus jossain muotoa siellä laatan alla on, täydellinen korjaus on kallis remontti, yleensä riittää kun hoitaa salaojat kuntoon ja hyväksyy sen että kosteutta saattaa silti olla laatan alla. Tuuletus on erittäin tärkeä kellarissa myös.
- sähköt kannattaa tarkistaa myös, riittävätkö nykyiseen tapaan käyttää sähköä?
- viemärit ovat varmaankin rautaputkea, olisi hyvä kuvata ne, voivat olla tukossa.
- lämmitysputket on rakenteissa, eli nekin ovat arvoitus, missä kunnossa, kannattaa katsoa pysyykö paineet

Yhteenvetona totean, että talo on nätti kuin mikä, olen usein kulkenut sen ohitse. Mutta kannattaa varautua isolla kukkarolla remonttiin, jos haluaa että perusasiat on tarkistettu ja kunnossa. Kuntokartoitus ei tällaisessa kohteessa saa olla ylimalkainen vaan sen on oltava todella tarkka ja kaikki puutteet listattuna.
Talon hinta on edelleen mielestäni kova, ennen suojelukaavaa talo olisi myyty tontinhinnalla, niin vieläkin miettisin tarjousta tuosta näkökulmasta.

[AnttiSee]

Kiitos älyttömästi perehtymisestä ja kommenteista!

Ilmanvaihdon osalta ongelmat lienevät juuri nuo mitä nostittekin esille: Pitkään tyhjillään ollut talo johon tuloilmaventtiilejä ei ole ilmeisesti koskaan rakennettu. Piirrustuksien mukaan niitä pitäisi olla kellarissa muutamia ja keski- sekä yläkerrosten kaappien sisällä. Näyttää kuitenkin siltä, että nämä on jätetty aika kokonaisvaltaisesti tekemättä. Poistot sitten piipun kautta. Tämä olisi kuitenkin kohtuullisen yksinkertaista korjailla ja onnistuisi jopa meikäläiseltä.

Katto taitaa olla ainoa uusi asia, toivottavasti se on tehty aluskatteella ja tuuletusraolla?

Katto on tehty mun mielestä oikein. Rakenne on nähtävissä yläkerran kylmistä sivutiloista, siellä on aluskate ja kunnon ilmarako. Ongelmallisempaa on taas se, että yläpohjan sisään ei pääse näkemään mistään. Yläpohjaan on tehty myyntiin laittaessa aukko, josta on todettu ”purujen olevan rutikuivia”. Herää tietenkin kysymys, että onko katto jouduttu uusimaan vuotojen vuoksi ja jos on niin mitä tämä on sitten aiheuttanut sinne yläpohjaan tai muualle?

Sähköjen osalta tilanne on tosiaan vähän eriskummallinen. Keskikerroksen rasiat näyttävät uusituilta, mutta mitään vetoja ei ole tehty pintaan eikä keskusta uusittu. Tarkoittanee siis, että pinnat on avattu mutta on kuitenkin lyöty pinkopahvit seinään ja pidetty pinnat muutenkin ainakin mun silmään ”alkuperäisenä”. Dokumentaatiota näistä rempoista ei ole, mutta jäin nyt sitten miettimään, että mitä sieltä seinien sisältä mahtaakaan loppuviimein löytyä? Voiko olla, että samalla tehty jotain lisäeristyksiä tai vaikkapa purun korvaamista esimerkiksi villalla? Yläkerrassa on oma sähkökeskuksensa, eikä vedoissa ole mitään uusimista nähtävissä. Tää ”kahden sähkökeskuksen taktiikka” on mulle kanssa kyllä ihan hepreaa, enkä täysin hahmota aiheuttaako se ongelmia vai voiko tuoda jotain hyötyjä.

Muutenkin keskikerroksen keittiö ja WC ovat 2000-luvun mallistoa, mutta näidenkään remppojen dokkareita ei ole saatavilla. Aina vaan herää kysymys, että onko uusittu esimerkiksi vesivuotojen takia vai ihan vaan modernisoitu?

Pulmia tulee siitäkin, että perinteiseen tapaan yläkertaan ei pääse sisäkautta vaan käynti on ulkoa oman sisäänkäynnin kautta. Mitään hajua mulla ei ole siitä, onko tuosta mahdollista edes puhkoa tilaa portaikolle ja kääntää tuo yläkertaan vievä porraskäytävä esimerkiksi eteisen kaapiston / kylppärin kautta keskikerrokseen. Meille riittäisi ensisijaisesti keskikerroksen kuntoon laittaminen ja siinä asustaminen, mutta mikäli kulkua yläkertaan ei saada järjestettyä ollenkaan niin se voi olla kyllä iso ongelma. Rakennesuunnittelija lienee oikea taho tässä asiassa?

Itse en pidä kaukolämmöstä, ikuinen maksuvelvollisuus monopolitoimijalle, mutta se on makuasia. Onko talo tosiaan lisäeristämätön? Paljonko on ollut kaukolämmön kulutus, sen pitäisi olla tähtitieteellinen, luokkaa > 30000 kWh /vuosi.

Kaukolämpöä on energiatodistuksen mukaan kulunut tosiaankin about 32000 kWh vuodessa, joka kuulostaa kyllä hurjalta. Tosin taas sitten meidän nykyiseen yhtiövastikkeeseen verrattuna nuo hinnat eivät enää sitten olekaan niin älyttömiä.

Kellarin osalta salaojitukset olivat meilläkin remonttilistalla ensimmäisenä. Tuumasimme myös, että pitäisikö hoitaa samaan syssyyn lisäeristys esimerkiksi isodränillä, mutta kun ajatuksia kellarin käyttöönottamiselle ei meillä ole ollut niin taitaa olla turhaa rahan tuhlausta. Lähinnä jonkinlaista ”futureprooffausta” ajateltiin, kun kaivettais kuitenkin sokkeli esiin. Mulle riittäis, että seinät kuivahtaisivat sen verran, että ei tarvitsisi pelätä kosteuden nousevan alajuoksuun ja seinärunkoon. Se lienee ihan saavutettavissa? Voisikohan tuota autotallin luiskan viemäröintiä jotenkin johtaa tulevaan sadevesiputkistoon ja tukkia nykyisen putken. Autolle tallia ei voisi ottaa käyttöön, mutta olisi ainakin hyvää varastotilaa.

viemärit ovat varmaankin rautaputkea, olisi hyvä kuvata ne, voivat olla tukossa.

Viemärit ovat tosiaankin rautaa, mutta kuvaus on tehty kunnan putkeen asti ja välittäjän mukaan ovat kunnossa. Lämmitysputket taas… No on se siellä jossain. Käyttövedet on uusittu.

Tuolta alueelta ei tosiaan ihan älyttömästi remontoimattomia taloja löydy ja ehkä senkin takia tämän mökin fiilis on ollut erilainen kuin muissa katsomissamme taloissa. Siinä oli jotain tosi.. kodikasta. Paljonhan tässä olisi hommaa - ja voi hyvin olla, että meille liikaa. Ja liikaa on minunkin mielestä hintaa. Silti tässä tuntuis olevan vaan sitä jotain. Voi voi…

[Wespa]

Tuumasimme myös, että pitäisikö hoitaa samaan syssyyn lisäeristys esimerkiksi isodränillä, mutta kun ajatuksia kellarin käyttöönottamiselle ei meillä ole ollut niin taitaa olla turhaa rahan tuhlausta. Lähinnä jonkinlaista ”futureprooffausta” ajateltiin, kun kaivettais kuitenkin sokkeli esiin. Mulle riittäis, että seinät kuivahtaisivat sen verran, että ei tarvitsisi pelätä kosteuden nousevan alajuoksuun ja seinärunkoon. Se lienee ihan saavutettavissa?

Sen verran iso homma on siinä esiinkaivamisessa että ehdottomasti samalla kertaa salaojittavat eristeet sinne, lisäkustannus ei ole niin iso että kannattaisi jättää tekemättä vaikka kellari olisikin tarkoitus pitää ns. kylmänä. Seinien lämmöneristeenä (joka sekin kuivaa seiniä) toimimisen lisäksi Isodrän & kilpailijansa toimivat pystysalaojana, eli edesauttavat merkittävästi sokkelin kuivana pysymistä.

Salaojitus on kallis paukku teetettynä, mutta ihan siedettävä kesäprojekti tehdä itse jos vaan kaivinkoneen ainakin kaivuuvaiheessa saa avuksi. Hyville tuntipalkoille pääsee kyllä, ja kerranhan se vaan tarvitsee tehdä.

[oldtimer]

Katto on tehty mun mielestä oikein. Rakenne on nähtävissä yläkerran kylmistä sivutiloista, siellä on aluskate ja kunnon ilmarako. Ongelmallisempaa on taas se, että yläpohjan sisään ei pääse näkemään mistään. Yläpohjaan on tehty myyntiin laittaessa aukko, josta on todettu ”purujen olevan rutikuivia”. Herää tietenkin kysymys, että onko katto jouduttu uusimaan vuotojen vuoksi ja jos on niin mitä tämä on sitten aiheuttanut sinne yläpohjaan tai muualle?

Olisihan se syytä saada oikea kulku harjan allekin, jo pelkästään tarkastamista ja mahdollista lisäeristämistä varten. Katto on varmaankin uudistettu 2000 -luvun alussa? Tikkaat katolle ei täytä enää nykynormeja.

Sähköjen osalta tilanne on tosiaan vähän eriskummallinen. Keskikerroksen rasiat näyttävät uusituilta, mutta mitään vetoja ei ole tehty pintaan eikä keskusta uusittu. Tarkoittanee siis, että pinnat on avattu mutta on kuitenkin lyöty pinkopahvit seinään ja pidetty pinnat muutenkin ainakin mun silmään ”alkuperäisenä”. Dokumentaatiota näistä rempoista ei ole, mutta jäin nyt sitten miettimään, että mitä sieltä seinien sisältä mahtaakaan loppuviimein löytyä? Voiko olla, että samalla tehty jotain lisäeristyksiä tai vaikkapa purun korvaamista esimerkiksi villalla? Yläkerrassa on oma sähkökeskuksensa, eikä vedoissa ole mitään uusimista nähtävissä. Tää ”kahden sähkökeskuksen taktiikka” on mulle kanssa kyllä ihan hepreaa, enkä täysin hahmota aiheuttaako se ongelmia vai voiko tuoda jotain hyötyjä.

Lähtisin siitä että sähköjä ei ole uusittu, eli korkeintaan vaihdettu rasioita. Sähkötaulustahan sen helposti sähköasentaja näkee mitä on tehty, onko uutta piuhaa vedetty. Kellarissa varsinkin täysin alkuperäiset vedot ja lamput, suojamaa varmaan tehty "hyppymaadoituksella" eli ei vastaa nyky standardia. Toivon mukaan jos on alkuperäisiä metalliputkia käytetty hyväksi muualla, niin mmjllä on vedettu uudet johdot. Kaksi mittaria on sen takia koska talossa on kaksi eri asuntoa, eli kulutuspaikkaa. Näin taisi olla melkein kaikissa tuonkin alueen vanhoissa taloissa. Olenpa käynyt Keskikadulla yhdessä paritalossa (4 eri kulutuspaikka) jossa sähkötaululla oli kokoa kuin Neuvostoliittolaisessa atomivoimalassa. Tuossa talossa siitä kahdesta mittarista ei ole hyötyä, jos ei laita yläkertaa vuokralle. Sähköyhtiölle eli Alvalle vaan ilmoitus, että toinen mittari poistuu, niin ne tekee mittaroinnin lopetuksen, hakevat mittarin pois ja ei tarvitse maksaa kahdesta perus yms maksuja. Mutta olisin kyllä ehdottomasti yhteydessä myös sähköasentajaan, joka tarkistaisi sähköt ja mahdolliset kustannukset kun mittari poistetaan ja sähköt nykyaikaistetaan niin että yläkertakin toimii. Voi olla halvempaa uusia kaikki, koska jos sähköasentaja tekee jotain muutoksia, niin hänen täytyy joka tapauksessa noudattaa nykyisä määräyksiä.

Pulmia tulee siitäkin, että perinteiseen tapaan yläkertaan ei pääse sisäkautta vaan käynti on ulkoa oman sisäänkäynnin kautta. Mitään hajua mulla ei ole siitä, onko tuosta mahdollista edes puhkoa tilaa portaikolle ja kääntää tuo yläkertaan vievä porraskäytävä esimerkiksi eteisen kaapiston / kylppärin kautta keskikerrokseen. Meille riittäisi ensisijaisesti keskikerroksen kuntoon laittaminen ja siinä asustaminen, mutta mikäli kulkua yläkertaan ei saada järjestettyä ollenkaan niin se voi olla kyllä iso ongelma. Rakennesuunnittelija lienee oikea taho tässä asiassa?

Kyllä tuonne yläkertaan kulun saa, nopeiten ja helpoiten kadun puoleisen huoneen vaatekaapin poistamalla. Monesti varaus yläkerran kulkuun jätettiin jollain muotoa. Isompaa muutosta jos tekee niin vessa/vaatehuone muutoksella saattaisi saada käynnin myös ylös ja väljemän wc alas?

Kellarin osalta salaojitukset olivat meilläkin remonttilistalla ensimmäisenä. Tuumasimme myös, että pitäisikö hoitaa samaan syssyyn lisäeristys esimerkiksi isodränillä, mutta kun ajatuksia kellarin käyttöönottamiselle ei meillä ole ollut niin taitaa olla turhaa rahan tuhlausta. Lähinnä jonkinlaista ”futureprooffausta” ajateltiin, kun kaivettais kuitenkin sokkeli esiin. Mulle riittäis, että seinät kuivahtaisivat sen verran, että ei tarvitsisi pelätä kosteuden nousevan alajuoksuun ja seinärunkoon. Se lienee ihan saavutettavissa? Voisikohan tuota autotallin luiskan viemäröintiä jotenkin johtaa tulevaan sadevesiputkistoon ja tukkia nykyisen putken. Autolle tallia ei voisi ottaa käyttöön, mutta olisi ainakin hyvää varastotilaa.

Tähän myyntimies saattaisi sanoa, että jos aletaan tekemään niin tehdään heti kunnolla. Olen samaa mieltä, että heti kunnolla. Se mitä materiaalia sinne kellarin ulkopuolen seiniin laittaa on ikuinen kiistakysymys, mutta pääasia on siis se että se tehtäisiin kunnolla ja hoidettaisiin salaojitus ja sadevesien johtaminen oikeaoppisesti pois.

Tuossakin talossa voi asua vaikka heti, tuollakin alueella on monta mummoa vielä jotka asuvat vastaavan kuntoisessa talossa aivan loistavaa elämää, ilman huolia. Pitäisin mielessä kuitenkin sen, että jos haluaa uuden talon, silloin pitää ostaa uusi talo. Jos haluaa vanhan talon, niin hinta tai sijainti täytyy olla oikea, jotta siihen uhratut rahat ja ennen kaikkea aika ja parisuhde on sen arvoisia.

[Tilley]

Sähköjen uusimisessa on nykyään (vuodesta 2017 alkaen) aika merkittävä tekijä se, että kaikkiin uusiin pistorasioihin pitää olla vikavirtasuojaus. Jos pelkkä rasia vaihdetaan uuteen samaan paikkaan, ei kai tarvii, mutta muuten tarvii. Ennen oli enemmän poikkeuksia mutta nykyään äärettömän vähän. Ja nehän maksaa vähintään 50 eur/kpl ne vikavirtasuojat, sähköliikkeen kautta 80-100, ja vievät tilaakin. Joten jossain vaiheessa tulee järkevämmäksi uusia koko keskus, ja asentaa vikavirtasuojat suoraan sinne, jolloin yhden suojan alle saa kätevästi useamman pistorasian.

Meilläkin kun sähköjä on uusittu huone kerrallaan sitä mukaa kun on saatu niitä remontoitua, alkaa vikavirtasuojia alla jo riesaksi asti. Yksikin pistorasia siirtyi vain sellaiset 20 cm sivuun ja pistorasia vaihtui uuteen erimalliseen (uppoasennus -> pinta-asennus), niin sähkömiehen mukaan vikavirtasuoja piti asentaa. Kuulemma jos tarkastaja tulee, niin ei hyväksyisi jos ei olisi suojaa. Tiedä sitten onko joku kuullut, että joskus omakotitalojen ei-rakennuslupaa vaativilla remonttityömailla jotain sähkötarkastajia olisi näkynyt. Tällä hetkellä talossa kai 9 kpl vikavirtasuojabokseja, ja vielä on tulossa ainakin pari lisää. Suurin osa sähköistä on kuitenkin 1990-luvulta, niin ei jotenkin tuntunut järkevältä alkaa uusia koko keskusta, mutta ehkä olisi kannattanut. Toisaalta isommalle keskukselle ei oikein olisi tilaa siinä paikassa missä se nyt on.