Eristeen lujuus lattiaan ?

[Matti Alander]

Melko hyvin levinnyt tieto aiheesta, että lattian toimintaperiaate on sama ulospäin kuivuvana rakenteena kuin kellarin seinässäkin. Nyt talven lähestyessä käydään yleisesti lattioiden kimppuun ja kysytään miksi lattiassa käytettäisiin kovempaa eristystä ? Suurin syy on asentaminen 60 kpa on kovinkin pehmeää ja päällä kävellessä hajoaa helposti. 99 kpa on erittäin paljon lujempaa, eikä murene asennettaessa lainkaan niin helpolla, tietysti myös pitkäaikainen puristuslujuus huomattavastikkin parempi ja painumat tulevaisuudessakin olemattomat. 200 kpa on suurin Fuktisol eristeen lujuus ja suurinpiirtein tiiliskivestä seuraava ja tarvetta omakotitalon lattiaan ei ole, ellei kyseessä ole koko talon kantavaa rakennetta.

Lähes aina nykyisin tulee lattialämmitys ja silloin 200 mm kerros takaa rakenteen toimivuuden, eikä haitallista maaperän lämpiämistä oikeastaan tapahdu. Lattialämmitys on suuri lämpöpatteri maata vasten ja vaatii eristykseltä enemmän. Sehän onkin jo tiedossa, että Fuktisol eristeen harvan rakenteen ansiosta se toimii myös kapillaarikatkona ( max 15 mm ) ja kaivutöiden tarve vähenee. Samalla vältetään myös maaperän häiriintymistä, harvemmin joudutaan kaivamaan anturan pohjan alapuolelle. Harva rakenne suojaa myös vettymiseltä, betonilaatan ja eristeen väliin ei synny vedenpainetta, eikä myöskään maaperän ja eristeen väliin.

Kuten kellarinseinässäkin on tavoitteena vesihöyryn osapaineen suuntaaminen ulospäin rakennuksesta ja siinäkin 200 mm kerros on tehokkaampi myös kellarinseinässä. Ulkopuolinen lämmöneristys estää samalla myös kondenssin betonilaatassa ja kellarinseinässä, kun lämpötila lähentelee huoneilman lämpötilaa.