Salaojasorasta, -täytöstä yms.
Salaojasorasta, -täytöstä yms.
Näitä soria ja sepeleitä miettiessä olen tulla hulluksi (taas kerran). Putkistojen tuottajat antavat omia ohjeitaan, jotka eivät ole yhdenmukaiset soran toimittajien kanssa. Jos kaivuumiehiltä kysytään niin heilläkin lienee omat suosituksensa.
Meillä salaojitus tehdään patolevy+styrox-menetelmällä eli kaivuumaa (savi) vaihdetaan. Korkean pohjaveden johdosta olen tullut johtopäätökseen, että alimmaiseksi (2/3 kaivannosta) laitetaan sepeli 5/16 kapillaarikatkoksi. Mutta mitä sen yläpuolelle? Rudus suosittelee sitten hienotäyttöä ja päälle vielä esim. sepeli + kivituhka, kaikki kerroksittain päällekkäin. Uponorin sivujen kaavakuvassa täyttö menee ikäänkuin poikittain: seinän viereen ja putkien päälle salaojasora, muu osa kaivannosta jotain muuta. Äh, olen ihan sekaisin. Pakkaa sekoittaa vielä viemärin kaivuukuoppaan laitettava kama.
Voiko tehdä näin: salaojat + sadevesiputket sepelikerroksessa raekoko 5/16mm (2/3 kaivannosta tätä).
Päälle (1/3 kaivannosta) hienotäyte.
Hienotäytettä myös viemärikaivantoon (siihen tulee päälle multa)
Talonvierustoille ja kulkuteille päällimmäiseksi seulottu sora 0/8mm.
Ja kaikkiin riskiväleihin suodatinkangas.
Pitääkö noita maa-aineksia oikeasti olla noin montaa eri lajia?
Meillä salaojitus tehdään patolevy+styrox-menetelmällä eli kaivuumaa (savi) vaihdetaan. Korkean pohjaveden johdosta olen tullut johtopäätökseen, että alimmaiseksi (2/3 kaivannosta) laitetaan sepeli 5/16 kapillaarikatkoksi. Mutta mitä sen yläpuolelle? Rudus suosittelee sitten hienotäyttöä ja päälle vielä esim. sepeli + kivituhka, kaikki kerroksittain päällekkäin. Uponorin sivujen kaavakuvassa täyttö menee ikäänkuin poikittain: seinän viereen ja putkien päälle salaojasora, muu osa kaivannosta jotain muuta. Äh, olen ihan sekaisin. Pakkaa sekoittaa vielä viemärin kaivuukuoppaan laitettava kama.
Voiko tehdä näin: salaojat + sadevesiputket sepelikerroksessa raekoko 5/16mm (2/3 kaivannosta tätä).
Päälle (1/3 kaivannosta) hienotäyte.
Hienotäytettä myös viemärikaivantoon (siihen tulee päälle multa)
Talonvierustoille ja kulkuteille päällimmäiseksi seulottu sora 0/8mm.
Ja kaikkiin riskiväleihin suodatinkangas.
Pitääkö noita maa-aineksia oikeasti olla noin montaa eri lajia?
Salaojasora ainoastaan putkien ympärille ja kaivannon alaosaan. Fuktisol hoitaa pystysalaojituksen.Sinth kirjoitti:Vaikka Fuktisolit asentaisikin niin eikös salaojasoraa pidä pistää jo rakennusmääräystenkin vuoksi?
http://www.malander.fi
http://www.malander.fi/tuotteet/fuktiso ... uvat/3.htm
Sainkin jo vastauksen kun ammattilaiselta kysyin. Pohjalle salaojasepeli, päälle täytehiekka, pinnalle murske. Viemärikavantoon täytehiekka. Pintamaan poistoalueille murske. Selviämme siis kolmella aineella, lähtötilanne vaikutti paljon monimutkaisemmalta.
kiitos kannanotoista vaikkakin keskustelu jälleen kerran lipsui fuktisol-osastolle
kiitos kannanotoista vaikkakin keskustelu jälleen kerran lipsui fuktisol-osastolle
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
www.ymparisto.fi
Otsikossa mainitusta osoitteesta löytyvät ympäristöministeriön määräykset, jotka koskevat rakennusten kosteusteknistä käyttäytymistä, kohdista C2 ja D 1.
Salaojasoran raekoko on 0,2-20 mm ja salaojittavan sepelin 5-11 mm, 6-12 mm tai 8-16 mm, riippuen paikkakunnasta.
Käytettäessä sepeliä on sen kanssa käytettävä suodatinkangasta vähintään käyttöluokka2, mielellään vielä termisesti sidottua.
Ympäristöministeriön määräykset jakautuvat kahteen ryhmään: Määräykset jotka ovat velvoittavia ja ohjeet jotka sisältävät hyväksyttäviä rakenteita.
Nämä määräykset on tehty pääsääntöisesti uudisrakentamiselle, jolloin ne eivät aina ihan sellaisenaan sovi korjausrakentamiseen.
Ympäristöministeriön määräysten ja ohjeiden lisäksi tulee noudattaa tuotteen valmistajan ohjeita, sekä mahdollisia tyyppihyväksyntiä.
Rintamamiestaloja korjatessa mielestäni C 2 ohjeen tärkeimpiä kohtia on vaatimus rakentaa siten, että rakenne voi myös kuivaa, mikäli se jostain syystä pääsee kastumaan!
Määräysten mukaan rakennus pitää pääsääntöisesti salaojittaa ja tämä on yleensä jo aika hyvin ymmärretty, muu onkin sitten jo vaikeampaa jopa ammattilaisten keskluudessa.
Pykälien mukaan homma menee näin: Salaojaputken alle 100 mm salaojasoraa tai sepeliä, salaojaputki vähintään kaadolla 0,5 cm metrille, riittävä määrä tarkastuskaivoja, mielellään sakkatilaa 200 mm, perusvesikaivo padotusventtillillä ja purkku sadevesiviemäriin tai avo-ojaan, pystysalaojituskerros 200 mm salaojasorasta tai sepelistä 200 mm maanpinnasta, lopuksi tiivis kerros esim. savea 200 mm ulospäin luiskattuna vähintään 3 metrin matkalla.
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä pystysalaojituskerrosta ei tarvita valmistajan ohjeen, sekä tyyppihyväksynnän mukaan, koska 100 mm kerros salaojittavaa lämmöneristettä johtaa vettä 370 litraa minuutissa, joka käytännössä vastaa 500 mm kerrosta salaojasoraa ja näin pystytään estämään vedenpaine maan ja seinän välissä.
Viemärikaivannossa suurin sallittu kiven koko on 20 mm, joten täytesora tai hiekka joka on seulomatonta ei siihen käy. Tällä taas pyritään estämään muoviputkien rikkoontuminen.
Itse käytämme viemärikaivannoissa 5-11 sepeliä, joka on itsestään tiivistyvää, joka ei tarvitse erillistä tärytystä. Kaivannon pohja ei myöskään liety ja savi pääse nousemaan pintaan, jolloin putkien asentaminen on siistiä ja helppoa, eikä painumaa pääse tapahtumaan putkelle.
Koska 5-11 on salaojittavaa ainesta tulee käyttää viemärikaivannossa ainakin yhtä 1 metriä pitkää savisulkua, veden virtaamisen estämiseksi kaivannoissa.
Edellä jo tuli mainittua kuivumisen vaatimus, jota korosta suunnittelun tärkeimpänä osana, jotta rakenteet toimisivat suunnitellun 50 vuoden aikajakson moitteetta.
Salaojasoran raekoko on 0,2-20 mm ja salaojittavan sepelin 5-11 mm, 6-12 mm tai 8-16 mm, riippuen paikkakunnasta.
Käytettäessä sepeliä on sen kanssa käytettävä suodatinkangasta vähintään käyttöluokka2, mielellään vielä termisesti sidottua.
Ympäristöministeriön määräykset jakautuvat kahteen ryhmään: Määräykset jotka ovat velvoittavia ja ohjeet jotka sisältävät hyväksyttäviä rakenteita.
Nämä määräykset on tehty pääsääntöisesti uudisrakentamiselle, jolloin ne eivät aina ihan sellaisenaan sovi korjausrakentamiseen.
Ympäristöministeriön määräysten ja ohjeiden lisäksi tulee noudattaa tuotteen valmistajan ohjeita, sekä mahdollisia tyyppihyväksyntiä.
Rintamamiestaloja korjatessa mielestäni C 2 ohjeen tärkeimpiä kohtia on vaatimus rakentaa siten, että rakenne voi myös kuivaa, mikäli se jostain syystä pääsee kastumaan!
Määräysten mukaan rakennus pitää pääsääntöisesti salaojittaa ja tämä on yleensä jo aika hyvin ymmärretty, muu onkin sitten jo vaikeampaa jopa ammattilaisten keskluudessa.
Pykälien mukaan homma menee näin: Salaojaputken alle 100 mm salaojasoraa tai sepeliä, salaojaputki vähintään kaadolla 0,5 cm metrille, riittävä määrä tarkastuskaivoja, mielellään sakkatilaa 200 mm, perusvesikaivo padotusventtillillä ja purkku sadevesiviemäriin tai avo-ojaan, pystysalaojituskerros 200 mm salaojasorasta tai sepelistä 200 mm maanpinnasta, lopuksi tiivis kerros esim. savea 200 mm ulospäin luiskattuna vähintään 3 metrin matkalla.
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä pystysalaojituskerrosta ei tarvita valmistajan ohjeen, sekä tyyppihyväksynnän mukaan, koska 100 mm kerros salaojittavaa lämmöneristettä johtaa vettä 370 litraa minuutissa, joka käytännössä vastaa 500 mm kerrosta salaojasoraa ja näin pystytään estämään vedenpaine maan ja seinän välissä.
Viemärikaivannossa suurin sallittu kiven koko on 20 mm, joten täytesora tai hiekka joka on seulomatonta ei siihen käy. Tällä taas pyritään estämään muoviputkien rikkoontuminen.
Itse käytämme viemärikaivannoissa 5-11 sepeliä, joka on itsestään tiivistyvää, joka ei tarvitse erillistä tärytystä. Kaivannon pohja ei myöskään liety ja savi pääse nousemaan pintaan, jolloin putkien asentaminen on siistiä ja helppoa, eikä painumaa pääse tapahtumaan putkelle.
Koska 5-11 on salaojittavaa ainesta tulee käyttää viemärikaivannossa ainakin yhtä 1 metriä pitkää savisulkua, veden virtaamisen estämiseksi kaivannoissa.
Edellä jo tuli mainittua kuivumisen vaatimus, jota korosta suunnittelun tärkeimpänä osana, jotta rakenteet toimisivat suunnitellun 50 vuoden aikajakson moitteetta.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kannattaa laskea aina kokonaisuus
Kannattaa laskea aina kokonaisuus massanvaihtoineen.
Kevytsora ei muuten ole hullumpi vaihtoehto, mutta sen eristyskyky on huono, sitä tarvitaan kolmenkertainen kerros, jotta päästään samaan eristyskykykyyn Fuktisol levyn kanssa, jonka Lamda on 0.039.
Lisäksi kevytsoralla on taipumusta vettyä ja mikäli se on epäpuhdasta sisältäen hienoaineksia kastuu melko tehokkaasti.
Myös veden pääsy seinän ja kevytsoran väliin on vaikea estää, salaojittavissa lämmöneristeissä se hoituu kätevästi yläosan suojalistalla, joka jää maan alle.
Tärkeintä tietysti on että rakenne kuivaa ja pysyy kuivana, se on pidemmän päälle kuitenkin halvempaa.
Kevytsora ei muuten ole hullumpi vaihtoehto, mutta sen eristyskyky on huono, sitä tarvitaan kolmenkertainen kerros, jotta päästään samaan eristyskykykyyn Fuktisol levyn kanssa, jonka Lamda on 0.039.
Lisäksi kevytsoralla on taipumusta vettyä ja mikäli se on epäpuhdasta sisältäen hienoaineksia kastuu melko tehokkaasti.
Myös veden pääsy seinän ja kevytsoran väliin on vaikea estää, salaojittavissa lämmöneristeissä se hoituu kätevästi yläosan suojalistalla, joka jää maan alle.
Tärkeintä tietysti on että rakenne kuivaa ja pysyy kuivana, se on pidemmän päälle kuitenkin halvempaa.


