Talo perustettu puupaalujen varaan - mikä salaojan korko?

[S3]

Talossani anturan virkaa ajaa kiviarina. Nyt enemmän arinaa purkaessani huomasin, että savimaahan on isketty noin halkaisijaltaan 80-120mm puupaaluja! Paalut ovat noin metrin välein. En tiedä, kuinka syvällä ne ovat, mutta ihan toimivalta ratkaisulta näyttää. Koska pohjavesi on aika korkealla, paalut ovat vettyneet ja ovat näin ollen lujia.

Nyt vaan mietityttää tuo salaojan korkeus - jälleen! Onko kellään kokemusta, mille korkeudelle se kannattaisi laittaa? Paalu työntyy noin puoleenväliin kiviarinaa, eli jos laitan salaojan vähintään anturan (kiviarinan) alapinnan tasolle (vaikka pitäisi laittaa 200mm syvemmälle), jää paalun yläpää 100-150mm salaojaputken alapuolelle. Pohjavesi ei kuitenkaan peitä paalua kokonaan vaan se jää reilusti 200-350mm alapuolelle. Toisaalta ,maaperä alkaa kuivaamaan enemmän, kun pistän salojat, joten voiko paalun kantavuus heiketä???

[PETEBJ75]

Taustoja sen tarkemmin tietämättä.. Jos systeemi kerran toimii, niin miksi salaojat pitää rakentaa?

[Matti Alander]

Puupaalut on syytä jättää hapettomaan tilaan, eli veden alle, näin ne säilyvät melkein ikuisesti.
Myös viemäriputket talon alla on syytä vaihtaa heti muoviputkiksi, ellei tätä ole vielä tehty. Näin pohjavesi ei pääse saastumaan ja puupaalut säilyvät ehjinä.
Olemme korjanneet paljonkin puupaalutalojen lattioita ja tällöin salaojittava lämmöneriste pienen kapillaarisuutensa ansiosta on erinomainen vaihtoehto
lattiarakenteessa. Myös kellarin seinän kapillaarisuus saadaan helposti työnnettyä ulos vaikka pohjavesi olisikin kiinni perustuksessa.
Tällöin suosittelen kaksinkertaisen eristyskerroksen käyttämistä, jotta saadaa aikaiseksi kellarinseinän tehokuivaus.

[Jokapaikanhöylä]

Puupaalut on syytä jättää hapettomaan tilaan, eli veden alle, näin ne säilyvät melkein ikuisesti.
Myös viemäriputket talon alla on syytä vaihtaa heti muoviputkiksi, ellei tätä ole vielä tehty. Näin pohjavesi ei pääse saastumaan ja puupaalut säilyvät ehjinä.
Olemme korjanneet paljonkin puupaalutalojen lattioita ja tällöin salaojittava lämmöneriste pienen kapillaarisuutensa ansiosta on erinomainen vaihtoehto
lattiarakenteessa. Myös kellarin seinän kapillaarisuus saadaan helposti työnnettyä ulos vaikka pohjavesi olisikin kiinni perustuksessa.
Tällöin suosittelen kaksinkertaisen eristyskerroksen käyttämistä, jotta saadaa aikaiseksi kellarinseinän tehokuivaus.

Ööh, siis mitä tarkottaa tuo kapillaarisuuden ulostyöntäminen

Meillä on ongelmana/ominaisuutena kellariin tuleva sulamis/rankkasadevesi, jollain konstilla siitä olisi kai syytä päästä eroon, vaikka kellarissa onkin lattiakaivo...

[S3]

Kiitos vastauksista!
Kellarissa on todella märkää keväisin: sulamisvedet tuppaa nousemaan lattialle. Siksi teen siis salaojitusta! Tuo paalu/korkeusongelma vaan tuli ikäänkuin "bonuksena" tässä härdellissä...

Mitäs mieltä Matti on kuonan käytöstä kaivannon täytteenä? Täällä Torniossa Outokummun tehtaalta tulee sivutuotteena sitä ja lähes joka tönössä sitä on jollain tapaa käytetty. Ei kuulemma routa pysty siihen. Aamupäivästä naapuri kävi minua käännyttämässä, kun kuuli, että meinaan savimaat pistää takaisin kaivantoon! Oli lähinnä kauhistunut aikomuksistani... Perusteli, että se ei siis roudi ja on hyvä lämmöneriste. Epäilemättä tuo kuona on hyvä: käytetäänhän sitä tienpohjossa menestyksellisesti jne...
Siis mitä mieltä olette? Onko hyvä käyttää kuonaa salaojittavan lämmöneristeen kaivannon täytössä (sepelin lisänä) ???

[Matti Alander]

Kyllähän sitä kuonaa käyttää voi, mutta mitään ratkaisevaa hyötyä ei siitä lämpimässä kellariperustuksessa ole.
Pintaan on kuitenkin saatava 200 mm savea ulospäin luiskattuna, jotta pintavedet eivät turhaan kuormittaisi salaojitusrakenteita.
Kuonalla on myös jonkinmoinen kevytsoraan verrattava lämmöneristyskyky ja vaakasuuntaisellaeristyksellä nousisi maaperän lämpötila alaosastaan.
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä kuivaava vaikutus kellarinseinään saadaan aikaiseksi juuri mahdollisimman suurilla lämpötilaeroilla maan ja kellarin välillä.
Kyllä rakenne varmaankin toimii myös kuonatäytöllä, mutta kustannuksia tulee turhasta massanvaihdosta melkoisesti ja mitään ratkaisevaa hyötyä massojen vaihdosta saada.
Suurin osa rintamamiestalojenkin täytöistä on tehty uutenakin pelkällä savella, eikä siitäkään yleisesti ole taloille mitään haittaa muodostunut.
Mikäli kellarinseinät ovat turvonneet sisäänpäin on syynä ollut liian alhainen lämpötila kellarissa sisällä, jopa miinusasteita. Jolloin maaperä on päässyt jäätyessään turpoamaan ja työntänyt seinää sisäänpäin.
100 mm paksuinen eristekerros pystysalaojana kellarinseinässä päästää lämpöä vielä lävitseen ja salaojittavan lämmöneristeen hyvä salaojituskyky pitää maaperän kuivana, jolloin savenkin routiminen seinänvierustalla on hyvinkin vähäistä.