Aku Ankan kellariprojekti valokuvineen

[Akuankka]

Päivää kanssarakentajat!

Päätin laittaa meidän kellariprojektistamme muutamia kuvia.
Linkki: galleriasta.http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... ?cat=12677
tai jos linkki on väärin niin löytyy Akuankan galleriasta.

Ostimme siis rintamamiestalon jonka kellarissa oli suht runsaasti hometta. (with asbesto to boot but that's another story). Aloin sitten perkaamaan kellarirakenteita http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 2677&pos=5

Syy homeeseen selvisi, vuorivilla oli asennettu suoraan seinään kiinni ja meni alas hiekkaan asti. Tämän päällä oli styroksia 50 mm. Molemmat tietty tavallisella 2x2 koolingilla. Koolinkien alaosat olivat aika hassun mustia.

Sitten vaan leka heilumaan. Kannoin ämpäreissä ulos 24 kuutiota kiviä, betonimurskaa ja hiekkaa. Nyt alkaa olemaan kellari aika tyhjä. Luontoäidille pyyhkeitä kallionmuotoilusta sillä lattian alle valuva vesi kerääntyy omaan privaattilampeenhttp://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 2677&pos=7

Mikä luontoäidiltä jäi tekemättä, sen hoitaa rälläkkä ja leka: http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 2677&pos=8

Metodina on rälläköidä 4cm x 4cm ruudukkoa kallioon, sen jälkeen leka heilumaan, rinse and repeat! Toimii kuin junan vessa mutta suhteellisen kuntoa kasvattavaa puuhaa.

Oli minulla vuokralla Hilti TE905 joka oli aivan ässä betoniin mutta kallioon ja kiveen ei tepsi yhtään niin hyvin kuin leka.

Miksikö? Teoriani on, että kallio vaatii murtuakseen tietyn impaktin ja kaikki em impaktin alle jäävät iskut häviävät kuin euro Bauhaussiin. Lekalla saa murtolujuutta suuremman impaktin, Hiltillä se jää vajaaksi. Tietysti aito paineilmavehje voisi olla hyvä mutta amatöörinä ei tohdi sellaiseen tarttua.

Rälläköinnissä on ilma sakeana: http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 677&pos=10
Joskus ei näe edes maata ennen kuin kumartuu. Aikaisemmin kesti noin puoli tuntia kunnes alkoi näkemään vastapäiseen seinään. Nyt ilma puhdistuu kokonaan noin kymmenessä minuutissa. Toimiva ratkaisu oli laittaa kellarin toiseen päähän tuuletin joka puskee ilmaa sisään ja toisessa päässä on ikkuna auki. Mutta puutarhan kasvit ovat hyvin valkopinnotteisia nykyään :)

Tavoitesuunnitelma on seuraavassa kuvassa: http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 2677&pos=6
Kellarin ja asuinkerroksen välinen välikatto on jäänyt piirtämättä, eli siinä missä ulkoseinä siirtyy oikealle, on myös välikatto.

Haasteena on kuitenkin kallion korkeus:http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 2677&pos=4
Olen jo alentanut kalliopintaa n. 10 senttiä korkeimmista kohdista jota onneksi oli vain n. 5 m2. Tai ei "vain" sillä meni noin kuukausi aikaa kun huhki täysillä.

Mutta jos haluaisi alentaa vielä 10 cm, olisi lekatöitä edessä n. 10 m2 alueella lisää ja se on aika paljon.

Mitä laitan lattiaeristykseksi? Olen suhteellisen vakuuttunut Fuktisolin tyyppisestä ratkaisusta mutta 10 cm ei taida riittää enkä haluaisi kaivautua syvemmälle (liian rankkaa ja onhan siinä riskinsä, vrt. esim. miten Moriassa kävi). Mutta kaikki on toisaalta vain motivaatiosta kiinni joten jos on pakko niin kai se kallio siitä lähtee - vaikka nihkeästi

Entä seinät? Ei pysty eristämään oikeaoppisesti ulkopuolelta, uskoisin että rivinteeraus ilmaraolla riittäisi.

Kommentteja?

[JJ]

Täytät lecasoralla ja laitat 10cm Fuktisolia, ei pitäisi kosteuden enää olla ongelmana. Pattereilla hoidat lämmityksen ja lattiaan vaan lämmitysmatto laatan alle mukavuuden takia.

Aika hullun näköistä hommaa, ja vielä hullumaksi se muuttuu jos aiot piikata enemmän kalliota pois.

Ehdottoman tärekätä on muuten tuossa, että sadevedet johdetaan kunnolla pois. Tuohon kalliokoloon tuolla nousevalla puolella ei saa päästää mitään pintavesiä. Minne vesi sieltä pääsee? Jos ei mihinkään, niin kannattaisikohan harkita putken vetämistä sokkelin ali tuonne lattian alle josta taas eteenpäin tuonne toiselle puolelle jossa näköjään on salaoja?

[Akuankka]

Aika hullun näköistä hommaa, ja vielä hullumaksi se muuttuu jos aiot piikata enemmän kalliota pois.

Mutta rintakarvat kasvaa!


Koko talo on onneksi kukkulalla (joskin kukkulan laelle on kaivettu kallioon syvennys jossa kellari on)

Jos ei mihinkään, niin kannattaisikohan harkita putken vetämistä sokkelin ali tuonne lattian alle josta taas eteenpäin tuonne toiselle puolelle jossa näköjään on salaoja?

Kun olen laittanut ulkopuolelle rännien alle sadevesikaivot (aikaisemmin vedet valui suoraan ränneistä alas 20 cm talon seinästä) ei enää tule vettä lampeen. Se vähä mikä tulee, valuu pois uudelleen muotoiltua kellarin lattiaa pitkin salaojalle.

Salaoja on meikäläisen tekemä. Tein sen kalliopinnan alimpaan pisteeseenhttp://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... at=0&pos=1

Salaoja menee seinän läpi pannuhuoneeseen http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... at=0&pos=2

[oli tosi kätevää piikata salaojaa kahden MCMK nousujohdon ja tsiljoonan muun kaapelin keskelle. Sähköiskuilta välttyminen on tarkkuuslaji]

ja sieltä kokoomakaivoon: http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... 2677&pos=0

[Akuankka]

Täytät lecasoralla ja laitat 10cm Fuktisolia, ei pitäisi kosteuden enää olla ongelmana.

Mutta kun kallion huiput on niin korkealla etta siihen saa vain 10 cm Fuktisolia. Tosin vain muutamassa kohtaa mutta kuitenkin. Mitäs mieltä olet, haittaako? Sanoisin että 80% pinta-alasta olisi yli 20cm lecasoraa ja 10 cm Fuktisolia. Mutta tosiaan n. 5 neliötä siellä täällä olisi vaan 10 cm Fuktisolin varassa.

Pattereilla hoidat lämmityksen ja lattiaan vaan lämmitysmatto laatan alle mukavuuden takia.

Aion laittaa vesikiertoisen lämmityksen laattaan. En pidä pattereista ja pidän lämpimistä lattioista. Mutta en haluaisi lämmittää kalliota joten juuri tuo 10 cm Fuktisolia arveluttaa, riittääkö? Mitäs Matti A. tuumaa?

[JJ]

Meillä on 10cm osassa kellaria, kun ei mahtunut enempäää. Tosin on patterit seinillä ja vaan mukavuuslämpö lattiassa. Kulutusta en ole seurannut.

[Matti Alander]

Hurjan näköinen projekti, jossa rintakarvat kasvavat varmasti.
Oikeaoppisesti olet mielestäni toiminut, eli periaatteella vedelle ja kosteudelle helpoin reitti ulos. Tiivistämällä ongelma yleensä vain vaihtaa paikkaa.
Kevytsora varsinkin jos on mukana hienoaineksia on kapillaarista, eikä toimi kovin hyvin kapillaarikatkona. Myös eristyskyky on varsin huono, mutta höyrynläpäisykyky on hyvä. Lisäksi muototuu helposti pienimpiinkin koloihin.
Saattaa hieman vettyä, mutta eristää silti.
100 mm Fuktisolia vastaa eristyskyvyltään n. 30-40 senttiä kevytsoraa.
VTT:n miehet kun ovat rakentaneet itselleen uusia omakotitaloja ovat käyttäneet rakennetta 50 cm kevytsoraa ja sen päällä 100 mm Fuktisol levyä. Tällainen lattia on kuivunut todella nopeasti ja päällä oleva Fuktisol kerros on kestänyt hyvin kävellä päällä. Lämmönhukkakin alkaa olla jo varsin pientä, eikä maaperän lämpiämisongelmaa pitäisi tulla.
Korjauskohteissa ei tietenkään päästä näin paksuihin kerroksiin, mutta on tehtävä se mikä on mahdollista.
Periaatteessa maassa on aina likemmäs 100 % suhteellinen kosteus, joten vesi saa vapaasti virrata talon alla, eikä siitä tule mitään ongelmaa edellä kuvatulla rakenteella.
Ulko- ja väliseinien rakenteet ja kuivuminen pitää sitten suunnitella erikseen.

[Petri]

Kivenhakkausta, Kääk. Aika äijä

[bcmikak]

Näyttää Aku Ankan kellariroijjekti niin tutulta että! Erona meillä että vettä ei tursua. En lukenut koko keskustelua mutta suosittelisin tuota fuktisolia myös teidän tapauksessanne....säästyy ainakin hirmu lisäkaivuulta ja uskoisin että paras ratkaisu rak.teknisesti muutenkin....kiva nähdä yhtä hulluja projekteja kuin minullakin.... ;)

[porotokka]

Kiva kun jollakin muullakin tulee kallio vastaan.... tai kiva ja kiva. Meillä on kellariprojekti meneillään, ja vanhaa lattiabetonkia oli yhdessä kohtaa muodon vuoksi 20mm, siittä alkoipi sitten kallio.... Kalliota on onneksi pinta-alataan 'vain' noin 3 neliötä louhittava, ite oon tehnyt louhintasuunnitelman, jossa tuota pahinta kalliokohtaa pudotetaan 30 senttiä alas, jotta väliin saadaan eristeet, kapillaarikerros ja 80mm tb-laatta. Louhinta tehdään meillä etanadynamiitilla ja maakiilalla. Nuo pölyämisongelmat rajoittaa timanttilaikan käyttöä, senkin saapi kuriin tehokkaalla kohdepoistolla, ts. imurilla. Eräällä työmaalla menimme tiiliseinästä läpi timanttilaikalla, yks mies rälläköitti, toinen imuroitti tomua suoraan rälläkän suihkusta.

Meillä onneksi tuo kallio-ongelma ei aiheuta lammikoitumista, tuollaset lammet kellarissa on ikäviä.

[Akuankka]

VTT:n miehet kun ovat rakentaneet itselleen uusia omakotitaloja ovat käyttäneet rakennetta 50 cm kevytsoraa ja sen päällä 100 mm Fuktisol levyä. Tällainen lattia on kuivunut todella nopeasti ja päällä oleva Fuktisol kerros on kestänyt hyvin kävellä päällä. Lämmönhukkakin alkaa olla jo varsin pientä, eikä maaperän lämpiämisongelmaa pitäisi tulla.
Korjauskohteissa ei tietenkään päästä näin paksuihin kerroksiin, mutta on tehtävä se mikä on mahdollista.
.

Eli nyt se suuri kysymys onkin, riittääkö pelkkä 100mm Fuktisol korkeimpien kalliohuippujen päällä kun suurimpaan osaan kellaria tulisi 100m Fuktisol + 100-300mm lecasoraa? Vai pitäisikö vielä 5 cm syvemmälle kaivautua. Tämä merkkaisi aivan helvetinmoista urakkaa sillä nyt tasoitettujen kalliohuippujen pinta-ala oli n. 5 m2 ja jos pitää mennä 5 cm syvemmälle, tulisi lekalle töitä n. 10m2 alueelle lisää?.

[Akuankka]

Nuo pölyämisongelmat rajoittaa timanttilaikan käyttöä, senkin saapi kuriin tehokkaalla kohdepoistolla, ts. imurilla.

Itsellä toimi seuraavanlainen ratkaisu:

Varastohuoneen ja piikattavan huoneen välinen ovi on kiinni, mutta tähän oveen porasin 30cm halkaisijaltaan olevan reiän. Reikään kiinnitin perus-office tuulettimen. Varastohuoneen ikkuna on auki, samoin kuin piikattavan huoneen ikkuna. Ovessa oleva tuuletin puskee riittävän tehokkaasti ilmaa piikattavaan huoneeseen jotta ilma vaihtuu varsin nopeasti. Silti, jouduin teippaamaan alumiiniteipillä kaikki mahdolliset muut lävet piikattavassa huoneessa.

[Matti Alander]

100 mm Fuktisol eristys vastaa käytännössä yhtä paksua Styrox- tai Finnfoameristystä. Fuktisolin Lamda arvo on n. 0.037.
Kallion kolojen tasoittamiseen soveltuu miltei ainoastaan hyvin kevytsora, vaikka sen eristyskyky onkin huono, mutta paljon parempi kuin ei mitään.
100 mm Fuktisol eristyksellä ja kevytsoralla saadaan tapauksessasi kohtuullisen hyvä eristyskyky.
Maaperän lämpiämisongelmat koskevat pääsääntöisesti lattialämmitteisiä lattioita, sekä täysin eristämättömiä ja suuria rakennuksia.
Välttämällä lattialämmityksen käyttöä tarpeettomasti, voit välttää maaperän lämpiämistä. Puupintaiset lattiat eivät välttämättä tarvitse lämmitettävää lattiaa.
Varmuuden välttämiseksi olisi hyvä sallia niin paljon kuin mahdollista myös lattian sisäänpäin kuivuminen, käyttämällä siihen soveltuvaa rakennustekniikkaa ja materiaaleja.
Kevytsoralla on taipumuksena vettyä jonkin verran, mutta kapillaarisuus katkeaa viimeistään Fuktisol kerrokseen. Ainoa mahdollinen kapillaariongelma liittyy väliseiniin.
Kellarin ulkopuolisella eristämisellä voidaan myös pienentää lattian kosteuskuormaa, sekä lattian reunoilta, että kellarin ilmatilasta. Mitä alhaisempi on kellarin ilman kosteus, sitä paremmin lattia kuivuu myös sisäänpäin.
Maaperän lämpiäminen on käytännössä varsin hidasta ja kestää vuosikausia, mutta miksi emme heti tekisi rakenteita, joissa tämä vaara olisi mahdollisimman vähäinen.

[Akuankka]

Välttämällä lattialämmityksen käyttöä tarpeettomasti, voit välttää maaperän lämpiämistä.

Olen laittamassa vesikiertoista lattialämmitystä. Sen takia juuri mietinkin että pitäisikö louhia vielä lisää että saa sen 50mm lecaa + 100 mm fuktisolia.

Kellarin ulkopuolisella eristämisellä voidaan myös pienentää lattian kosteuskuormaa, sekä lattian reunoilta, että kellarin ilmatilasta. Mitä alhaisempi on kellarin ilman kosteus, sitä paremmin lattia kuivuu myös sisäänpäin.

Ymmärrän ja samaa mieltä, mutta kuten rakennekuvasta http://www.rintamamiestalo.fi/Coppermin ... at=0&pos=5 näkyy, oikeaoppinen ulkopuolelta eristäminen on suht mahdotonta.

[JJ]

Ei tuo 10cm fuktisolia + 5cm lecaa ole kuitenkaan oikein riittävä. Tuo 5cm lecaa kun ei paljon eristä. Eli itse menisin noilla, tai sitten louhit niin paljon, että saat pohjan tasaiseksi lecalla + 10cm fuktisolia + 5cm styroksia. Näin meillä. Tosin lecaa ei ole, vaan sepeliä. Mutta ei tuo 5cm lecaa tosiaan kauheasti eristä.

[Akuankka]

Ei tuo 10cm fuktisolia + 5cm lecaa ole kuitenkaan oikein riittävä.

minulla lukuvirhe. Tosiaan siis 50 cm eikä 50 mm! :)

joo, eli käytännön mahdollisuus olisi laittaa joko 100mm fuktisolia tai sitten pitkällisen rupeaman jälkeen 100mm fuktisolia + 50mm jotain muuta eristettä. 50 cm lecaa on mahdottomuus minulle.