Kylmä/lämpösillat ja kellarin lämpötila

[Matti Alander]

Kylmäsilloista puhutaan paljon energiankulutuksen yhteydessä.
Suurempi ongelma kylmäsilloilla on kuitenkin kondenssin kanssa.
Pienillä kylmäsilloilla ei juurikaan ole vaikutusta lämmitysenergian kulutukseen. Oikeastaan ainoastaan pinta-alansa verran, eli käytännössä hyvinkin pienellä osalla seinästä. Esimerkiksi lyömällä rautakanki läpi villaseinän, kulkeutuu rautakangen läpi lämpöä yllättävän vähän, eikä sillä juuri ole vaikutusta energian kulutukseen.
Rintamamiestalojen kellareissa pidetään yleisesti hyvinkin alhaisia lämpötiloja, jolloin kosteuden pisaroituminen kellarinseiniin on melkoisen todennäköistä.
Kylmäsillan lämpötila määräytyy rakennusaineen lämmönjohtavuudesta ja käytetystä sisälämpötilasta. Mikäli käytetään alhaisia kellarin sisälämpötiloja saavutetaan kastepistelämpötila kylmäsillan kohdalla helposti ja kosteutta alkaa kertyä rakenteeseen.
Karkeasti voidaan ajatella, että sisäilman lämpötilan ja seinän lämpötilan ero on normaalisti 1 aste.
Kylmäsillan kohdalla sitten seuraakin lämpötilan romahdus.
Puukylmäsillan kohdalla - 2 astetta, betonikylmäsillan kohdalla - 5 astetta ja teräskylmäsillan kohdalla jopa - 10 astetta. Nämä ovat noin arvoja, johon vaikuttavat muutkin tekijät, mutta antavat osviittaa.
Eli kylmäsillan ongelma ei ole lämpösilta, vaan kostuva pinta.
Koska vesihöyrynä liikkuvan kosteuden kyllästymiseen vaikuttaa myös absoluuttisen kosteuden määrä grammoina, on riski pisaroitumiselle vielä suurempi sisäänpäin kuivuvissa rakenteissa, joissa kosteutta saattaa siirtyä huonetilaan suuriakin määriä.
Tällöin riittävä ilmanvaihto on ratkaiseva tekijä.
Jos lasket kellarin lämpötilan 15 asteeseen on betonikylmäsillan kohdalla lämpötila 10 astetta.
Tällöin ilmanvaihtoa olisi lisättävä, jotta kosteuden tiivistymistä ei tapahtuisi.
Tämä kaikki on varsin monimutkaista, joten helpompi on nostaa lämpötilaa n. 20 asteeseen ja pyrkiä välttämään kylmäsiltoja kellarirakenteissa, jotta kellarinseinien homehtuminen voitaisiin välttää.
Erittäin tehokas tapa laskea sisäpuolen kosteuden määrää on ilmanvaihdon lisäksi käyttää ulospäin kuivuvia rakenteita, joilla huonetilan absoluuttistakin kosteusmäärää voidaan alentaa merkittävästi.
Ulospäin kuivuvissa rakenteissa voidaan myös lämpötiloja alentaa paljon pienemmällä riskillä, kuin sisäänpäin kuivuvissa rakenteissa.
Edelleen parasta olisi täysin kylmäsillaton rakenne ulkopuolisella hyvin vesihöyryä läpäisevällä eristyksellä koko kellarinseinän matkalta. Tällöin kellarinseinän lämpötila olisi niin korkea, ettei kyllästymistä tapahdu ja ulospäin kuivuminen olisi tehokkainta mahdollista.