Halkeamat kivijalassa

[Ilmari]

Tervehdys,

Olemme ostamassa rintamamiestaloa. Kohteen kivijalassa oli halkeimia viitisen kappaletta. Rakentamattomassa kelarissa oli kanssa pari nurkkaa ns. auki.

Kokeneet, kertokaa pitääkö halkeimia säikähtää ja mitä mieltä olette niistä? Kokemuksia! Talo on muuten alkuperäisessä kunnossa ja odottaa työnsankaria.

Kiitos,

[Matti Alander]

Halkeamia nurkissa viittaisi siihen, että talo on ollut kylmillään tai erittäin vähän lämmitettynä. Ovat ilmeisesti routavaurioita.
Rintamamiestalojen sokkelit ovat raudoittamattomia, eivätkä paljon kestä liikkumista.
Painumavaurio saattaa olla myös kysymyksessä. Onko talon lähellä suuria lehtipuita, joiden juuret olisivat kuivattaneet maaperää perustusten alta. Jos on nämä olisi kaadettava ensi töiksi.
Tottakai rintamamiestalot ovat jo melko vanhoja, mutta kätevä käsistään saa niistä kyllä luotettavan asunnon.
Pienet halkeamat eivät ole sinänsä kovin suuri riski, mutta joskus sokkeli saattaa olla aivan totku ja silloin korjaus tulee hintoihinsa.

[maanma]

Tervehdys,

Olemme ostamassa rintamamiestaloa. Kohteen kivijalassa oli halkeimia viitisen kappaletta. Rakentamattomassa kelarissa oli kanssa pari nurkkaa ns. auki.

Kokeneet, kertokaa pitääkö halkeimia säikähtää ja mitä mieltä olette niistä? Kokemuksia! Talo on muuten alkuperäisessä kunnossa ja odottaa työnsankaria.

Työläältä kuulostaa. Onko kivijalka/talo suorassa?

Jos se näyttää siltä, että se on pakko korjata niin osissa sen joutuu korjaamaan. Jos näin on ja haluat kohteen ehdottomasti sijainnin vuoksi niin tarjoa tontin arvon(=purkukuntoisen) mukaista hintaa.

Jos on tiilikattoinen niin kertakorjauspätkät jää katon painon vuoksi varsin lyhyiksi.

Jättäisin väliin, jos ei ole ennen kivijalkakorjausta tehnyt.

Homma muuttuu helposti koko seinän korjaukseksi, jos alatuki on mätä. Alatuki on pituussuuntaan kivijalan päällä ja viitteitä sen kunnosta saa alimman laudan kunnosta. Kannattaa katsoa altapäin.

[Ilmari]

Talo on kyllä ihan suorassa ja kunnoltaan naturel. Mitään ei ole tehty. Kelari on kellarina ja pihasaunassa on pesut hoidettu. Talo on tasamaalla, puutarhatontti. Isoja puita ei ole lähettyvillä. Salaojia ei ole ja taisi puuttua myös rännit. Halkeamat menivät ihan kivijalan poikki, koko matkalta ja eniten niitä oli rossipohjan kohdilla.

Onkos nuo kivijalan tai kellarin nurkkien halkeamat yleisiä ?

[Ilmari]

Tarkoitatko, että halkeamien kautta on kosteus pääsyt alatukiin ja lahottanut sen. Talossa on mineriitti joten alalaudoista ei sitä voi päätellä.
Oletteko sitä mieltä, että kivijalkaremppa on joka tapauksessa edessä jossakin vaiheessa?

Kinkkistä on tämä puuha. Talon sijainti on tosiaan hyvä. Ei ole peruspilattu eristeen tai kosteiden tilojen suhteen mutta olet oikeassa varmaan kun ehdotit tontin hintaa.

[maanma]

Olen kerran itse myös tehnyt tarjouksen talosta, jossa rännit eivät olleet kunnossa. Siinä oli puu/hirsiseinät ja alimmat kerrokset (2-3) olivat pohjoisen puolelta täysin lahot. Myöskin kivijalka oli yhdestä kulmasta murtunut pystysuunnassa auki asti lähes koko korkeudelta.

Rännittömän talon vesi vuotaa seinää pitkin alas ellei räystäät ole sitten oikein pitkät. Jos puuttuu vain syösyt alas niin vesi tulee alas vain kulmia pitkin. Arvaan, että tästä on tässä tapauksessa kyse.

Sanoisin, että mineriitti pystyseinän ja alajuoksun osalta paljon on siitä kiinni miten Mineriitti levyt on aseteltu ts. minkä verran levyn alareuna tulee seuraavan levyn päälle. Erityisesti miten homma asettuu kivijalan suhteen. Alajuoksun kannalta merkittävää on se, että vesi juoksee varmasti yli kivijalan ulkoreunan - eikä esim. puulistan avulla.

Sanoisin, että kyseessä on jatkuvan sulamisen ja jäätymisen aiheuttama pakkasrapauma.

Mitä tarkoitat kivijalan poikki. Pysty vai vaaka suuntaan? Veikkaan kuitenkin pystysuuntaan.

Mitä tarkoitat eniten rossipohjan kohdalla? Onko talon kivijalassa kahden tyyppistä rakennetta - umpi kellari ja rossipohja. Onko taloa laajennettu joskus?

No sitten vielä kommentti tuohon aluksi mainitsemaani tapaukseen. Olen seurannut kuinka se korjattiin. Kulman purku ja tukeminen. Harkko tilalle. Siihen kohtaan rakennettiin myös autotallin ovi - ja talon kellaria syvennettiin. Niin että purku-rakentaminen voi päätyä näinkin positiivisesti. Itse olin ajatellut betonivalua, mutta harkko on helpompi, kunhan on tukeva pohja mille kasata.

Minkäs kuntoisena taloa kaupitellaan? Onko kuntokartoitusta?

Surkein tilanne mitä keksin niistä rännien puuttumisesta on mineriitin alaisten rakenteiden kosteus ja sen vaikutukset. Ne eivät kuitenkaan lähes varmasti ulotu puruja syvemmälle - eli suomeksi mineriitin alaisen poikkilaudoituksen voi joutua uudistamaan veden (seinää pitkin) valumisalueelta.

Mitä enemmän ongelmia on sitä enemmän kyse on purkukuntoisesta. 100% purkukuntoisen arvo on alle tontin arvo - koska purkaminen maksaa. Jos kivijalka on ainoa ongelma ei se alenna hintaa purkukuntoisen tasolle.

Korjaustarpeeseen on mahdotonta ottaa kantaa näkemättä. Kuitenkin jos mikään ei "roiku ilmassa" niin ei sille ihan pakko ole heti mitään tehdä. Jos on tiilikatto niin korjaustarve on suurempi painon takia. Voin vakuuttaa, että asia jää kiusaamaan mielessä jos sille ei tee korjaussuunnitelmaa.

[Ilmari]

Kiitos hyvistä tiedoista maanma..

Talossa on tosiaan umpikellari ja rossi. Kivijalka oli muuten maalattu sen näköisesti, että tuskin oli kissanluukut olleet kesällä auki. Halkeamat ovat pysty suunnassa.

Mineriittiä ei oltu asennettu limittäin vaan vieri viereen. Kauppaavat tyydyttävä kuntoisena ja tarkastusta ei ole tehty. Hinta on uusimaalaisen vanhan talon hinta, eli useasti saa töihin aamulla lähteä. Sen kuntotarkastuksen voi kuulemma tehdä tarjouksen yhteydessa tarkistaakseen että mitään erityistä ei ole vialla. Tuo se vähän mättääkin. Eipä tuollaisesta osaa ja uskalla tehdä tarjousta kun rakennuksen todellinen kunto on arvoitus.

Sen sijanti on nimittäin niin hyvä että heti ihmetytti mioks se ei ole mennyt heti kaupaksi kun on vielä naturel kunnossa. Noita rintamamiestalojen kunnostajia ja haluavia kun riittää ja ainakin kirjallisuudessa korostetaan, että mitä alkuperäisempi, sen varmempi hankinta.

Onkos sulla tietoa luotettavista kuntotrarkastajista jotka tuntevat ko. talojen metkut ja osaavat myös päätellä mitä tuleman pitää. Olen kuullut liikaa huonoa palautetta välittäjien epämääräisista tarkastajista.

[maanma]

Vaadi välittäjältä oikeus itsenäiseen kuntotarkastukseen omalla kustannuksella ja oikeus vähentää tarkastuksen hinta kauppahinnasta, jos loppulausunto ei vastaa ilmoitusta. Tämä tulee maksamaan sinulle noin 200-300e, mutta uskon, että rahat ei mene hukkaan antamasi kuvauksen perusteella.

Tyydyttäväkuntoinen tarkoittaa yleensä pintaremonttia vaativaa. Jos kuitenkaan mitään korjauksia ei ole ilmoitettu tehdyn voidaan kohdetta pitää oletusarvoisesti alkuperäiskuntoisena, mikä ei mielestäni vastaa tyydyttävää. Tyydyttävä tarkoittaa mielestäni myös sisään muuttokuntoista. Missään tapauksessa tyydyttävä ei mielestäni voi vasta vakavasti kosteusvaurioitunutta.

Kerrotun perusteella näkisin myyjän olevan täysin pihalla talon kunnosta. Itse en uskaltaisi myydä mainittua kohdetta kuntokartoittamattomana tyydyttävässä kunnossa.

Toinen tie on lähteä pelaamaan pienellä riskillä, että jotain muuta löytyy ja sitten vaatia myyjältä tarvittaessa oikeusteitse. Tässä kannattaa peruskuntoisen tapauksessa puhua sitten jaetusta vastuusta - ei kokonaisvastuusta. Vastuun raja lähtee yleensä liikkeelle 2000t eur ja ulottuu yleensä 10% kauppahinnasta. Jaettu vastuu tarkoittaa, että jos ongelman korjaaminen maksaa 4000t eur, niin myyjä vastaa puolesta tai jostain osasta. Myyjälle on myös heti ilmoitettava havaitusta virheestä. Myyjällä on oikeus tarkastuttaa omaan laskuunsa vika (ja myöhemmin oikeusteitse vaatia aiheettomasti tehdystä vaateesta kulukorvaus).

Itse valitsin tämän myyjän vastuu tien. Mitään sellaista MERKITTÄVÄÄ ei kuitenkaan ole tullut ilmi, joka olisi antanut aiheen ryhtyä myyjän vastaiseen oikeustaistoon. En ole edes soittanut kertaakaan. Onhan sitä tietysti tullut löydettyä homehtunutta paneelia suihkunurkan vanhan laudoituksen alta purettaessa, mutta ei sitä myyjältä voi vaatia korvattavaksi viittä euroa paneeleista.

Täytyy myös ymmärtää sellainen seikka, että kostunut ja homeinen ei ole sama asia kuin talo pilalla, vaan vähäinen kohta pitää nähdä kuivattavana ja korjattavana.

Jos päädyt ostamaan niin laita rännit heti kuntoon, vaikka purkuosista, niin loppuu veden valuminen seinää pitkin.

[Rintavamies]

Meidän talosta oli kivijalka parista kohtaa poikki. Lisäksi yhdestä nurkasta oli irronnut suuri pala. Talossa on matalat perustukset ja rossipohja, eli ei kellaritiloja kivijalan sisällä.

Talossa on alunperin 100mm runko ja purueristeet. Ulkovuorena rimalaudoitus joka kaipasi vaihtoa.

Hoidin nämä kolme kärpästä vähän niinkuin samalla iskullla, eli perustus, lisäeristys ja ulkovuori.

Tein ensin koekaivun perustukselle, ja totesin, että se ulottui noin 80cm maan alle, anturaa ei ollut, pelkkä sokkeli.
Otin riskin ja koko perustus kaivettiin ympäri talon näkyviin, samalla asennettiin salaojat. Porasin vanhaan perustukseen harjateräs tartunnat, ja valoin vanhan sokkelin ulkopuolelle 200mm korkean anturan, ja sen päälle uuden 100mm sokkelin. Nyt perusrukset olivat siis 100mm suuremmat, kuin talo.
Poistin vanhan ulkovuoren , jonka alla oli vinolaudoitus. Vinolaudoituksen päälle, ja uuden perustuksen varaan tein uuden 50*100 koolauksen, jonka villoitin ja päälle tuulensuoja, tuuletusrimat ja uusi ulkovuori.

Herää tietysi kysymys, kannattaako näin rakentaa vanhan talon päälle uusi talo...
..sitä kun en tiedä, niin kuitenkin tein, eikä enää ole perustus poikki, tai ainakaan halkeamat ei enää näy :D

[maanma]

Ihan näppärä tuo sinun ratkaisusi. Pehmeällä maaperällä kantavuuskin lisääntyi merkittävästi ja painumariski väheni. Varmistaisin itse vielä asian käyttämällä tasalaatuista toimitusbetonia ja riittävän paksua raudoitusta.

Ulkokuoren siirtymisessä ulospäin on kaksi "ongelmaa". Ikkunoiden jääminen sisään ja räystäiden riittävyys ulkokuoren suojaamiseen. Nämä pitää arvioida aina tapauskohtaisesti.

Tuliko vanha ulkokuori purettua ja laitettua myös lisälämmöneristettä. Kokonaisrakenne kaikkine elementteineen kiinnostaisi esim. ulkoa sisäänpäin.

Toteasin vielä, että jos talo on kalliolla niin tämän uuden anturan päälle voisi tehdä myös tiilitalon. Vanhan ja uuden rakenteen ja tiilien väliin pitää jättää riittävästi tuuletusrakoja. Itse en ole nähnyt vielä yhtään hienoa tällaista ratkaisua, mutta ulkokuoresta tulee hoitovapaa. Mielestäni tiilen tulisi olla tällöin tasavärinen.

[Anak]

Poistin vanhan ulkovuoren , jonka alla oli vinolaudoitus. Vinolaudoituksen päälle, ja uuden perustuksen varaan tein uuden 50*100 koolauksen, jonka villoitin ja päälle tuulensuoja, tuuletusrimat ja uusi ulkovuori.

Osaatko sanoa mitä tuli uusi ulkovuori lisäeristyksineen maksamaan? Minkä kokoinen on talosi ulkomitoiltaan?

-Antti

[Rintavamies]

En ole laskenut mitä tuli ulkovuoraus maksamaan. Laskemista hankaloittaa se, että kaikki puutavara on itse sahattua, ja ulkovuoren höyläyskin hoitui tuttavan kauppana.

Villat ja tuulensuojalevyt ostin Bauhausista, joka oli halvin eteläsuomessa, mitä löysin. Bauhausissa on muutenkin se hyvä puoli, että esim villan hinta on sama ostat sitten yhden tai sata pakettia. Isompia eriä saattaisi saada muualta halvemmallakin, mutta pienillä määrillä hinta jää muualla korkeammaksi.