Salaojituksen kustannuslaskelma

[Minttu]

Tein blogiini aika lailla ympäripyöreän laskelman kahdesta harkinnasta olleesta salaojitus-eristys-remontista: patolevy+routaeriste versus Fuktisol. Toteutimme omamme Fuktisolilla tarkkojen laskelmien jälkeen, halvemmaksi tuli. Esimerkkihinnoissa ei ole etsitty halvinta, vaan laskettu niillä hinnoilla joita rautakaupoista ja esim. soratoimittajilta on saatu. Joku tekee remppansa paljon halvemmalla, joku kalliimmalla, mutta meidän kohdalla tulos oli tämä. Joku asiaa pähkäilevä toivottavasti saa asiasta hieman apua omiin laskelmiinsa.

http://alaharju.vuodatus.net

salasana Minttu

[Matti Alander]

Päätelmä on ihan oikea, mutta kuitenkin tärkeintä on rakenteen kuivuminen oikeaoppisesti ulospäin.
Katsoin myös asennuskuvat, oli kohtuullisen siisti asennus. Putkistoissa oli hieman vääränlaisia osia sekoitettu salaojaputken taipuisa kulmayhde ja silleen. Tuskin kuitenkaan mitään toimintahäiriötä tulee, joten kohtuu hyvin ensikertalaisilta.
Urakoitsijan kieltäytyminen asennuksesta oli hieman ihmeellistä, mutta toivottavasti näki nyt miten hommat hoidettiin.
Tulet huomaamaan, miten maakellarinomainen haju alkaa muuttumaan betoninhajuksi, melkoisen äkkiä.

[Minttu]

Kiitos kommenteista! Urakoitsijan kieltäytyminen johtui juuri siitä, ettei tiennyt materiaalista tarpeeksi jotta olisi uskaltanut ottaa homman vastuulleen. Ja koska meillä tietoa oli enemmän (en tiedä oliko tarpeeksi meilläkään) niin hoidettiin homma itse rauhassa. Tehtiin sitten noita omia sovelluksia esim. suodatinkankaan asennuksessa johtuen lähinnä salaojien asennussyvyydestä ja savisesta maaperästä (=kaikki maakerrokset oli erotettava toisistaan kankaalla). Tuo taipuisa kulmayhde laitettiin paikkamaan poistoputkea, joka katkesi kun terassille kaivettiin kuopat anturoiden valua varten. Rapatessa roiskuu, mutta en usko tuosta tulevan ongelmaa. Kyseisessä kohdassa putken sisällä kulkee uppopumpun poistoletku eli liitäntäkohtien kohdalla vettä ei kulje niin että sitä pääsisi vuotamaan liitoksista.

Meillä ei muuten koskaan ole haissut maakellarilta, kumma sinänsä.

[Matti Alander]

Maakellarin haju on yleensä homesienen aiheuttama.
Mikäli kellari on ollut hyvin sisäänpäin kuivuva ja hyvin tuuletettu, ei välttämättä tuota maakellarin hajua tarvitse ollakkaan, koska rakenne on suhteellisen terve.
Rintamamiestalon kellari alkaakin yleisesti homehtua vasta väärin tehtyjen remonttien jälkeen tai jos kellariin on varastoitu suuria määriä orgaanisia aineita seiniä tai lattiaa vasten. Ritilät lattiassa on ihan hyvä keksintö, jotta kosteus pääsisi purkautumaan lattiasta ja ilmanvaihdolla vaan hormista ulos.
Pahvilaatikkokin suoraan betonilattian päälle asennettuna kostuu helposti ja homehtuu varsin nopeasti.
Kaikki sisäpuoliset eristykset kellarin alaosassa muodostavat melkoisen homeriskin, joten niitä tulisi yleisesti välttää tai sitten olisi käytettävä ainakin rivinteerausta.
Painovoimainen ilmanvaihtokin toimii yleisesti varsin riittävästi, kunhan korvausilmaa vaan on saatavana ja hormin räppänät pidetään auki, myös talvisaikaan.
Kellaria olisi myös hyvä lämmittää, jolloin betoniseinän kondenssivaara vähenee huomattavasti. Erinomainen lämpötila olisi siinä 18-22 astetta.
Pelkkä alaosan ulkopuolinen Fuktisol eristys nostaa kellarin lämpötilaa yleensä ilman lämmittämättäkin n. 5 astetta. Fuktisol eriste ulkopuolella vaikuttaa runsaan kosteudenpoiston ansiosta myös sisäilman laatuun varsin merkittävästi ja tällöin energiaa kuluttavaa suurta ilmanvaihdon määrää voidaan vähentää.
Kellarin sisäilman kosteutta voidaan helposti seurata varsin yksinkertaisella hiuskosteusmittarilla, sekä lämpömittarilla.
Kellarin sisäilman kosteuden olisi hyvä olla talvella n. 40 % luokkaa ja kesälläkään se ei saisi mielellään nousta yli 60 prosentin.
Koska kellari on yleensä kesällä viileä ja ulkoilma lämpimänä sitoo paljon itseensä kosteutta on kondenssivaara suurimmillaan kesäaikaan.
Fuktisol levy korottaa lämpötilaa myös kesäaikaan ja puskee kosteaa sisäilmaa kuivemmaksi kohti viileämpää maaperää. Sisäilman tulisi olla aina vähintään kolme astetta lämpimämpää, kuin maaperä, jotta kosteusvirta höyrynä olisi aina ulospäin.
Korkeampi lämpötila nostaa höyrynpainetta ja tehostaa kuivumista.

[kennu]

Meillä kellarineristys tehty ihan päin p....ttä. Eli suoraan kiviseinään laittettu 2x2+styroxy väliin ja sitten kovalevy päälle... Ei oikein hengitä ja koolinki osittain jo laho. mutta ei haise "kellarille"... Nyt kun remontti etenee niin tulee lecaharkoista muurattua "uudet suorat" seinät ja sinne väliin on laitettu 100mm styroxya sekä jätetty 50mm ilmarakoa ulkoseinään... ja tietysti joka puolelle taloa läpivienti jotta välitila tuulettuu.. ei ehkä maailman paras ratkaisu koska menetän muutaman neliön mutta eipä sitten ole seinissä lahoavia materiaaleja... salaojat tulee vasta 2-3 vuoden kuluttua...