Hirsisaunan kattorakenne

[Jami]

Suurperhe kaipaa (taas) vähäsen rakennesuunnitteluapua.

Rakennuslupaan ei vaadita tarkkaa rakennepiirustusta, eikä minulla ole erityistä hinkua maksaa näin pienestä hommasta ulkopuolelle.

Homman nimi:

5x5-metrinen, vanha hirsikehikko odottaa kattoa.

Päätykolmiot ovat hirrestä, ja niissä olisi valmiit lovet kolmelle kurkihirrelle (tai yksi kurki ja kaksi ortta vai mitälie). Alkuperäiset ovat kaputt.

Kantavia väliseiniä ei tule. Kuinka paksusta tavarasta, ja millaisesta kurjet tulisi vähintään tehdä?

Entä kuinka vankkaa (ja kuinka tiheästi) sahatavaraa kurkien ja raakapontin (teen huopakattoa) väliin?

Entä kiinnitykset harjalla ja seinien päällä? Liukua jälkimmäiseen, mutta pitääkö harjankin olla joustavaa sorttia?

Ja kyllä, kirjoja on luettu. Selvää vastausta ei niistä saanut

[AM]

Tilaa valmiit kattotuolit tehtaalta. Siinä on samaan hintaan laskelmat kantavuudesta ja tulee taatusti riittävän tukevat. Hintaa noille tulee karkeasti 100€/kpl. Kauheasti et säästä jos teet itse, varsinkaan jos työlle laskee yhtään hintaa.

Esim. http://www.koskisen.fi/

[Villa Edita]

Millainen sisäkattorakennelma tulee, vai jääkö kurkihirsi ja uudet kattotuolit näkyviin?

Helpoin olisi rakentaa tasainen välipohja tasakertaan, johon varsinainen kattorakennelma sitten tuetaan. Tällöin kurkihirren paksuudella ei juurikaan merkitystä, usein näkee pelkästään 2x4 siteenä tuoleille. Itse laittaisin kattotuolit kakkosvitosesta 500-600mm jaolla ja kuormaa jakavia tukia riittävästi.

Käsittääkseni vanha hirsi ei juurikaan enää painu, mitä nyt tilkevälit tiivistyy uudelleen pinonnasta. Joten tuskin noita liukurakenteita kannattaa sen kummemmin miettiä, varsinkaan ylempien hirsien osalta.

[Jami]

Ei kiitos, ei kantavia kattotuoleja.

Sen verran haluan kunnioittaa vanhan kehikon alkuperää, että hyödynnän päätykolmiot alkuperäisen veistäjän tarkoittamalla tavalla.

Toisin sanoen kurkihirren/hirsien päälle tulee katon painosta pääosa.

Tasakertaan tulevan väli/yläpohjan rakennan erilleen kattorakenteista.

[Rölli]

Niin jossei mitään laskelmia vaadita, niin osviittaa voisi käydä katsomassa jostain vanhasta hirsirakennuksesta. On niitä tullut katseltua, ja hämmästeltyä että kuinka yksinkertaisia ja toimivia kattoja ennen tehtiin. Pyöreää tavaraahan se on, kurkihirsi tuommoisessa 5m pitkässä rakennuksessa noin reidenvahvuinen, ja orret likimain samankokoisia. Ja orsiahan voi laittaa lisää, vaikka yhden kummallekin lappeelle. Niitten päälle vaikka 2"x4", 600 jaolla kestänee kyllä. Vanhoissahan käytettiin pyöreitä, karsittuja rankoja. Ei muuta kuin metsään kaatamaan ja karsimaan sopivia puita... Ja naapurin riihestä katsomaan mallia.

En keksi mitään syytä että miksei samalla systeemillä tehty katto pysyisi ylhäällä tänäkin päivänä? Riitävän järeää puutavaraa ja hyvät liitokset. Omissa rakennuksissani -jotka on kaikki koottu aikana ennen nauloja- osat on liitetty toisiinsa erilaisin tapein ja kiiloin.

[Villa Edita]

Jos rakennat vesikatteen pelkästään kurkihirren, orsien ja seinähirsien varaan, niin täytyy välipohjan vasat salvostaa kunnolla seinähirsiin. Vasat kun pitävät tässä tapauksessa kattokolmion ryhdissään. Nurkat eivät niinkään, mutta seinän keskiosa saattaa muuten alkaa pullistelee ulospäin ja vastaavasti katon keskikohta painua alaspäin.
Vuoliaisilla katon painetta voidaan sitten jakaa muualle, vaikka niihin välipohjarakenteisiin.

Kuinka lakipisteessä kurkiainen on? Joissain tapauksissa kattoparrut tulevat kurkiaisen päälle, tällöinhän parrun voi naulata/loveta vastakkaisen lappeen parruun. Jos kurki aivan ylhäällä, niin ei kai tuossa muuta kuin koloamalla paikoilleen ja kurkiaisen alapuolelta sidepuu toiselle puolelle lapetta.

Saisiko tuon seiniin kiinnityksen siten että kattoparrun alapäähän tehdään "pulpetti", eräänlainen kolmio siis, jonka varassa nuo parrut sitten lepäävät seinähirsien päällä. Eli seinähirren päälle vaakaan parru jonka uloin pää lovetaan kattoparruun ja talon sisäpuolelta tuo vaakapuu tuetaan pystysuuntaisella tuella taas kattoparruun. Suunnilleen tämän kaltaisia rakenteita joskus nähnytkin käytettävän.

[maanma]

Jos on valmiiksi lovettu niin eiköhän loven koosta saa viitteitä tarvittavista hirsivahvuuksista.

Uusi puutavara on sitten 20-40% heikompaa kuin 50 vuotta laitettu, jota kuoriaiset ei oo syöny. Puutavaran valinnassa pitää ottaa mahdollisimman pieni/vähäoksaista.

Liimapuuta kurkihirreksi ehkä laittaisin, vaikka muuten en kyseistä tuotetta suosi liimojen määrittelemättömän kestoiän vuoksi.

[Pekka Huhta]

Jos sen haluaa tehdä nätisti niin tee ne kattoparrut ihan pyöreästä tavarasta, kuoritttuna ja tarvittaessa veistettynä. Vanhoista koloista saa osviittaa mutta sanoisin että latvaläpimittana piisaa hyvästi 15-18 cm. Kurkihirreksi ehkä vähän paksumpaa ja alemmas tuollaista, paljon isompaa pölliä sinne ei viittis nostellakaan. Jos ei semmoista löydy niin kuuden tuuman parru ajanee samaa asiaa.

Siihen aluskattoon on kakai vaihtoehtoa: voit tehdä vanhalla tavalla taikka uudella. Vanha tapa on se että otat tuumavarttista tai puolentoista tuuman lautaa ja vedät vaan niistä harjalta räystäälle katon ja pahvit päälle. Siihen menee kyllä aika julmasti lautaa, mutta niin niitä on tehty ja se näyttää sisältäkin aika tavalla nätiltä, just siltä vanhalta kun pitääkin. Lisäksi laudan paksuus piisaa "kattoniskaksi" niin että katto kestää ihan hyvin ilman erillisiä niskoja, vain kurkihirren, kannattimien ja seinän ylälaidan varassa.

Uudempi versio on vetää sinne puolen metrin tai kuudenkymmenen sentin välein kakkosvitoset (harjalta räystäälle on kuitenkin vain rapiat kolme metriä) ja siihen 23 mm raakaponttikatto päälle. Ei ihan niin nätti sisältä katottuna, mutta hyvä ja tukeva. Kattokulmassa niskat mielellään ruuvaten kiinni toisiinsa ja kurkihirteen, lisäksi poikkipuut aina niskaparin väliin semmoselle "silmälle sopivalle" paikalle, vähintään puoli metriä harjasta alaspäin.

Pekka

[Jami]

Kattorakenteet eivät jää näkyviin (syynä lämpötalous, vaikka olishan se silmälle pöheetä), joten siinä mielessä nätteys sisäpuolelta ei ole merkityksellistä.

Jos teen raakapontilla, kuten olin ajatellutkin, niin mahtaisiko kuuden tuuman parru riittää myös kurkihirreksi ("kakkoskurkien"/tukien/whatever ohella) ?

Mitä Pekka tarkoitat niskojen ruuvaamisella toisiinsa ja kurkihirteen? Millä tavalla ja niin että liikkuminen on otettu huomioon?

[Pekka Huhta]

Pahahan se on takuulla lupaamaan mennä, mutta silmällä sanoen kurkihirreksi kuusituumainen piisaisi kyllä. Siis kuusi tuumaa kanttiinsa, ei mikään kakkoskuutonen.

Eihän katon harja mihinkään saa liikkua, sehän on selvää. Harjalla kattoniskat niputetaan pareiksi siten että eri lappeille tulevat niskat ruuvataan toisiinsa kiinni ja sitten molemmat vielä kurkihirteen. Tässä pyöreä puu on paljon kanttista parempi, siihen on helppo laittaa niskat kiinni. Kanttiseen niskat tulee vain parrun nurkkien varaan, jos niitä ei kevyesti upota niskaan.

Pekka

[Jami]

Tarkoitin liikkumisella harjasauman joustavuutta, joka huomioi seinien painumisen. Mitenkäs se tehdään fiksusti?

Vai onko moinen edes ongelma, kun täällä jo epäiltiin, ettei satavuotias kehikko siirrettynäkään painu kovin paljoa?

[Pekka Huhta]

Nää, sen minkä lape painuu niin sen painuu harjakin. Ja se mitä nyt painumisissa on eroa niin sen naula joustaa

Harja painuu sen verta enempi mitä on räystäskorkeuden ja harjan välinen ero, mahtaa olla reilusti alta kaksi metriä noin pienessä kehikossa. Se on jo teoriassakin aika pikkuinen painuma.

Oleks jostain ihan oikeesti lukenut, että tuossa pitäisi olla liikkumavaraa, itse en ole koskaan kuullukkaan eikä oma järkikään kyllä tuollaisesta osaa varottaa?

Pekka

[Jami]

Ainakin uusiin mukahirsirakennuksiin tehdään käsittääkseni liikkuva sauma, koska päätykolmio (jossa hirsiä on enemmän) painuu enemmän kuin tasakerta.

Ja kun niin käy, ei kattotuolin kulma enää sovi, vaan sen tarvitsisi muuttua vähän isommaksi.

Ainakin yhdessä hirsikirjassakin oli kuva, jossa puhuttiin tästä.

[Toopeli]

Sotkeudutaan taas

Tuo Laskennallinen painumaero syntyy jus tosta hirsikerrosten määrästä.

Kun otetaan sivuseinälle, heittona 30 kpl 150mm korkeaa hirttä ja päätykolmioihin myös heittona tuon 30:n päälle kymmenkunta hirttä ja veikkaamme jokaisen hirsiyksilön painuvan vaikka 5mm. Niin tolla hirsimääräerolla painumaero tasakerran ja harjakolmion välillä on viitisen senttiä (myönnetään että karrikoin).

Tasakerran kohdalla tuo sivusiirtymä vaatii jo, joko mekaanisen liukukiinnikkeen tai muulla mekanismilla hirren siirtymisen mahdollistamisen sivusuunnassa.

Harjan kohdalla, tuolla painumalla, tuo muutos on melkosen pieni, joten siinä pätee tuo huhdan esmerkki, että ellei rakenne muuten myötää, niin naulat (vaarnat) antaa sen verran anteeksi, kun on tarvis.

Noista vanhoista, siirrettävistä hirsikehikoista sen verran, et vaikka puu itessään on jo kuoleentunut, niin uudelleen kasatessa ja tilkitessä se on kuitenkin sen verran siirtynyt tuosta alkuperäisestä, että painumaa ja muodonmuutosta esiintyy tällöinkin. Tosin huomattavasti pienempänä.

Tällöin tilkerive hakee paikkansa, kuten hirretkin uudelleen painovoiman ja sääolojen/vuodenajan vaihtelujen ansiosta.

Sanonta että hirsitalo painuu kunnes kurki pesii maassa, viitannee enempi huoltamatta jääneisiin hirsirakennuksiin. Eli pätee kaikkiin puurakenteisiin.
Sopivasti kosteutta ja heikosti ilmaa...

No joo. Älköön kukaan hermostuko, nämä omia ajatuksia, ei lakeja ja oli taas hirveä purkautumisen halu, työvi**tuxesta johtuen

tomi

P.s. yx näteimpiä hirsirakennelmia joita olen nähnyt lienee 1800 luvun lopussa rakennetun rengin tuvan (luulisin) kattokannattajat. Ei ainuttakaan rauta osaa ja kaikki kattorakenteen kannattavat osat oli "nivelletty puuakselein". Harmittaa kun en ottanut kuvia, koska en pysty tuota sanallisesti selvittämään.

[Pekka Huhta]

Njaa. Tottahan se painuu, mutta en mä nyt sinne mitään saranaa lähtis tekemään. Ainoa missä painuma näkyy on räystäslaudat, joiden kulma jää irvelle.

Jos harjan naulaa kiinni ja niskojen alapäät jättää vain ylähirteen lovettuihin koloihin liukuvana, niin kyllä se harja sen verran joustaa mikä noin pienessä kehikossa painuu.

Noissa uusissa höylähirsimökeissä on niin paljon muutakin omituista, ettei ne oikeen pelaa vanhoilla neuvoilla. Jos jonkunnäköstä pystytolppaa ja ruuvisäätöä ja muuta ihmeellisyyttä. Mää niistä mitään ymmärrä


Pekka