Olen aloittelemassa kellariremonttia ja tarina on taas se tavallinen eli
kellari lämpimäksi (+saunatilat).
Ongelmana on huonetilan korkeus eli pitäisi syventää.
Lattiavalu on vaan valitettavasti tehty antureiden tasolle, joten jos kaivetaan niin mennään antureiden alle.
Tuossa aikasemmassa threadissa kaveri totesi että kaivaminen 45 asteen kulmassa antureista poispäin niin ongelmaa ei ole.
No talo on harjun päällä ja maa on hyvin kuivaa ja hiekkapitoista.
Olen hieman kuoputellut ja todennut että antureiden alta saa aika helposti hiekan valumaan pois (otin viemäröinnin esiin).
Eli miten mennä anturoiden alle? Eräs kaveri oli tehnyt siten että oli jatkanut anturaa laittamalla anturan alle harkon ja valut päälle. Näin edennyt sitten kaivamalla aina hieman ja taas harkkoa alle.
Tuo menetelmä vähän kyllä arveluttaa. Tuleeko koko talo 5cm alespäin?
Kellarin lattiasta taas
Re: Kellarin lattiasta taas
Tuo riippuu kovin paljon maaperästä.
Meillä oli aikaisemmin lattia 10 cm anturoiden yläpuolella,
piikkasin pois. Kaivoin auki, täytin soralla ja laitoin eristykset.
Uusi lattia on nyt anuroiden tasalla.
Riskihän tuossa on talon liikkuminen, itse en enää tuohon hommaan lähtisi, oli sen verran hermot kireällä. Ja saattaahan se vieläkin jossain vaiheessa liikkua, varsinkin kun talo seisoo siltin/saven päällä.
Kuinka paljon lisää tilaa tarvitsisit?
Itse käytin eristeenä ja kapillaarikatkona Fuktisolia, joka säästi kaivamisessa pirun paljon. Ikävä kyllä löysin Fuktisolin hieman liian myöhää, ja kaivoin osan lattiasta aivan turhan syvälle kun laskin tuon kapillaarikatko soran verran syvyyttä. Mitä enemmän joutuu kaivamaan, sitä suurempi riski.. tottakai. Jos homma epäilyttää, ei siihen kannata itse lähteä. Ja ehdottomasti kannattaa ottaa hommaan mukaan joku joka tietää mitä tekee, ja osaa suunnitella nuo rakenteet.
Kannattaa katsoa tuota Harryn projektia:
http://www.rintamamiestalo.net/Keskuste ... .php?t=194
Meillä oli aikaisemmin lattia 10 cm anturoiden yläpuolella,
piikkasin pois. Kaivoin auki, täytin soralla ja laitoin eristykset.
Uusi lattia on nyt anuroiden tasalla.
Riskihän tuossa on talon liikkuminen, itse en enää tuohon hommaan lähtisi, oli sen verran hermot kireällä. Ja saattaahan se vieläkin jossain vaiheessa liikkua, varsinkin kun talo seisoo siltin/saven päällä.
Kuinka paljon lisää tilaa tarvitsisit?
Itse käytin eristeenä ja kapillaarikatkona Fuktisolia, joka säästi kaivamisessa pirun paljon. Ikävä kyllä löysin Fuktisolin hieman liian myöhää, ja kaivoin osan lattiasta aivan turhan syvälle kun laskin tuon kapillaarikatko soran verran syvyyttä. Mitä enemmän joutuu kaivamaan, sitä suurempi riski.. tottakai. Jos homma epäilyttää, ei siihen kannata itse lähteä. Ja ehdottomasti kannattaa ottaa hommaan mukaan joku joka tietää mitä tekee, ja osaa suunnitella nuo rakenteet.
Kannattaa katsoa tuota Harryn projektia:
http://www.rintamamiestalo.net/Keskuste ... .php?t=194
sokkelikorjauksissa on mm. sellainen mahdollisuus, että kivijalka kaivetaan auki puolentoista metrin matkalta kerrallaan, korjataan, täytetään ja siirrytään seuraavaan pätkään. löytyy jostain korjauskirjasta mutta nyt en muista mistä. sovellutuksella menisi varmaan kellarin syventäminenkin...
perustusten korjailusta ylipäänsä ks. vaikka
http://www.nba.fi/tiedostot/9765c60a.pdf
eli museoviraston korjauskortti.
ongelmina (sortumien ym. jättipeikkojen lisäksi) mm. vesijohtojen ja viemärien murtumiset, ikkunoiden ja ovien vauriot jne.
ammattilaisiakin kannattaa miettiä, rakennesuunnittelijasta alkaen...
perustusten korjailusta ylipäänsä ks. vaikka
http://www.nba.fi/tiedostot/9765c60a.pdf
eli museoviraston korjauskortti.
ongelmina (sortumien ym. jättipeikkojen lisäksi) mm. vesijohtojen ja viemärien murtumiset, ikkunoiden ja ovien vauriot jne.
ammattilaisiakin kannattaa miettiä, rakennesuunnittelijasta alkaen...
-
Harry
Re: Kellarin lattiasta taas
Vastasin sähköpostiisiKipa kirjoitti:Olen aloittelemassa kellariremonttia ja tarina on taas se tavallinen eli
kellari lämpimäksi (+saunatilat).
Ongelmana on huonetilan korkeus eli pitäisi syventää.
Lattiavalu on vaan valitettavasti tehty antureiden tasolle, joten jos kaivetaan niin mennään antureiden alle.
Tuossa aikasemmassa threadissa kaveri totesi että kaivaminen 45 asteen kulmassa antureista poispäin niin ongelmaa ei ole.
No talo on harjun päällä ja maa on hyvin kuivaa ja hiekkapitoista.
Olen hieman kuoputellut ja todennut että antureiden alta saa aika helposti hiekan valumaan pois (otin viemäröinnin esiin).
Eli miten mennä anturoiden alle? Eräs kaveri oli tehnyt siten että oli jatkanut anturaa laittamalla anturan alle harkon ja valut päälle. Näin edennyt sitten kaivamalla aina hieman ja taas harkkoa alle.
Tuo menetelmä vähän kyllä arveluttaa. Tuleeko koko talo 5cm alespäin?
EDIT: kaikille muillekin samanlaisia ajatuksia suunnitteleville, laittakaa postia niin vastaan kyllä sen mitä omista kokemuksistani osaan.
Lisään tähän vielä, niin kuin laitoin tuohon postiinkin. Ennen kuin aloitatte tekemään mitään, niin ottakaa yhteyttä johonkin Rakennusalan ammattilaiseen, niin minäkin tein!
Kiitoksia vastauksista. Selvitti hommaa aika paljon.
En periaatteessa tarvitse lisää korkeutta kovinkaan paljon.
Tämän hetkinen korkeus kellarissa on 215cm ja jos laatan ottaa pois niin ehkä noin 220cm.
Anturan alareunasta on juuri tuo 220cm. Jos tähän vaikka laittaisi 10cm kapillaarikatko soraa ja sitten vaikka tuota mainostettua Fuktisolia 10cm.
niin korkeus olisi n. 195-200cm.
Siihen sitten laatta 5-10cm niin ollaankin jo lähellä 190cm, joka on kyllä aika matalalla varsinkin jos kattoon meinaa jotain paneelia tms.
Tuntuu kyllä vähän siltä että jos piikkaisi itse lattian auki ja antaisi kaivuu/syvennys urakan jollekin firmalle. Tässä tapauksessa vastuut myös siirtyisivät sinne...
Kiitoksia Harrylle hyvästä emailista. Selvensi homma tosi paljon!
En periaatteessa tarvitse lisää korkeutta kovinkaan paljon.
Tämän hetkinen korkeus kellarissa on 215cm ja jos laatan ottaa pois niin ehkä noin 220cm.
Anturan alareunasta on juuri tuo 220cm. Jos tähän vaikka laittaisi 10cm kapillaarikatko soraa ja sitten vaikka tuota mainostettua Fuktisolia 10cm.
niin korkeus olisi n. 195-200cm.
Siihen sitten laatta 5-10cm niin ollaankin jo lähellä 190cm, joka on kyllä aika matalalla varsinkin jos kattoon meinaa jotain paneelia tms.
Tuntuu kyllä vähän siltä että jos piikkaisi itse lattian auki ja antaisi kaivuu/syvennys urakan jollekin firmalle. Tässä tapauksessa vastuut myös siirtyisivät sinne...
Kiitoksia Harrylle hyvästä emailista. Selvensi homma tosi paljon!
Käytännön kysymyksiä eli mitenkäs kun piikataan ja kaivetaan koko kellari, joka on jakautunut eri huoneisiin. Mitenkäs nämä väliseinien alitukset? Fuktisolit sun muut eristeet kai pitäisi saada jotenkin yhtenäisesti laitettua huoneiden välillä. Jääkö väliseinät "roikkumaan" katosta jos piikkaa väliseinän alta laatan pois vai mitenkäs se nyt pitäisi tehdä/ajatella? 
Jos piikkaa/valaa laatan huone kerrallaan, niin tuleeko käytännön ongelmia juuri noissa liittymissä toisiin huoneisiin vai pitääkö hakata kaikki huoneet kerralla auki ja samalla laittaa eristeet ja valaa lattia kerralla yhdellä kertaa?
Tarkoituksena löytää joku työjärjestys asian suhteen
Jos piikkaa/valaa laatan huone kerrallaan, niin tuleeko käytännön ongelmia juuri noissa liittymissä toisiin huoneisiin vai pitääkö hakata kaikki huoneet kerralla auki ja samalla laittaa eristeet ja valaa lattia kerralla yhdellä kertaa?
Tarkoituksena löytää joku työjärjestys asian suhteen
-
harnojukka
- Jäsen
- Viestit: 200
- Liittynyt: Ke Syys 14, 2005 14:14
Väliseinien alta en ainakaan itse poistanut maata. Eihän niissä väliseinissä välttämättä ole edes mitään raudoituksia vahvikkeena. Sovelsin ulko- ja väliseiniin täällä threadissa mainittua 45 asteen sääntöä. Hyvin on tähän asti mennyt vaikka maaperä on hienoa hiekkaa. Tällä hetkellä ollaan 15 cm anturan alapuolella, eikä syvemmälle tarvitse enää mennä.
Oman käsitykseni mukaan kai sen lattian alle tulevan eristeen voi laittaa myös 45 asteen kulmaan, mikäli joutuu anturoiden vierestä näin kaivamaan. Loppu eristeestä sitten vaakaan pohjalle.
Oman käsitykseni mukaan kai sen lattian alle tulevan eristeen voi laittaa myös 45 asteen kulmaan, mikäli joutuu anturoiden vierestä näin kaivamaan. Loppu eristeestä sitten vaakaan pohjalle.
-
Harry
Väliseinien kohdalla tehdään aivan samalla tavalla kuin ulkoseinienkin. Eli kaivetaan ensin osa auki, muurataan umpeen ja sitten vasta lisää auki.Frank kirjoitti:Käytännön kysymyksiä eli mitenkäs kun piikataan ja kaivetaan koko kellari, joka on jakautunut eri huoneisiin. Mitenkäs nämä väliseinien alitukset? Fuktisolit sun muut eristeet kai pitäisi saada jotenkin yhtenäisesti laitettua huoneiden välillä. Jääkö väliseinät "roikkumaan" katosta jos piikkaa väliseinän alta laatan pois vai mitenkäs se nyt pitäisi tehdä/ajatella?
Jos piikkaa/valaa laatan huone kerrallaan, niin tuleeko käytännön ongelmia juuri noissa liittymissä toisiin huoneisiin vai pitääkö hakata kaikki huoneet kerralla auki ja samalla laittaa eristeet ja valaa lattia kerralla yhdellä kertaa?
Tarkoituksena löytää joku työjärjestys asian suhteen
http://koti.mbnet.fi/harry-kt/teatteri/vesiputki.jpg
Tässä kuvassa näkyy kuinka ensin on muurattu väliseinän kulmaan tukipilari ja sen jälkeen kaivettu väli auki.
Minkälaisen rakenteen ajattelit tehdä Jukka?
Tuleeko tuleva lattiataso anturan tasolle vai yli?
Jääkö anturan/väliseinien lähistöt ilman eristettä vai vähemmälle eristykselle?
Paljonko sinulla oli vanhan lattia korkeus?
Tuo 45asteen juttu kyllä säästäisi paljon työtä. Ei tarvitisi jatkaa anturoita. Varsinkin kun kyse ei ole monesta sentistä...
Terv. Kysymysgeneraattori Kipa
Tuleeko tuleva lattiataso anturan tasolle vai yli?
Jääkö anturan/väliseinien lähistöt ilman eristettä vai vähemmälle eristykselle?
Paljonko sinulla oli vanhan lattia korkeus?
Tuo 45asteen juttu kyllä säästäisi paljon työtä. Ei tarvitisi jatkaa anturoita. Varsinkin kun kyse ei ole monesta sentistä...
Terv. Kysymysgeneraattori Kipa
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Jukka jo ehtikin kertoa, että Fuktisol levyn voi levittää suoraan tasatun pohjamaan päälle. Tällöin säästetään korkeudessa, kun 200 mm kapillaarikatkon voi jättää pois. Tyyppihyväksynnän mukaisesti kapillaarinen kosteudennousu on max 5 mm Fuktisol salaojittavassa lämmöneristeessä.
Fuktisol levy toimii lattian alla: Kapillaarikatkona, salaojana, lämmöneristeenä ( Lamda 0.037, eli suurinpiiertein sama eristyskyky kuin Styrox levyillä ), sekä rakenteesta tulee alaspäin kuivuva.
Fuktisol levyllä eristetty lattia kuivuu itsestään tehokkaasti ulospäin esimerkiksi kosteusvahingon kohdatessa tai vesieristeen vuotaessa, koneellista kuivausta ei tarvita. Samalla Fuktisol eristetty lattia työntää sisäilman kosteutta koko ajan ulospäin ja tasaa kellarin kosteutta ympäri vuoden.
Jukan käyttämä Styrox eriste Fuktisol levyn päällä on oiva ratkaisu säästää kustannuksia rakennusvaiheessa ja myöhemmin lämmitettäessä. Varsinkin käytettäessä lattialämmityksiä on minimi eristepaksuus vähintään 150 mm, ettei tule rakennettua maalämmitystä, joka kuluttaisi huomattavasti energiaa.
Suulakepuristettujen, sekä Uretaanipohjaisten eristeiden lämmöneristyskyky ei kuitenkaan ole paljonkaan parempi, joten niilläkään eristepaksuutta ei pysty käytännössä vähentämään.
Styrox lämmöneristeellä vesihöyryn läpäisy on betonin luokkaa, hieman parempi, kuin puulla. Lisäksi solumuovieristeet eivät lahoa tai mätäne.
Käytettäessä Styrox eristettä Fuktisol levyn päällä, saadaan kastepiste siirrettyä alapuolella olevaan Fuktisol kerrokseen, josta ylimääräinen kosteus voi vapaasti siirtyä viileämpään maaperään.
Lattiarakenteessa ei tule käyttää vesihöyrytiiviitä rakenteita välikerroksissa. Lattiat tulee rakentaa Suomen ilmastossa, kuten seinätkin Fysiikan mukaisesti toimiviksi, eli tiivis sisältä lämpimältä puolelta ja ulospäin harveneva kylmälle puolelle.
Rakennuksen kosteustekninen toiminta on ratkaistava lämmöneristyksen yhteydessä ja pääperiaatteena kannattaa pitää: Annetaan vedelle ja kosteudelle helpoin tie kulkeutua pois rakenteesta, Pelkästään tiivistämällä kosteus vain helposti muuttaa paikkaansa.
Fuktisol levy toimii lattian alla: Kapillaarikatkona, salaojana, lämmöneristeenä ( Lamda 0.037, eli suurinpiiertein sama eristyskyky kuin Styrox levyillä ), sekä rakenteesta tulee alaspäin kuivuva.
Fuktisol levyllä eristetty lattia kuivuu itsestään tehokkaasti ulospäin esimerkiksi kosteusvahingon kohdatessa tai vesieristeen vuotaessa, koneellista kuivausta ei tarvita. Samalla Fuktisol eristetty lattia työntää sisäilman kosteutta koko ajan ulospäin ja tasaa kellarin kosteutta ympäri vuoden.
Jukan käyttämä Styrox eriste Fuktisol levyn päällä on oiva ratkaisu säästää kustannuksia rakennusvaiheessa ja myöhemmin lämmitettäessä. Varsinkin käytettäessä lattialämmityksiä on minimi eristepaksuus vähintään 150 mm, ettei tule rakennettua maalämmitystä, joka kuluttaisi huomattavasti energiaa.
Suulakepuristettujen, sekä Uretaanipohjaisten eristeiden lämmöneristyskyky ei kuitenkaan ole paljonkaan parempi, joten niilläkään eristepaksuutta ei pysty käytännössä vähentämään.
Styrox lämmöneristeellä vesihöyryn läpäisy on betonin luokkaa, hieman parempi, kuin puulla. Lisäksi solumuovieristeet eivät lahoa tai mätäne.
Käytettäessä Styrox eristettä Fuktisol levyn päällä, saadaan kastepiste siirrettyä alapuolella olevaan Fuktisol kerrokseen, josta ylimääräinen kosteus voi vapaasti siirtyä viileämpään maaperään.
Lattiarakenteessa ei tule käyttää vesihöyrytiiviitä rakenteita välikerroksissa. Lattiat tulee rakentaa Suomen ilmastossa, kuten seinätkin Fysiikan mukaisesti toimiviksi, eli tiivis sisältä lämpimältä puolelta ja ulospäin harveneva kylmälle puolelle.
Rakennuksen kosteustekninen toiminta on ratkaistava lämmöneristyksen yhteydessä ja pääperiaatteena kannattaa pitää: Annetaan vedelle ja kosteudelle helpoin tie kulkeutua pois rakenteesta, Pelkästään tiivistämällä kosteus vain helposti muuttaa paikkaansa.
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Kysymyksiä
1. Tarkoittaa siis alhaalta ylöspäin rakennetta 10cm fuktisol, max 10cm EPS lattia, betoniMatti Alander kirjoitti:1. Jukan käyttämä Styrox eriste Fuktisol levyn päällä on oiva ratkaisu säästää kustannuksia rakennusvaiheessa ja myöhemmin lämmitettäessä.
2. Lattiarakenteessa ei tule käyttää vesihöyrytiiviitä rakenteita välikerroksissa. Lattiat tulee rakentaa Suomen ilmastossa, kuten seinätkin Fysiikan mukaisesti toimiviksi, eli tiivis sisältä lämpimältä puolelta ja ulospäin harveneva kylmälle puolelle.
2. Tarkoitatko, että rakenne on sertifioitu niin ettei edes lattiakaivotapauksessa tarvitse käyttää vesieristettä kodinhoitohuoneen lattiassa (jos alla maavarainen laatta)?
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rakenne alhaalta ylöspäin:Perusmaa, tarvittaessa suodatinkangas, 100 mm Fuktisol 19 kg/m3, 50-100 mm Styrox N lattia, suodatinkangas ja betonivalu vähintään 60 mm.
Fuktisol levyä voidaan hyödyntää myös Radon tuuletuksessa, jolloin pitäisi Fuktisol kerroksesta rakentaa tiivis hormi katolle.
Vesieristeitä käytetään aivan normaalisti sisäpinnassa, betonirakenteeseen ei vettä päästetä ehdon tahdoin, mutta mahdollisen vesieristeen vuotaessa pystyy Fuktisol levy kuivaamaan rakenteen.
Mikäli raskii on tietysti parasta käyttää kahta kerrosta Fuktisolia, jolloin kuivuminen on vieläkin tehokkaampaa.
Mitä pienempi vesihöyrynvastus ( huokoisempi rakenne ) ja suurempi lämpötilaero saavutetaan, sitä tehokkaampaa on kuivuminen.
Fuktisol levyä voidaan hyödyntää myös Radon tuuletuksessa, jolloin pitäisi Fuktisol kerroksesta rakentaa tiivis hormi katolle.
Vesieristeitä käytetään aivan normaalisti sisäpinnassa, betonirakenteeseen ei vettä päästetä ehdon tahdoin, mutta mahdollisen vesieristeen vuotaessa pystyy Fuktisol levy kuivaamaan rakenteen.
Mikäli raskii on tietysti parasta käyttää kahta kerrosta Fuktisolia, jolloin kuivuminen on vieläkin tehokkaampaa.
Mitä pienempi vesihöyrynvastus ( huokoisempi rakenne ) ja suurempi lämpötilaero saavutetaan, sitä tehokkaampaa on kuivuminen.