Jos lämmitysjärjestelmässä on pelkän ulkolämpötilan mukaan lämmityspiirin menoveden lämpötilan säätävä automatiikka, se pudottaa menoveden lämpötilan ulkolämpötilan noustessa. Talon rakenteet ovat kuitenkin vielä kylmät aikaisemman pakkasjakson takia ja nyt tuo lämmityspiirin menoveden lämpötila ei riitä ylläpitämään tasaista sisälämpötilaa.
Kivitaloissa ilmiö on suurin lämmönvarauskyvyn vuoksi.
Ilmiötä voi taklata lisäämällä sisälämpötilasensorin automaation avuksi. Ruotsalaiset maalämpöpumput hoitavat tilanteen säätymällä lämmityspiirin paluuveden lämpötilan mukaan.
Edellisen kirjoittajan mainitsema seikka riippuu lämmönsäätimestä ja sen ominaisuuksista. Toisissa säätimissä tuon nousun tai laskun vaikutuksen voi säätää. Tuo säätö on mahdollinen ainakin Tiimi 3000 säätimessä.
Itse olen vielä mielestäni parantanut tuota reagointiherkkyyttä asentamalla ulkoanturin kellarin sokkelin korvausilmaventtiiliin. Kyseessä on betoniputki, joka siis varastoi ja luovuttaa jonkin verran tuohon ilmavirtaan. Pakkasen laskiessa nopeasti putki kompensoi laskua ja vastaavasti lämmön noustessa nopeasti putki toimii päin vastoin anturin jäähdyttäjänä. Putki 120mm on eteläisellä seinällä.
Itse olen kuullut ja kokenut saman ilmiön. Tarkoitan tuota "kylmän tulemista sisälle, kun pakkanen ulkona hellittää". Ilmiö on olemassa lämmitysjärjestelmästä riippumatta. Muistaakseni ilmiö liittyi ilman kosteuspitoisuuden nousuun. Ennen remonttia hirsirunkoisessa talossamme tuo ilmiö oli paremmin havaittavissa. Tuntui, että talo oli helpompi pitää puilla lämpimänä kirpeässä tasaisessa pakkasessa kuin juuri pakkasjakson hellittäessä.
Kosteusilmiötä vastaan Tiimissä on toiminto, joka kohottaa lämpötilaa puolella asteella kun ulkolämpö (muistaakseni) on -2.5 - +2.5. Joten noilla paikkeilla on kosteusvaikutus.
Henkka kirjoitti:Itse olen kuullut ja kokenut saman ilmiön. Tarkoitan tuota "kylmän tulemista sisälle, kun pakkanen ulkona hellittää". Ilmiö on olemassa lämmitysjärjestelmästä riippumatta. Muistaakseni ilmiö liittyi ilman kosteuspitoisuuden nousuun. Ennen remonttia hirsirunkoisessa talossamme tuo ilmiö oli paremmin havaittavissa. Tuntui, että talo oli helpompi pitää puilla lämpimänä kirpeässä tasaisessa pakkasessa kuin juuri pakkasjakson hellittäessä.
Mielestäni Henkka on asiassa hieman jäljillä. Itsekin mietin juuri tätä kosteuden nousua. Ja käsittääkseni lämmitystavalla ei ole merkitystä.
Ite ihmetelly samaa ilmiötä kumisaappaitten kanssa.
Seisoo ulkona kovassa pakkasessa saappaat jalassa, eikä varpaita palella. Sit ku laskee niitten saappaitten päälle sisällä kuumaa vettä, ni johan rupee nakkeja kylmäämään.
Taikuutta
Voisiko tuo mennä jotenkin niin, että kovalla pakkasella kosteus jäätyy talon ulkopintaan tai vähän syvemmälle. Lämpötilan noustessa alkaa sulaminen, joka kuluttaa lämpöenergiaa, mikä jäähdyttää seinärakenteita ja sitä kautta huoneilmaa.
Eihän putkistojen sulatuspalveluita tilata kovimmilla pakkasilla. Sitten vasta, kun pakkaskausi hellittää. Pakkanen/kylmä ikäänkuin "painuu" syvemmälle maahan, kun ilma lauhtuu. Ja tosiaan, varpaita palelee vasta sitten, kun tulee pihalta sisälle
Juuri tämä lauhtuminen kiinnostaa minuakin koska..muutaman pienen pakkaspäivän jälkeen lämmitystä on lisättävä reilusti jos aikoo pitää lämpötilan samana! puilla lämmitellään täällä ja ei auta vaikka sama puumäärä menee -15 kelissä ja nyt on -2 = sisälämpö tippuu samalla poltolla. Keli lauhtui 7 astetta muutamassa tunnissa ja sisällä on normaalista 2 astetta vähemmän :shock:Jotenkin tuntuu kun pakkanen putoaa -10:stä lähelle nollaa niin vaikutus olisi suurin...tiedä näitä
Kysehän on siitä että kuiva ilma eristää, tähänhän kaikki ilmaa sitovat eristeetkin perustuu.
Eli, huoneilmassa kun kosteusprosentti nousee, niin ilmaan sitoutunut lämpöenergia johtuu helpommin ympäröiviin rakenteisiin. Eli esim. ikkunoiden ym. huomattavasti viileämpien pintojen lämmönhukka lisääntyy. Vastaavaa toki tapahtuu siellä rakenteiden ulkopuolellakin, ulkoilman suhteen.
Vähän samanlaisen ilmiön kokee vastakkaissuuntaisena rakkaassa saunassamme. Kun menemme kuivaan löylynheittohuoneeseen, niin onnettominkin löylykauhan pitelijä jaksaa peffettiä kuluttaa lauteilla, vaikka ilmanlämpötila huitelee sadan asteen paremmalla puolen. Mites käy kun ilmankosteutta nostetaan, eli heitetään löylyvettä kiukaalle?
Jos tuo olisi vain iholla tuntuva fysikaalinen ilmiö, niin silloin huoneen ilmanlämpötilaa osoittava mittari ei siihen reagoisi.
Näin itse tulkitsen, ihan teoreettisenfysiikanlaitoksen opintojen pohjalta, heh hee
Tässä pieni teoreettinen ajatusleikki purtavaksi (ei liity varsinaiseen aiheeseen mitenkään):
Mukissa on MC-Donalds lämpösertifioitua kaffetta ja siihen kaadetaan loraus kermaa. Jos halutaan sumpin jäähtyvän nopeiten juomakelpoiseksi, niin kannattaako kerma sekoittaa heti lusikalla vai antaako sen hetken lojuta viileämpänä mukin pohjalla ja sitten vasta tarjota sitä lusikkaa?
Jos joku ymmärsi yläpuolisen, niin antakoon selventävän vastauksen.
Talotohtorissa on tähänkin ratkaisu: Muistaakseni luvussa 16 oli lisäeristämisestä, rakenteen henngittävyydestä, diffuusiosta jne... Eli rakenne todellakin kerää kosteutta itseensä ja luovuttaa sitä kelin muuttuessa. Mikähän se hieno sana olikaan, joku "faasimuutosenergia", tai vastaava...
"Köyhän pitää osata kaikkea.."
"Älä koskaan tee tänään sitä, minkä voit jättää huomennakin tekemättä.."