5 cm on aika vähän anturan alapuolella, ainoastaan puolen Fuktisol levyn verran. joten mielestäni voit kaivaa kaivannon pohjan suoraksi, jolloin asennustyö helpottuu merkittävästi.
Viemäriputkien tulisi sijaita maaperässä, mutta ilmeisesti syventämisen takia alkaa tulla ongelmia sijoituspaikan kanssa. Silloin putkitus on leikattava lämmöneristyksen sisään.
Salaojasora on aina huono kapillaarikatko, mikäli kiviainesta tarvitaan, tulisi sen olla vähintään pestyä sepeliä.
Mikäli päädyt käyttämään reuna-alueella ainoastaan yhtä lämmöneristyskerrosta ja tasaamaan sepelillä, niin käytä silloin reuna-alueella 100 mm Fuktisolia Styroxin sijaan.
Reuna-alue on kuitenkin se alue, jossa maaperä voi edes hieman jäähtyä ulkopuolen maaperän takia. Pahin riskipaikka maaperän lämpiämisellä on talon keskellä, jossa pitäisi olla hyvä lämmöneristys.
Rakennustapaohjeissa tämä on esitetty aivan toisinpäin, koska ajatus lähtee eristämisestä kylmää vastaan, eikä lämpöä vastaan.
kellarissa tapahtuu
Joo, sori kun sotken termit. eli kyseessä on siis pestyä kiviainesta..Mutta kuitenkin sainkin jo vastauksen seinien suoristamiseen. Putkien kanssa täytyy vain yrittää parhaansa. Yritän tehdä niin, että mahd vähän putkesta kulkisi fuktisolissa, mielummin vaikka sitten styroksissa enenmmän.
Kiitos Matti
Kiitos Matti
Niin sellanen kysymys vielä, kun kaivoin autotallin maata pois, ilmaantui että n 1/3 maasta on melko savista,muuten hiekkaa ja kiveä. Savipatja on rinneseinällä, ja ulottuu rakenteiden ulkopuolelle. Keväisin rinteen puolelta tuli vettä kellariin, mutta nyt on asennettu patolevyt, salaojat,sadevesijärjestelmät ja pystymurskepatja. Eli tuskin tarvitsee lattiaa salaojittaa sisäpuolelta? Veden tulon syynä oli tuo savipatja rinneseinällä, eli seinää vasten tuli keväisin melkoinen vesipaine koska eihän se vesi päässyt tuon savipatjan lävitse kulkeutumaan talon alle vaan puski läpi seinästä. Nyt asia lienee kunnossa? Seinä on lähtenyt kuivumaan välittömästi, kalkki härmää on puskenut oikein urakalla.
Näin olen ainakin lueskellut että jos ulkopuolinen salaojitus kunnossa, ei sisäpuolista välttämättä tarvitse toteuttaa varsinkin kun mitään pohjaveden nousua ei ainakaan näillä kaivannoilla ole tullut vastaan, olen koekaivanut n. 50-60cm kuopan.
Näin olen ainakin lueskellut että jos ulkopuolinen salaojitus kunnossa, ei sisäpuolista välttämättä tarvitse toteuttaa varsinkin kun mitään pohjaveden nousua ei ainakaan näillä kaivannoilla ole tullut vastaan, olen koekaivanut n. 50-60cm kuopan.
Re: Kaiva hieman lisää
Tyhmiä kyselen... Lähinnä Matti Alanderilta, (joka kyllä antaa hienoa infoa "mattimeikäläisille"). Missäs vaiheessa tuo lattian eristekerrosminimi on 200 milliin kasvanut? Vielä muutama vuosi sitten kun tein uutta taloa se oli 100mm. Jotenkin tuntuu, että tuon ovat keksineet vain ahneet rakennustarvikevalmistajat ja -myyntiportaat.Matti Alander kirjoitti:...
Eristekerroksesta ei pitäisi tinkiä, 7 cm:n eristekerros on todella pieni ja lattialämmityksen yhteydessä hukkaa lämmitysenergiaa melko reilusti.
Finnfoamin eristyskyky ei ole kovinkaan kummoisempi, kuin Styroxin, silloin kun puhutaan paremmasta eristyskyvystä on kyseessä Uretaani. Usein nämä tuotteet sekoitetaan keskenään.
Edellä käsiteltyjä maaperän lämpiämisongelmia muodostuu vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, energiahukkaa tulee heti.
Paksut varaavat massat ovat useasti myös ongelmallisia ja aiheuttavat viiveitä molempiin suuntiin. Ongelmat ovat vielä suurempia hyvin eristetyissä taloissa, joissa lämpöä tarvitaan todella vähän. 200 mm lattiasta eristetty rakenne on jo tähän suuntaan.
Haluaisin nähdä todellisen laskelman, että missä ajassa esim 20cm Finnfoam (jota en sekoita uretaaniin..) kerros maksaa itsensä takaisin esim. 10cm kerrokseen verrattuna. Varsinkin rmt talossa, jossa se maa on metrin pari routarajan alapuolella...
Aivan, veikkaan että ei yhden miehen elämä riitä.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kosteusasiat hieman erikoisia
Rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminenhän on hieman monimutkaista ja vielä useasti monen tekijän summa.
Kuten JJ kertoi viestissään, niin todellakin eristämme maaperän lämpiämistä vastaan ja vielä tärkeämpää paksumpi eristäminen on, kun käytetään lattialämmityksiä, eli suurta lämpöpatteria maata vasten.
Epäiltiin, että takaisinmaksuaika on pitkä. Näin varmasti onkin, mutta tulee huomioida, että nykyisin rakenteet suunnitellaan kestämään 50 vuotta, eikä pidempikään aika olisi pahitteeksi.
Takaisinmaksuajan laskeminen uudessa talossa on paljon helpompi ja voidaan päätellä normitalon kuluttavan lämmitykseen hukkalämmön lisäksi 100 kwh/lämmitettävä neliö/vuosi. Hyvineristetty matalaenergia talo 50 kwh/lämmitettävä neliö/vuosi.
Kun tiedetään, että eristäminen kuitenkin on melko halpaa, voidaan aika pikaisesti päätellä, että edullisinta energian säästöä on hyvä eristäminen.
Eristäminen ei yleisesti myöskään kaipaa huoltoa, eikä korjauksia seuraavan 50 vuoden aikana.
Voi olla, että puutuin nyt asiaan, josta saadaan aikaiseksi vilkasta keskustelua, mutta keskustelu ei mielestäni ole koskaan haitaksi.
Nykyisin talomme lämpiävät pääasiassa sähköllä, mitä monikaan ei tule huomioineeksi. Kodinkoneista ja valaistuksesta tuleva lämpömäärä alkaa nykyaikaisessa asunnossa olla jo huomattava. Todellisuudessa tämä hukkalämpö on sähköllä lämmittämistä.
Hyvin eristetyssä talossa ainakin Etelä-Suomessa talon lämmitykseen energiaa tarvitaan enää korkeintaan kolme kuukautta.
Koska rakentamisessa yleisesti ainoa määräävä tekijä on hinta rakentavat rakennusliikkeet tietysti normitaloja ja talopakettikauppiaat kauppaavat normitaloja, heitä ei yleisesti kovinkaan paljon kiinnosta asumiskustannukset, jotka lankeavat asukkaan maksettavaksi.
Käydessäni pari kuukautta takaperin Saksassa rakennusmessuilla, huomioin talopaketeissa aina ensimmäiseksi mainittavan talon energiankulutuksen ja sen jälkeen paljon pienemmällä hinnan.
Tämä kaikki on tulossa meille aivan lähivuosina, kun siirrytään laskemaan talon energiankulutus luokkaa. Tällöin saattaa takaisinmaksuaika laskelmia tulla sekoittamaan vielä energian kulutuksen mukaan määräytyvä talon arvo.
Kaikki rakennustapaohjeemme perustuvat uudisrakentamiseen, eivätkä ne välttämättä aina sovi korjausrakentamiseen. Siksi useasti vanhoille taloille jopa aiheutetaan vaurioita korjatessa. Omat rakennustapaohjeet korjaamista varten olisivat varsin tervetulleet, jolloin monta ongelmaa voitaisiin välttää.
Rakennuksen lämmöneristys ja kosteustekninen käyttäytyminen tulee aina ratkaista lämmöneristyksen yhteydessä, koska ne vaikuttavat niin paljon toisiinsa.
Kuten JJ kertoi viestissään, niin todellakin eristämme maaperän lämpiämistä vastaan ja vielä tärkeämpää paksumpi eristäminen on, kun käytetään lattialämmityksiä, eli suurta lämpöpatteria maata vasten.
Epäiltiin, että takaisinmaksuaika on pitkä. Näin varmasti onkin, mutta tulee huomioida, että nykyisin rakenteet suunnitellaan kestämään 50 vuotta, eikä pidempikään aika olisi pahitteeksi.
Takaisinmaksuajan laskeminen uudessa talossa on paljon helpompi ja voidaan päätellä normitalon kuluttavan lämmitykseen hukkalämmön lisäksi 100 kwh/lämmitettävä neliö/vuosi. Hyvineristetty matalaenergia talo 50 kwh/lämmitettävä neliö/vuosi.
Kun tiedetään, että eristäminen kuitenkin on melko halpaa, voidaan aika pikaisesti päätellä, että edullisinta energian säästöä on hyvä eristäminen.
Eristäminen ei yleisesti myöskään kaipaa huoltoa, eikä korjauksia seuraavan 50 vuoden aikana.
Voi olla, että puutuin nyt asiaan, josta saadaan aikaiseksi vilkasta keskustelua, mutta keskustelu ei mielestäni ole koskaan haitaksi.
Nykyisin talomme lämpiävät pääasiassa sähköllä, mitä monikaan ei tule huomioineeksi. Kodinkoneista ja valaistuksesta tuleva lämpömäärä alkaa nykyaikaisessa asunnossa olla jo huomattava. Todellisuudessa tämä hukkalämpö on sähköllä lämmittämistä.
Hyvin eristetyssä talossa ainakin Etelä-Suomessa talon lämmitykseen energiaa tarvitaan enää korkeintaan kolme kuukautta.
Koska rakentamisessa yleisesti ainoa määräävä tekijä on hinta rakentavat rakennusliikkeet tietysti normitaloja ja talopakettikauppiaat kauppaavat normitaloja, heitä ei yleisesti kovinkaan paljon kiinnosta asumiskustannukset, jotka lankeavat asukkaan maksettavaksi.
Käydessäni pari kuukautta takaperin Saksassa rakennusmessuilla, huomioin talopaketeissa aina ensimmäiseksi mainittavan talon energiankulutuksen ja sen jälkeen paljon pienemmällä hinnan.
Tämä kaikki on tulossa meille aivan lähivuosina, kun siirrytään laskemaan talon energiankulutus luokkaa. Tällöin saattaa takaisinmaksuaika laskelmia tulla sekoittamaan vielä energian kulutuksen mukaan määräytyvä talon arvo.
Kaikki rakennustapaohjeemme perustuvat uudisrakentamiseen, eivätkä ne välttämättä aina sovi korjausrakentamiseen. Siksi useasti vanhoille taloille jopa aiheutetaan vaurioita korjatessa. Omat rakennustapaohjeet korjaamista varten olisivat varsin tervetulleet, jolloin monta ongelmaa voitaisiin välttää.
Rakennuksen lämmöneristys ja kosteustekninen käyttäytyminen tulee aina ratkaista lämmöneristyksen yhteydessä, koska ne vaikuttavat niin paljon toisiinsa.
Matti alapohjan kosteudesta ja sen tuuletuksesta samalla kysyen, mitä mielipuolta olet? 
Kun alapohjan tuuletus on sitä luokkaa, että sukat pyörii jaloissa, niin käsittääkseni se myös jäähdyttää lattiaa aika paljon! Ollaa tuossa väsätty takan pohjaa vuolukivi takalle ja on jouduttu lattia aukaisemaan, jotta tukialue olisi riittävän iso. Maan lämpötila on n. 6,4 astetta ja kun tuuletusluukut on todella isot 15 - 20 cm kanttiinsa, niin siellä todella melkoinen ilman vaihto. Talveksi nuo on varmasti vähintäänkin pienennettävä, jollei peräti suljettava.
Sitten kysymykseen, onko sinulla kokemusta tuosta sivuiltasi löytyvästä alapohjan "kuivaajasta"? Mitä moinen härveli maksaa ja sen antama hyöty? Voisin kuvitella, että lattia lämpiäisi useamman asteen, kun "kissanluukut" suljetaan, mutta samalla menee ilmanvaihto alapohjasta, joten se on jotenkin korvattava, onko tämä se ratkaisu?
Kun alapohjan tuuletus on sitä luokkaa, että sukat pyörii jaloissa, niin käsittääkseni se myös jäähdyttää lattiaa aika paljon! Ollaa tuossa väsätty takan pohjaa vuolukivi takalle ja on jouduttu lattia aukaisemaan, jotta tukialue olisi riittävän iso. Maan lämpötila on n. 6,4 astetta ja kun tuuletusluukut on todella isot 15 - 20 cm kanttiinsa, niin siellä todella melkoinen ilman vaihto. Talveksi nuo on varmasti vähintäänkin pienennettävä, jollei peräti suljettava.
Sitten kysymykseen, onko sinulla kokemusta tuosta sivuiltasi löytyvästä alapohjan "kuivaajasta"? Mitä moinen härveli maksaa ja sen antama hyöty? Voisin kuvitella, että lattia lämpiäisi useamman asteen, kun "kissanluukut" suljetaan, mutta samalla menee ilmanvaihto alapohjasta, joten se on jotenkin korvattava, onko tämä se ratkaisu?
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Whiski:
http://www.drymon.fi/fi/animaatio
Katsoppas tuo alusta loppuun, tuossa on käytössä juuri tuollainen Matin mainostava kuivain.
Hinnat taitavat kieppua 2000e-3000e asennettuna.
EDIT: Tässä juttua täältä:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?p=24190
http://www.drymon.fi/fi/animaatio
Katsoppas tuo alusta loppuun, tuossa on käytössä juuri tuollainen Matin mainostava kuivain.
Hinnat taitavat kieppua 2000e-3000e asennettuna.
EDIT: Tässä juttua täältä:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?p=24190
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rossipermantojen kosteusongelmat
Rossipermantojen kanssa on nykyisin monenlaista ongelmaa, vetoisuutta ja kondensoitumista.
Pääsääntöisesti lääkkeeksi tarjotaan tuulettamisen lisäämistä, joka saattaa kuitenkin jopa pahentaa tilannetta.
JJ:llä oli linkki ystäväni Pentti Rytkösen kotisivuille, joka on vuosikymmenten kokemuksella rossipermantojen ongelmien spesialisti. Kannattaa käydä näillä kotisivuilla, mikäli ongelmia on kylmien lattioiden tai kosteuden pisaroitumisen kanssa rossipermannossa.
Oikeastaan alapohjaa tulisi tuulettaa talvella, kun ilman absoluuttinen kosteus on alhainen, mutta tuulettamalla runsaasti talvella maaperä talon alla sitoo itseensä runsaasti kylmää. Kun keväällä ulkoilma lämpiää ja sulavasta lumestakin sitoutuu lämpenevään ilmaan grammoina paljon nkosteutta ja tätä ilmaa työnnetään runsaasti viileään rossitilaan aiheutuu kondenssia rakenteiden pinnalle. Näin saattaa muutamassa päivässäkin ilmestyä hometta alapohjaan.
Toisaalta taas lämmintä ilmaa tulisi johtaa paljon talon alle, jotta rakenteet lämpiäisivät eikä kondenssia syntyisi.
Kuten huomaat on ulkoilmalla tuulettaminen hyvin konstikasta ja riskialtista ja saat vielä yleisesti kylmät lattiat. Lisäksi lämmitysenergian hukka käy melkoiseksi.
Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona, ongelman ratkaisuun on kiinteä ilmankuivain. Kuivaajia on pääsääntöisesti kahta toimintaperiaattetta: Sorptiokuivaajat, sekä kondenssikuivaajat.
Ensinmainitut ovat huomattavasti tehokkaampia ja turvallisempia ja niin sanottuja ammattilaisten laitteita.
Kuivaaja on varustettu hygrostaatilla, joka yleensä asennetaan 50% suhteelliseen kosteuteen, jolloin kone käynnistyy automaattisesti tarvittaessa. Kone ei suinkaan käy koko aikaa, vaan ajoittain silloin tällöin.
Asennettaessa kuivauskone tuuletusluukut suljetaan kokonaisuudessaan ja kuivauskoneelle tulee korvausilma- ja ulospuhallusaukko, n. halkaisijaltaan 100 mm.
Kuivauskoneen energian kulutus on varsin pieni ja säästöä tulee myös syntymään lämmityskustannuksissa, verrattuna ulkoilmalla tuuletettuun perustusratkaisuun.
Alapohjan lämpötilakin nousee helposti 10 asteeseen talvisaikaankin ja mikäli sokkelipalkkia ja maanpintaa lämmöneristetään, niin enemmänkin.
Tällainen lämmin ilmapatja talon alla toimii myös omalta osaltaan lämmöneristeenä talon alla.
Vastaus kysymykseesi: Kyllä on kokemusta ja toimii erinomaisesti. Asennettuna riippuen tilan koosta on hintahaarukka välillä 2-3000 €.
Eikä näitä Japanilaisia huippukuivaajia voi verrata talopakettien mukana tuleviin kondenssikuivaajiin, jotka painivat enemmän lelukuivain sarjassa.
Koska asut Turussa voit ottaa meihin yhteyttä ja käydään paikanpäällä katsomassa miten laite käytännössä alapohjassa toimii.
Pääsääntöisesti lääkkeeksi tarjotaan tuulettamisen lisäämistä, joka saattaa kuitenkin jopa pahentaa tilannetta.
JJ:llä oli linkki ystäväni Pentti Rytkösen kotisivuille, joka on vuosikymmenten kokemuksella rossipermantojen ongelmien spesialisti. Kannattaa käydä näillä kotisivuilla, mikäli ongelmia on kylmien lattioiden tai kosteuden pisaroitumisen kanssa rossipermannossa.
Oikeastaan alapohjaa tulisi tuulettaa talvella, kun ilman absoluuttinen kosteus on alhainen, mutta tuulettamalla runsaasti talvella maaperä talon alla sitoo itseensä runsaasti kylmää. Kun keväällä ulkoilma lämpiää ja sulavasta lumestakin sitoutuu lämpenevään ilmaan grammoina paljon nkosteutta ja tätä ilmaa työnnetään runsaasti viileään rossitilaan aiheutuu kondenssia rakenteiden pinnalle. Näin saattaa muutamassa päivässäkin ilmestyä hometta alapohjaan.
Toisaalta taas lämmintä ilmaa tulisi johtaa paljon talon alle, jotta rakenteet lämpiäisivät eikä kondenssia syntyisi.
Kuten huomaat on ulkoilmalla tuulettaminen hyvin konstikasta ja riskialtista ja saat vielä yleisesti kylmät lattiat. Lisäksi lämmitysenergian hukka käy melkoiseksi.
Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona, ongelman ratkaisuun on kiinteä ilmankuivain. Kuivaajia on pääsääntöisesti kahta toimintaperiaattetta: Sorptiokuivaajat, sekä kondenssikuivaajat.
Ensinmainitut ovat huomattavasti tehokkaampia ja turvallisempia ja niin sanottuja ammattilaisten laitteita.
Kuivaaja on varustettu hygrostaatilla, joka yleensä asennetaan 50% suhteelliseen kosteuteen, jolloin kone käynnistyy automaattisesti tarvittaessa. Kone ei suinkaan käy koko aikaa, vaan ajoittain silloin tällöin.
Asennettaessa kuivauskone tuuletusluukut suljetaan kokonaisuudessaan ja kuivauskoneelle tulee korvausilma- ja ulospuhallusaukko, n. halkaisijaltaan 100 mm.
Kuivauskoneen energian kulutus on varsin pieni ja säästöä tulee myös syntymään lämmityskustannuksissa, verrattuna ulkoilmalla tuuletettuun perustusratkaisuun.
Alapohjan lämpötilakin nousee helposti 10 asteeseen talvisaikaankin ja mikäli sokkelipalkkia ja maanpintaa lämmöneristetään, niin enemmänkin.
Tällainen lämmin ilmapatja talon alla toimii myös omalta osaltaan lämmöneristeenä talon alla.
Vastaus kysymykseesi: Kyllä on kokemusta ja toimii erinomaisesti. Asennettuna riippuen tilan koosta on hintahaarukka välillä 2-3000 €.
Eikä näitä Japanilaisia huippukuivaajia voi verrata talopakettien mukana tuleviin kondenssikuivaajiin, jotka painivat enemmän lelukuivain sarjassa.
Koska asut Turussa voit ottaa meihin yhteyttä ja käydään paikanpäällä katsomassa miten laite käytännössä alapohjassa toimii.