Remppamokia...eli mitä kaikkea on vasarakädessä sattunut

Rintamamiestaloista ja muusta
Vastaa Viestiin
Villa Edita
Jäsen
Jäsen
Viestit: 464
Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
Paikkakunta: Espoo

Remppamokia...eli mitä kaikkea on vasarakädessä sattunut

Viesti Kirjoittaja Villa Edita »

Tervehdys taas :-D

Hetken mietiskelin ett minkä otsakkeen alle tämän aiheen laittaisin. Koska tarkoitus on yhdessä naureskella erillaisille turauksille, mitä vasarakädessä itsekukin on aikaan saannut, niin mikäs sen parempi paikka kuin Rintsikka-höpinät. Vai oliko vastaavanlainen säie jo olemassa?

Luonnollisesti aloitan omalla, suht tuoreella mokailulla :lol:

Kamu sormettomana tarvitsi apua uuden liesituulettimen asennukseen, joten monitaiturina kehuskelin että onnistuu ja ettei edes ole kummoinen operaatio minunlaiseltani kaverilta. Oma itsevarmuuteni huiteli jossain maan ja kuun välillä, joten tarjosin auliisti apuani.
Edellisenä päivänä olin ihmetellyt seinän ohuutta, kunnes koitti asennuspäivä jolloin unohtui tuo edellispäivän huomioni. Eipä kauaakaan kuin seinällä oli merkit proppujen reijille ja minulla tuo "voihin uppoava veitsi" kädessäni. Siinä aikani poraituani alkoi kylppäristä kuulua kilinää. Viereinen ovi auki ja tuhoja katselemaan, kaksi kaalelia halki ja palaset lattialla :mad:
Nuo mukana tulleet 6:sen proput olivat 30mm pitkät ja seinä 50mm valettua betonia. No aimo palahan sieltä vastapuolelta lohkesi. Kyllä muutama rivosana pääs ilmoille, niitä kun yleensäkkään pahemmin säästele.

Näin tällä kertaa täältä :oops:
matti.i
Jäsen
Jäsen
Viestit: 44
Liittynyt: Ke Loka 03, 2007 23:22
Paikkakunta: Nokia

Turhat piuhat

Viesti Kirjoittaja matti.i »

Tämä tapaus sattui edellisessä talossamme joka oli noita 70-lukulaisia. Rupesin laittamaan siihen ilmanvaihtokojetta. Ensiksi piti vanhat villat rullata pois matalasta yläpohjasta pienesta luukusta autokatoksen katolle ja siitä sitten eteenpäin. Koko ajan kiusana oli muutama ohkanen piuha siinä ahtaalla kulkureitillä. Päättelin että ne oli jotain entisen omistajan poikien antennipiuhoja tms. - sähköjohdoiksi ne olivat liian ohuita.

Ja niinhän siinä sitten kävi että kipukynnys ylittyi kun homma ei muutenkaan ollut niin extramukava. Päätin että nyt nuo h-vetin piuhat pois tieltä. Ja pianhan ne katki sai.

Homma eteni sen jälkeen mukavasti. Parin päivän kuluttua vaimoni totesi että mikähän on kun ei meille nykysin kukaan enää soittele. Sanoin että ei aavistustakaan - paitsi että välittömästi heräsi pieni epäilys, joka sitten osoittautuikin oikeaksi.

Toinen juttu ei varsinaisesti ollut rakennusmoka, mutta liittyy kuitenkin remppahommiin. Toiseksi nuorin poikamme oli silloin 2-vuotias ja innokas apuri kodin pikku rempoissa.

Väsäsin jotain puoliksi saunan lauteiden alla mahdollisimman hankalassa asennossa ja yhtäkkiä tuli aivan hillitön slaaki selkään. Katsoin taakseni ja siellähän oli 2-vuotias apuri vasara kädessä isiä auttamassa.
matti
Vastaa Viestiin