Tilitystä kodinkoneiden (ja muidenkin) energialuokituksesta

Rintamamiestaloista ja muusta
Vastaa Viestiin
ankkuli
Jäsen
Jäsen
Viestit: 218
Liittynyt: Ke Touko 24, 2006 8:31
Paikkakunta: Hyvinkää
Paikkakunta: Hyvinkää

Tilitystä kodinkoneiden (ja muidenkin) energialuokituksesta

Viesti Kirjoittaja ankkuli »

allekirjoittaneeseen pääsi jossain veiheessa pesiytymään sellainen kummallisuus, kuin kiinnostus ympäristöasioista, vaikka olen ikäni viitannut moiselle kintaalla, ja pyrkinyt kaikessa toimimaan vain "järkevästi".

viime aikoina on näkynyt vouhotusta vanhojen kylmälaitteiden energiankulutuksesta, ja niinpä minäkin sitten lykkäsin Motonetista ostamani Lexxa PM300 kWh-laskurin seinän ja pakastimen väliin. kahden viikon mittausjaksolla kymmenen vuotta sitten käytettynä ostettu 250l arkku nieli viileähkön kellarin nurkassa sähköä melko tarkkaan 1 kWh/vrk, eli 365 kWh/a.

seuraavana oli vuorossa iso, käytettynä hankittu, arviolta viisitoistavuotias jää-viileäkaappi, joka kulutti 2,5 vrk aikana 1,35 kWh, eli noin 198 kWh/a.

ajattelin, että vilkaisenpa jostakin ohimennen, mihin energialuokkaan nämä värkit putoavat, vai meneekö jo jonnekin aakkosten ulkopuolelle. hommapa vain ei ollut ihan yksinkertainen, sillä juuri missään ei ole selkokiellellä kerrottu, mitkä suureet määräävät energialuokituksen. googlettamalla löytyi helposti eri energialuokkien rajat mm. ikkunoille, kokonaisille taloille, ja ilmalämpöpumpuille, vaan ei kodin kylmälaitteille.

yhdestäkään kodinkoneliikkeestä en viitsinyt moista asiaa edes kysellä, sillä niissä myyjien ammattitaidon ja kiinnostuksen omaan alaansa olen todennut jo aiemmin järjestäen olemattomaksi, ja viiteliäs kuluttaja selvittää minkä tahansa detaljin nopeammin, kuin puristaa tiedon markangigaexpertin myyjästä. ja useinmiten myyjän vastaus on enemmän valistunut arvaus tai yritys asiakkaan kosiskeluun, kuin tiukka fakta.

eri valmistajien esitteissä kyllä viitataan direktiiveihin 94/2/EEC ja 2003/66/EC sekä DIN EN 153-normin määrittelemään mittaustapaan, mutta direktiivien selaaminen (saatavissa mm. eu-lex-sivulta) ja varsinkin DIN-normien (saatavilla yleensä vain maksua vastaan) sisällön selaaminen on tehty maallikolle sen verta hankalaksi, että niiden kautta asian selvittämiseen menisi päiviä.

lopulta, niinkin loogisesta osoitteesta, kuin http://www.topten-suomi.fi osoitteesta löysin seuraavan selostuksen:

http://www.topten-suomi.fi/index.php?pa ... malaitteet

siinä on kerrotaan edes jotenkin kansantajuisesti se, mitä kyseinen energiamerkki OIKEASTI tarkoittaa. jännää energiamerkeissä on mm. se, että luokka D on alkuperäisen direktiivin laatimisen aikaan ollut silloinen keskiarvo, ja nykyään C:tä huonompien myynti alkaa olla pannassa.

tuolla sivulla esitetään edes ns. energiatehokkuusindeksiin perustuvan luokittelun perusteet. itse indeksin muodostamiseen viitataan onneksi myös:

http://www.motiva.fi/midcom-serveattach ... rgiamerkki

tässä kohtaa loppui mielenkiinto alkaa laskea lopullista indeksiä omalle pakastimelle ja jääkaapille, varsinkin kun vilkaisin tuolta toptenistä löytyvien taulukoiden lukuja, ja totesin, että ainakaan moninkertaiset eivät nykyistenkään laitteiden kulutukset ole verrattuna uusiin ja kalliisiin vastaavan kokoisiin A+ tai A++ laitteisiin, vaikka niin annetaankin mainonnassa ymärtää. joku muu saa laskea tarkat indeksit, jos kiinnostaa, kaavat löytyvät tuosta toisena mainitusta linkistä.

miksi sitten kirjoitin tämän messun? siksi, koska minua henkilökohtaisesti ärsyttää jatkuva paapatus siitä, että kuluttajien pitäisi olla tietoisia tekemistään valinnoista, mutta pohjatietoja niiden valintojen tekemiseen ei juuri esitetä. erilaisissa kolumneissa ja pääkirjoituksissa kyllä jaksetaan muistuttaa siitä, että jokaisen mökin martan nyt pitää ensi tilassa vaihtaa vanha ruusenlevi uuteen A++++ värkkiin, tai maailma tuhoutuu justiin, ja tätä saamaa toitottavat postilaatikon tukkivat kuuden eri kodinkonemyyntiketjun moniväripainatukset.

tämä on siis vastapuhe kertakäyttöajattelua ajavalle kodinkonemyynnille, ja sen mainonnan sokeuttamille päättäjille ja kansanvalistajille. toivon vain, että sama(t) valopää(t), joka aloitti(vat)esitykset hehkulamppujen kieltämiseksi suomessa "koska ne kielletään myös espanjassa ja australiassa" ei(vät) joudu kodinkonemyynnin loppauksen kohteeksi, sillä muutoin saamme seuraavaksi esityksen, jossa kaikki yli viisi vuotta vanhat kodinkoneet pitää ympäristöystävällisyyden nimissä hävittää. ihan vain varmuuden vuoksi.

jos jollakulla on ihan liikaa aikaa sen jälkeen, kun on laskenut oman jääkaappinsa luokat, voipi vilkaista vaikka tämän esityksen.

http://www.ceecap.org/img_assets/File/C ... glish).pdf]

loppuun pakollinen hymiö: :lol:
Viimeksi muokannut ankkuli, Pe Tammi 11, 2008 15:09. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
wekkuli
Jäsen
Jäsen
Viestit: 465
Liittynyt: Ke Elo 30, 2006 15:56
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja wekkuli »

Ja loppujen lopuksi, pisteenä iin päälle: Koko energiatehokkuudesta vouhkaaminen on aivan turhaa niiden osalta joilla on suora sähkölämmitys...
ikämajaRajamäki
Avatar
maanma
Moderaattori
Moderaattori
Viestit: 2371
Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
Paikkakunta: Turku
Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy

Viesti Kirjoittaja maanma »

Edellä mainittu vain lämmityskautena, jota on noin puolet vuodesta. Onhan se tietysti kivaa kun kesälläkin lämmittää turhaan - vai onko.

Otan tässä nyt vain yhden esimerkin A ja A+ laitteesta.

Jääviileäkaapin A+ laitteen vuosikulutus on 135kWh/v ja A laitteen 164kWh/v

Pakastin 248litran A+ laitteen vuosikulutus on 276kWh/v (0.76kWh/pv)ja A laitteen 295 kWh/vuosi.

276/365*100% = 75% eli vastaavalla laitteella 25% säästö. Euroissa n. 9e/v. Parin vuoden päästä 11e/v. Tämä tekee 15 vuodessa < 200 e.

Kesällä kulutus on suurempaa, jos laite ulkoseinän vieressä - etenkin etelä-länsiseinillä. Kellarissa olevan pakastimen kulutus on vakio, kunhan ei pakkaselle mene. Tosin Motivan siivujen mukaan sähkönkulutus voi nousta kun lämpö laskee 16 asteen alle - riippuen kylmäaineesta.
pastorius
Jäsen
Jäsen
Viestit: 244
Liittynyt: Ti Elo 16, 2005 11:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja pastorius »

Kysymys onkin myös siitä voiko noihin luokituksiin luottaa, jos toleranssit on 15% luokkaa ja kusettajia löytyy aina valmistajista tuoteesta riippumatta.

Tuohon wekkulin kommenttiin, aika moni suorasähkölämmittäjä pyrkii kuitenkin nimenomaan pienentämään suorasähkökulutusta apu- tai jopa päälämmittämällä tulisijoilla ja ilmalämpöpumpuilla. Sen kanssa ristiriidassa on lämmittää lampuilla ja kodinkoneilla ja vielä lämmityskaudesta riippumatta.

Asiassahan voi ajatella omaa säästöä ja/tai sitä maapallon säästöä. Jos joku haluaa maapallon säästön nimissä sijoittaa rahaa ja vaihtaa vanhansa uuteen niin fine, mutta samaa mieltä siitä, että ei kertakäyttökulttuuriin sortuen.
Avatar
wekkuli
Jäsen
Jäsen
Viestit: 465
Liittynyt: Ke Elo 30, 2006 15:56
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja wekkuli »

pastorius kirjoitti: Tuohon wekkulin kommenttiin, aika moni suorasähkölämmittäjä pyrkii kuitenkin nimenomaan pienentämään suorasähkökulutusta apu- tai jopa päälämmittämällä tulisijoilla ja ilmalämpöpumpuilla. Sen kanssa ristiriidassa on lämmittää lampuilla ja kodinkoneilla ja vielä lämmityskaudesta riippumatta.
Totta toinen puoli. Aika vähissä ne ainakin rintamamiestalossa asujat on, joilla lämmitysmuotona on vain sähkö. Itselläkin on varaava takka ja ilpin hommaamisen jälkeen on alkanut siirtyminen hiljalleen energiansäästölamppuihin.

Mutta laskekaapas huviksenne takaisinmaksuaika niille paremman energialuokan vehkeille noilla eroilla, jotka maanma mainitsi. Ja siihen laskelmaan mukaan vielä se, että 2/3 vuodesta ylimääräinen sähkönkulutus eli lämpö ei ole pelkästään "hukkaa".

Suurinta haaskausta ja ympäristön pilaamista on ihan varmasti se, että mennään toimivat vehkeet vaihtamaan uusiin paremman energialuokan vehkeisiin vaikka vanhatkin vielä toimisivat moitteetta. Mutta voihan sitä energiankulutustakin käyttää tekosyynä että saa uudet rosteripintaiset keittiömasiinat.
:wink:
ikämajaRajamäki
Vastaa Viestiin