Veden lämpötila (varaaja)
- tareone
- Jäsen

- Viestit: 177
- Liittynyt: Ti Syys 11, 2007 21:48
- Paikkakunta: Järvenpää
Järvenpää - Paikkakunta: Järvenpää
Veden lämpötila (varaaja)
Meillä on vesikiertoinen sähkölämmitys ja Jämä lämminvesivaraaja (1150 litraa). Veden lämpötila on varaajassa tällä hetkellä asetettu 80 asteeseen. Olisko tuossa säästön paikka eli onko tuo liian korkea lämpötila?
Kellarissa sijaitsevassa kylppärissä on vesikiertoinen lattialämmitys ja kellarissa sekä alakerrassa on vesikiertoiset patterit päällä. Yläkerran lämmityksen huolehtii tällaisilla keleillä ilmalämpöpumppu eli siellä ei ole patterit päällä.
Kellarissa sijaitsevassa kylppärissä on vesikiertoinen lattialämmitys ja kellarissa sekä alakerrassa on vesikiertoiset patterit päällä. Yläkerran lämmityksen huolehtii tällaisilla keleillä ilmalämpöpumppu eli siellä ei ole patterit päällä.
Me olemme asentaneet lämpötilaksi +50. Saattaa olla alakanttiin, mutta pärjäämme hyvin ja lisälämmittiminä ovat aurinkokeräimet. Aikaisemmin, kun auringonlämpöä ei ole ollut saatavilla, olemme pitäneet lämpötilaa +60, mutta emme koskaan sen korkeammalla. Lämminvesivaraajassa ei ole käyttövettä, vaan lämpö siirtyy varaajasta käyttöveteen, joten alhaisempi lämpötila ei ole terveysriski...
koulukoti
koulukoti
Hei,
miten lasketaan paras hyötysuhde - miksi 80 astetta on parempi? Olen pitänyt yösähköä alhaalla, saaden näin lämmönnousua aurinkokeräimistä. Keväästä syksyyn veden lämpötila onkin sitten tuo 80 ja ylikin. Eli pitäisikö talvikuukausiksi vesi (yösähkö) nostaa 70-80 asteeseen?
Mutta meillä vaan käyttövedenlämmitys ja märkätilojen lattia (sauna ja pesutila)....ei pattereita.
Varaajassa ovat erikseen ylätilan ja alatilan lämpömittarit, sekä omat kierukat ja lämmönsäädin. Eli alalämpö voi olla matalammalla esilämmityksellä...
Mutta mikäs olisi oikeasti viisainta, mahdollisuuksia on ainakin tässä systeemissä monia?
koulukoti
miten lasketaan paras hyötysuhde - miksi 80 astetta on parempi? Olen pitänyt yösähköä alhaalla, saaden näin lämmönnousua aurinkokeräimistä. Keväästä syksyyn veden lämpötila onkin sitten tuo 80 ja ylikin. Eli pitäisikö talvikuukausiksi vesi (yösähkö) nostaa 70-80 asteeseen?
Mutta meillä vaan käyttövedenlämmitys ja märkätilojen lattia (sauna ja pesutila)....ei pattereita.
Varaajassa ovat erikseen ylätilan ja alatilan lämpömittarit, sekä omat kierukat ja lämmönsäädin. Eli alalämpö voi olla matalammalla esilämmityksellä...
Mutta mikäs olisi oikeasti viisainta, mahdollisuuksia on ainakin tässä systeemissä monia?
koulukoti
En tuota laskukaavaa osaa, mutta sitä voi ihan kokeilla siten että on astia missä on n. 80 asteista vettä ja toinen kuumavesi astia vaikka 50 asteinen ja kylmävesi astia siis ihan kaivokylmää. Kun sitten haluat esm 30 asteista vettä, niin että kolmanteen astiaan tulee sitä laita vaikka 5 litraa kylmää, jonka jälkeen alat lisäämään lämmintä vettä jommastakummasta ensin ja kun mittari näyttää tuon kolmekymmentä astetta, niin mittaa käytetyn lämpimän veden määrä ja sen jälkeen toisen lämpimän veden kanssa. Huomaat että kuumempaa vettä tarvittiin paljoin vähemmän saman lämpötilan saamiseen ja kun mietit että sinulla on patteriverkosto johon syötetään lämmitysvettä, niin hyöty kuumemmasta vedestä tulee siinä, ettei sen kulu ole suuri, jolloin ei lämmitys ole kokoajan päällä.
Kertoon viisaammat paremmin tuon hyötysuhteen, kun minä en osaa
, mutta noin sen minä olen ymmärtänyt
Kertoon viisaammat paremmin tuon hyötysuhteen, kun minä en osaa
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
On myös toinen merkittävä hyötysuhde tekijä - nimittäin lämpöhäviöt. Lämpöhäviöt ovat mielestäni merkittävämpi, koska varaajat seisovat tyypillisesti enimmäin aikaa käyttämättöminä. Mitä vanhempi varaaja sen suuremmat lämpöhäviöt. Mitä korkeampi on lämpötilaero varaajan ja ulkopuolen välillä sitä nopeammin lämpöä siirtyy varaajan ulkopuolelle.
Oma ohjeeni olisi 55-60 astetta termostaattiin, jos käyttövesi tälla tavoin vain suihkuun riittää.
Mutta edellinen pätee vain käyttövesivaraajaan.
Oma ohjeeni olisi 55-60 astetta termostaattiin, jos käyttövesi tälla tavoin vain suihkuun riittää.
Mutta edellinen pätee vain käyttövesivaraajaan.
Ok.
Meillä on käyttövesivaraaja (+saunan lattialämpö) ja asentaja suositteli tuota yösähköä 60 astetta talvella, syksyllä yösähkö 40-50(alasähkö poiskokonaan)ja kesällä sähköt ovat tietty kokonaan pois. Aurinkolämmin vesi on yleensä siinä 80 astetta, välillä laskee 60 asteeseenkin, jos on pitkän kylmät kelit....
Pöpöistä: akkuvaraajan vesi ei ole suinkaan käyttövettä vaan nk. akkuvettä. Käyttövesi on uskomattoman pienet jotain 10 litraa joka lämpiää kierukoissa akkuvedessä eli pöpöistä ei ole haittaa...
koulukoti
Meillä on käyttövesivaraaja (+saunan lattialämpö) ja asentaja suositteli tuota yösähköä 60 astetta talvella, syksyllä yösähkö 40-50(alasähkö poiskokonaan)ja kesällä sähköt ovat tietty kokonaan pois. Aurinkolämmin vesi on yleensä siinä 80 astetta, välillä laskee 60 asteeseenkin, jos on pitkän kylmät kelit....
Pöpöistä: akkuvaraajan vesi ei ole suinkaan käyttövettä vaan nk. akkuvettä. Käyttövesi on uskomattoman pienet jotain 10 litraa joka lämpiää kierukoissa akkuvedessä eli pöpöistä ei ole haittaa...
koulukoti
Tuo koskee käyttövettä ei lämmityksen kiertovettäzzz kirjoitti:Mä kun luulin että varaajissa pitää olla lämpöä yli 65 astetta ettei pöpöt ala jylläämään. 50 astetta rupeaa kuullostamaan aika optimaaliselta lämpötilalta pöpöjen lissäntymiselle...
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jos ei osaa "laskukaavaa" tai ei asia osaa, ei kannata totuutena toitottaa, että hyötysuhde on 80 asteessa parempi kuin 50 asteessa. Mitähän tuo oikeastaan tarkoittaa? minkä hyötysuhde? millä taserajoilla?
Olihan tuossa vesien lotraus esimerkissä yksi totuus jos kylmään veteen kataa viileää vettä, vesi ei tule yhtä lämpöiseksi kuin jos siihen kaataisi kuumaa vettä. Varaajan "hyötysuhteen" suhteen sillä ei kyllä ole mitään tekemistä.
Hyötysuhde yksikertaisuudessaan esim:
Hyötysuhde= saatu energiamäärä/kulutettu energiamäärä
Olihan tuossa vesien lotraus esimerkissä yksi totuus jos kylmään veteen kataa viileää vettä, vesi ei tule yhtä lämpöiseksi kuin jos siihen kaataisi kuumaa vettä. Varaajan "hyötysuhteen" suhteen sillä ei kyllä ole mitään tekemistä.
Hyötysuhde yksikertaisuudessaan esim:
Hyötysuhde= saatu energiamäärä/kulutettu energiamäärä
- rautarunnari
- Jäsen

- Viestit: 831
- Liittynyt: La Loka 21, 2006 14:12
- Paikkakunta: Lahti
itse olen määritellyt pannuveden lämpötilan siten, että saan riittävästi kuumaa vettä ja talo pysyy lämpöisenä. lähes vakiona lämpötila on siellä 85 astetta. ongelma on siinä, että kun 2000 litraa viilenee ja ylälämpö on vaikkapa 60, niin käyttövesi ei kierukassa lämpene riittävästi. tuolloin lähes kaikki vesi on jo 40 asteista. Voisin varmaan pudottaa tuota lämpöä vaikka 10astetta, jos käyttövesi tulisi lämpimänä.
tässäpä lisäkysymys niille, joilla on varaava sähkö, tai muutoin iso pannu. mikä teillä on ylälämmön minimi, millä tulee vielä lämpöistä vettä suihkusta? siis kun käytössä on vain kierukka ison padan sisällä.
Hoo
tässäpä lisäkysymys niille, joilla on varaava sähkö, tai muutoin iso pannu. mikä teillä on ylälämmön minimi, millä tulee vielä lämpöistä vettä suihkusta? siis kun käytössä on vain kierukka ison padan sisällä.
Hoo
Kaikkien alojen erikoisasiantuntija
Kun varaaja lämpiää yösähköllä ja käyttö on päiväaikainen, niin tällöin varaajan veden lämpötilan ollessa esm 50 astetta, niin se ei riitä pitämään suihkussa/ saunassa kävijöille riittävää määrää lämmintä vettä, vaan joudutaan varaajaa käyttämään päiväsähköllä. Josta johtuen tulee jo siinä huonompi hyöty, on se sitten minkä nimistä tahansa.Jii kirjoitti:Jos ei osaa "laskukaavaa" tai ei asia osaa, ei kannata totuutena toitottaa, että hyötysuhde on 80 asteessa parempi kuin 50 asteessa. Mitähän tuo oikeastaan tarkoittaa? minkä hyötysuhde? millä taserajoilla?
Olihan tuossa vesien lotraus esimerkissä yksi totuus jos kylmään veteen kataa viileää vettä, vesi ei tule yhtä lämpöiseksi kuin jos siihen kaataisi kuumaa vettä. Varaajan "hyötysuhteen" suhteen sillä ei kyllä ole mitään tekemistä.
Hyötysuhde yksikertaisuudessaan esim:
Hyötysuhde= saatu energiamäärä/kulutettu energiamäärä
Miten nimität tuon tilanteen jossa on lämmitetty hyvin eristetty varaajaa 80 asteeseen ja jonka veden lämpö riittää huomattavasti suuremmalle määrää kierrättää kuumaa vettä, kuin 50 asteisen veden kierrättäminen? Eikö varaaja ole käytännössä paljon enemmän päällä, koska veden lämpövaraus on niin pieni, jolloin hyötysuhde on huono? Kun huomioidaan että termostaatti sitten säätää molemmissa saman lämpötilan vesille?
Auta nyt tämmöistä vanhaa ukkelia ymmärtämään ja kerro ihmeessä missä menee mietteeni metsään?
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
