Villalla eristetyn seinän "korjaaminen"
-
Labyrint64
- Jäsen

- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Villalla eristetyn seinän "korjaaminen"
Kyselin SPU:lta käykö SPU Anselmi kohteeseeni ja vastaus oli "tottakai". Rakenne on luultavasti täysin väärä mutta haluaisin näin peruskorjauksen yhteydessä tehdä siitä oikeamman tai ainakin välttää tekemästä mitään hölmöä.
Eli sisältä ulos seinä on huokolevy, vaakalaudoitus, villa 10cm, vinolaudoitus, tervapaperi ja rappaus kiinni paperissa ilman tuuletusrakoa. Nyt mietin seinien levyttämistä SPU Anselmilla ja vaikkei lisäeristystä tarvitsisi niin idea oli estää huonekosteuden kulkeutuminen seinään. Heräsi kuitenkin kysymys miten tuo tervapaperi vaikuttaa asiaan. Onko se täysin höyrynpitävää eli kuivuuko seinä enää koskaan ja homehtuuko se heti kohta.
On myös arveluttanut tuo seinän kunto koska olen antanut itselleni kertoa että seinä on väärin tehty. Onko teillä ihmiset esimerkkejä minkälaista homerihmastoa seinien sisällä kasvaa taloissa jotka on rakennettu 50-60- luvulla ja muovit puuttuu. Aina puhutaan riskirakenteista mutta voisiko joku laittaa kuvia miten iso riski tässä talossa on nyt ollut jo 40 vuotta ja milloin tuo riski realisoituu.
Idea oli jättää lattiat ja katto ennalleen mutta tuleeko ongelmia jos seinät pelkästään levyttää?
Eli sisältä ulos seinä on huokolevy, vaakalaudoitus, villa 10cm, vinolaudoitus, tervapaperi ja rappaus kiinni paperissa ilman tuuletusrakoa. Nyt mietin seinien levyttämistä SPU Anselmilla ja vaikkei lisäeristystä tarvitsisi niin idea oli estää huonekosteuden kulkeutuminen seinään. Heräsi kuitenkin kysymys miten tuo tervapaperi vaikuttaa asiaan. Onko se täysin höyrynpitävää eli kuivuuko seinä enää koskaan ja homehtuuko se heti kohta.
On myös arveluttanut tuo seinän kunto koska olen antanut itselleni kertoa että seinä on väärin tehty. Onko teillä ihmiset esimerkkejä minkälaista homerihmastoa seinien sisällä kasvaa taloissa jotka on rakennettu 50-60- luvulla ja muovit puuttuu. Aina puhutaan riskirakenteista mutta voisiko joku laittaa kuvia miten iso riski tässä talossa on nyt ollut jo 40 vuotta ja milloin tuo riski realisoituu.
Idea oli jättää lattiat ja katto ennalleen mutta tuleeko ongelmia jos seinät pelkästään levyttää?
Meillä täsmälleen sama huoli. Meillä rakenne on huokolevy, vaakalaudoitus, 10cm villa, tervapaperi, vinolaudoitus, ilmarako ja mineriitti. Eli tervapaperi on toisella puolella lautaa ja ilmarako löytyy, mutta villaa eristeenä kuitenkin.
Joidenkin seinien sisään ollaan kurkisteltu ja rakenteita vähän availtu niin sisä- kuin ulkopuolelta käsin, eikä mitään hälyyttävää ole tähän asti löydetty. Yläkerrasta purettiin ainoasta sinne rakennetusta huoneesta nuo eristeet pois koska katto oli vuotanut, mutta ei sieltäkään mörköjä löytynyt.
Siltikin meillä on ajatuksena jollain aikavälillä vaihtaa nuo eristeet myös keskikerroksessa. Mietimme myös mahdollisuutta tiivistää rakennetta sisältäpäin, mutta koska seinissä on tähän asti ollut huokolevyt ja paperitapetit, emme uskaltautuneet muuttamaan tätä vuosikymmeniä toiminutta rakennetta.
Kuntotarkastaja puolestaan neuvoi, että kun joskus päätämme luopua mineriiteistä, silloin voisimme lisäeristää ja samalla muovittaa ulkopuolelta. Näin tuskin tulemme toimimaan.
Joidenkin seinien sisään ollaan kurkisteltu ja rakenteita vähän availtu niin sisä- kuin ulkopuolelta käsin, eikä mitään hälyyttävää ole tähän asti löydetty. Yläkerrasta purettiin ainoasta sinne rakennetusta huoneesta nuo eristeet pois koska katto oli vuotanut, mutta ei sieltäkään mörköjä löytynyt.
Siltikin meillä on ajatuksena jollain aikavälillä vaihtaa nuo eristeet myös keskikerroksessa. Mietimme myös mahdollisuutta tiivistää rakennetta sisältäpäin, mutta koska seinissä on tähän asti ollut huokolevyt ja paperitapetit, emme uskaltautuneet muuttamaan tätä vuosikymmeniä toiminutta rakennetta.
Kuntotarkastaja puolestaan neuvoi, että kun joskus päätämme luopua mineriiteistä, silloin voisimme lisäeristää ja samalla muovittaa ulkopuolelta. Näin tuskin tulemme toimimaan.
Aika paljon olen nähnyt mineeralivillalla eristettyjä höyrysuluttomia seiniä, jotka ovat olleet ihan ok, mutta kyllähän tuo tietysti teoreettinen riskirakenne on nykytietämyksen valossa. Vanhan ajan tervapaperi ei ole höyrysulku, enkä usko sen olevan riskirakenne.
Ainakin asiantilan huolellinen tutkiminen olisi tärkeää, ennenkuin lähtee suurimittaista remonttia tekemään. Tässä kohtaa voisi olla asiantuntija-apu paikallaan, mm. seinärakenteesta kannattaisi ehkä kosteudet mitata.
Jos taas seinän sisäpuolelle laittaa höyrysulun (esim. spu), muuttuu rakenne "oikeaoppiseksi", mutta sitten saattaakin tulla tarvetta ilmastointijärjestelmälle...
Ainakin asiantilan huolellinen tutkiminen olisi tärkeää, ennenkuin lähtee suurimittaista remonttia tekemään. Tässä kohtaa voisi olla asiantuntija-apu paikallaan, mm. seinärakenteesta kannattaisi ehkä kosteudet mitata.
Jos taas seinän sisäpuolelle laittaa höyrysulun (esim. spu), muuttuu rakenne "oikeaoppiseksi", mutta sitten saattaakin tulla tarvetta ilmastointijärjestelmälle...
-
Ketsuppitahra
- Jäsen

- Viestit: 331
- Liittynyt: La Joulu 09, 2006 18:29
- Paikkakunta: Turku
No ihan Insinööritoimisto Raksystemsin asiantuntijaTomppa kirjoitti:Siis muovi rakenteen kylmälle puolelle?Oranssi kirjoitti: Kuntotarkastaja puolestaan neuvoi, että kun joskus päätämme luopua mineriiteistä, silloin voisimme lisäeristää ja samalla muovittaa ulkopuolelta.![]()
Mikä kuntotarkastaja tällaista ehdottaa?
En taida viitsiä nimeä julkistaa, tulee vielä sanomista. Saihan tässä jo firma mainosta.
Raportti itsessään oli ihan järkevää tekstiä (vaikka suureksi osaksi sitä leikkaa-liitä yleistä höpinää), tuon päättömän neuvon sain puhelimessa. Joku ajatusvirhe kai, sattuuhan niitä itse kullekin... Vai olisiko sitten mahdollista ulkoapäin eristämällä jotenkin muuttaa seinän kosteuskäyttäytymistä niin, ettei sisäpuolisen höyrysulun puuttuminen enää aiheuttaisi ongelmia? Minä en ymmärrä ja ymmärtämättä ei todellakaan lähdetä mitään muutoksia tekemään.
Oli vielä toinenkin pikkujuttu seinärakenteeseen liittyen. Raportissa oli mainittu puukuitulevyn ja laudoituksen välissä oleva vuorauskartonki, mutta me emme ole sellaista vielä seinistämme löytäneet. Olikohan se kartonki sitten vaan siinä rasiaporareiän kohdalla? Tai vain keittiön kaapissa johon reikä tehtiin? Eipä kai tuollakaan suurta merkitystä ole.
Raportti itsessään oli ihan järkevää tekstiä (vaikka suureksi osaksi sitä leikkaa-liitä yleistä höpinää), tuon päättömän neuvon sain puhelimessa. Joku ajatusvirhe kai, sattuuhan niitä itse kullekin... Vai olisiko sitten mahdollista ulkoapäin eristämällä jotenkin muuttaa seinän kosteuskäyttäytymistä niin, ettei sisäpuolisen höyrysulun puuttuminen enää aiheuttaisi ongelmia? Minä en ymmärrä ja ymmärtämättä ei todellakaan lähdetä mitään muutoksia tekemään.
Oli vielä toinenkin pikkujuttu seinärakenteeseen liittyen. Raportissa oli mainittu puukuitulevyn ja laudoituksen välissä oleva vuorauskartonki, mutta me emme ole sellaista vielä seinistämme löytäneet. Olikohan se kartonki sitten vaan siinä rasiaporareiän kohdalla? Tai vain keittiön kaapissa johon reikä tehtiin? Eipä kai tuollakaan suurta merkitystä ole.
-
Labyrint64
- Jäsen

- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Meillä taitaa olla kuntotarkastuksesas merkintä purueristeestä vaikka seinistä löytyy villaa. Täytyykin tarkastaa nimittäin on melko hyvä syy mitätöidä koko raportti jos kerran noin suuria virheitä tekee. Jäi vain ostotilanteessa mielikuva että purua on mutta purua löytyy vain lattian alta ja yläpohjasta pikkusen. Yläpohjan purut on joskus vaihdettu puhallusvillaaan mutta sieltä täältä löytyy edelleen purupesäkkeitä.
-
Jokapaikanhöylä
- Jäsen

- Viestit: 791
- Liittynyt: Pe Heinä 06, 2007 3:22
- Paikkakunta: Oulainen
- Paikkakunta: Oulainen
Re: Villalla eristetyn seinän "korjaaminen"
Jahas, olisiko tässä se "pelastava elementti" juuri tuo rappaus? Rapattu seinähän on perinteisesti maalattu kalkkimaalilla, eli on todellakin hyvin "hengittävä" - toisin sanoen sisältä rakenteeseen imeytyvä kosteus pääsee myös ulos. Veikkaisin lateksikerroksen pinnassa saavan aikaan melkoisen ketjureagtion...Labyrint64 kirjoitti:.
Eli sisältä ulos seinä on huokolevy, vaakalaudoitus, villa 10cm, vinolaudoitus, tervapaperi ja rappaus kiinni paperissa ilman tuuletusrakoa. Nyt mietin seinien levyttämistä SPU Anselmilla ja vaikkei lisäeristystä tarvitsisi niin idea oli estää huonekosteuden kulkeutuminen seinään. Heräsi kuitenkin kysymys miten tuo tervapaperi vaikuttaa asiaan. Onko se täysin höyrynpitävää eli kuivuuko seinä enää koskaan ja homehtuuko se heti kohta.
On myös arveluttanut tuo seinän kunto koska olen antanut itselleni kertoa että seinä on väärin tehty. Onko teillä ihmiset esimerkkejä minkälaista homerihmastoa seinien sisällä kasvaa taloissa jotka on rakennettu 50-60- luvulla ja muovit puuttuu. Aina puhutaan riskirakenteista mutta voisiko joku laittaa kuvia miten iso riski tässä talossa on nyt ollut jo 40 vuotta ja milloin tuo riski realisoituu.
Idea oli jättää lattiat ja katto ennalleen mutta tuleeko ongelmia jos seinät pelkästään levyttää?
"Köyhän pitää osata kaikkea.."
"Älä koskaan tee tänään sitä, minkä voit jättää huomennakin tekemättä.."
"Ole säästäväinen, säästä itseäsi.."
"Älä koskaan tee tänään sitä, minkä voit jättää huomennakin tekemättä.."
"Ole säästäväinen, säästä itseäsi.."
-
Labyrint64
- Jäsen

- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Pinta on käsittelemätön ja sellaiseksi jää. Kuullut niin paljon juttuja maalausten epäonnistumisista yms.
Jännä muuten miten talon remppaa alkuvaiheessa kaavaillessa oli hurjia suunnitelmia kaikesta mutta nyt on jäänyt kaikki "kasvojen kohotukset" taka-alalle ja tärkeämpää on talon toimivuus ja varsinkin rakenteellinen toimivuus. Toki sisällä ja ulkonakin pyritään saamaan siistiä jälkeä aikaan mutta tärkeämpää kuin sokkelin maalaus eri väriseksi on se tarvitseeko sokkeli maalia pintaansa juuri nyt vai tehdäänkö tärkeämpää. Hieman mietityttää tuleeko ensi kesänäkään maalattua räystäitä koska nykyinen maalipinta on ihan ok ja maalaus pitäisi tehdä vain värin vaihtamisen vuoksi.
Jännä muuten miten talon remppaa alkuvaiheessa kaavaillessa oli hurjia suunnitelmia kaikesta mutta nyt on jäänyt kaikki "kasvojen kohotukset" taka-alalle ja tärkeämpää on talon toimivuus ja varsinkin rakenteellinen toimivuus. Toki sisällä ja ulkonakin pyritään saamaan siistiä jälkeä aikaan mutta tärkeämpää kuin sokkelin maalaus eri väriseksi on se tarvitseeko sokkeli maalia pintaansa juuri nyt vai tehdäänkö tärkeämpää. Hieman mietityttää tuleeko ensi kesänäkään maalattua räystäitä koska nykyinen maalipinta on ihan ok ja maalaus pitäisi tehdä vain värin vaihtamisen vuoksi.
-
Labyrint64
- Jäsen

- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Pitää tässä "remontin" tiimellyksessä välillä eksyä koneellekin. Hitsailuhommia tuossa tein ja näköjänä kello onkin jo kohtuullisen paljon.
Enivei, tänään luin iltahehden liitettä ja siellä joku asumisterveysliiton hemmo patisti että vanhaa taloa ei saa eristää liikaa. En ymmärtänyt täysin mitä eristämisellä oikein tarkoitettiin mutta alkuperäinen kysymykseni on edelleen avoinna; jos seinä on ulkoa sisään 15mm rappaus, tervapaperi suoraan välissä, ei ilmarakoa, vinolaudoitus, villa, vaakalaudoitus, huokolevy, tapetti niin mikä on oikea tapa tehdä sisäseinä. Itseä alkoi tuo SPU siinä mielessä kiinnostaa että joka paikassa kun väittävät että sisäilman kosteus imeytyy villaan ja aiheuttaa talon räjähtämisen niin tuo spu voisi ehkä estää sen. Samalla toisi lisäeristystä ja suorat seinät.
Voisiko arvoisa herrasväki kertoa mitä ongelmia syntyy jos vedän sisäseinän päälle Anselmin joka on siis 30mm spu ja 10mm gyproc. Tuleeko ongelmia ja mikä olisi parempi vaihtoehto. Vielä en ole tehnyt mitään sisäseinille ja koska haluan tehdä seinät parhaalla mahdollisella tavalla niin nyt pitäisi alkaa päättää jotain.
Lähinnä mietityttää tuo rappauksen alla suoraan oleva tervapaperi ja sen hengityskyky. Aiheuttaako spu-lauta-villa-lauta-tervapaperi jonkun kosteuspussin joka lahottaa koko talon?
Enivei, tänään luin iltahehden liitettä ja siellä joku asumisterveysliiton hemmo patisti että vanhaa taloa ei saa eristää liikaa. En ymmärtänyt täysin mitä eristämisellä oikein tarkoitettiin mutta alkuperäinen kysymykseni on edelleen avoinna; jos seinä on ulkoa sisään 15mm rappaus, tervapaperi suoraan välissä, ei ilmarakoa, vinolaudoitus, villa, vaakalaudoitus, huokolevy, tapetti niin mikä on oikea tapa tehdä sisäseinä. Itseä alkoi tuo SPU siinä mielessä kiinnostaa että joka paikassa kun väittävät että sisäilman kosteus imeytyy villaan ja aiheuttaa talon räjähtämisen niin tuo spu voisi ehkä estää sen. Samalla toisi lisäeristystä ja suorat seinät.
Voisiko arvoisa herrasväki kertoa mitä ongelmia syntyy jos vedän sisäseinän päälle Anselmin joka on siis 30mm spu ja 10mm gyproc. Tuleeko ongelmia ja mikä olisi parempi vaihtoehto. Vielä en ole tehnyt mitään sisäseinille ja koska haluan tehdä seinät parhaalla mahdollisella tavalla niin nyt pitäisi alkaa päättää jotain.
Lähinnä mietityttää tuo rappauksen alla suoraan oleva tervapaperi ja sen hengityskyky. Aiheuttaako spu-lauta-villa-lauta-tervapaperi jonkun kosteuspussin joka lahottaa koko talon?
Vaikea nähdä että tilanne ainakaan huononisi nykyisestä. Sisäpuolen tiivistäminen vähentää rakenteen läpi kulkeutuvan kosteuden määrää, ja jos tervapaperi on tähän saakka pystynyt läpäisemään kosteuden selviää se vähemmästäkin rasituksesta.
Rakenne ei voi jatkossa kuivua sisäänpäin Anselmin läpi, mutta ei se sitä ainakaan kylmänä vuodenaikana muutenkaan tee.
Tiivis seinä vaatii hyvän ilmanvaihdon, mutta ei ilmanvaihto voi muutenkaan perustua pelkästään hatariin rakenteisin (tai kaasujen vaihtoon hengittävän rakenteen läpi). Riittävä ilmanvaihto voi olla koneellinen, jolloin lämmön talteenotto onnistuu, tai painovoimainen eli hormi katolle ja korvausilmaventtiilit periaatteessa joka huoneeseen.
Rakenne ei voi jatkossa kuivua sisäänpäin Anselmin läpi, mutta ei se sitä ainakaan kylmänä vuodenaikana muutenkaan tee.
Tiivis seinä vaatii hyvän ilmanvaihdon, mutta ei ilmanvaihto voi muutenkaan perustua pelkästään hatariin rakenteisin (tai kaasujen vaihtoon hengittävän rakenteen läpi). Riittävä ilmanvaihto voi olla koneellinen, jolloin lämmön talteenotto onnistuu, tai painovoimainen eli hormi katolle ja korvausilmaventtiilit periaatteessa joka huoneeseen.

