Aloitan tässä parin viikon sisällä kellarillisen rmt-talon salaoja ja sadevesijärjestelmän teon. Pari asiaa hieman askarruttaa, jos joku viitsisi hieman valaista asiassa. Talon mitat on 9x8 m ja yhdellä sivustalla on 1x4 m veranta rossipohjalla, johon yksi ongelma liittyy. Pitääkö minun kaivaa salaojat myös verannan ja betonisten rappusten alle n. 2 metriin vai riittääkö että asennan ne verannan ulkosyrjään 2 metrin syvyyteen? Entä millä täytän kaivannon, salaojaputkien alle salaojasoraa ja putkien päälle myös muutama kymmenen senttiä, lopun ajattelin täyttää kaivannosta tulleella savella. Pitääkö tuon soran ja saven väliin laittaa suodatinkangas? Vaikuttaako tuohon kaivannon täyttöön se, että laittaako sokkeliin ulkopuolelle patolevyn tai salaojittavan eristelevyn? Teen myös kallistukset talosta pois päin.
Miten routa vaikuttaa sadevesiputkiin jos kaivan ne n. puolen metrin syvyyteen? Eräs tuttu väitti, että eivät tarvitse mitään routasuojia vaikka kulkevatkin noin matalalla. Aikomuksena olisi yhdistää ne naapurin jo valmiiksi kaivamaan sadevesiputkeen, joka tulee meidän tienpään alla olevaan ojarumpuun. Jos joku ihmettelee miten voin ne yhdistää naapurin kaivamaan sadevesiputkeen, niin naapurit tekivät itsellensä salaojat + sadevesisysteemit entisen asukkaan aikaan ja kaivoivat samalla tuon putken tähän kunnan rahoittamana.
Kuinka suuri hintaero on patolevylllä ja fuktisolilla?
Salaojat
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Salaojat
Vastaus kysymyksiisi löytyy jo varmasti palstalta, mutta kertaus ei varmaankaan ole pahitteeksi.
Ennen salaojitustyötä voisi olla viisasta lukea aiheesta annetut rakennustapaohjeet, jotta ei tee virheitä, joita voi olla vaikea selittää myöhemmin. Rakennustapaohjeet löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi osiosta C 2 kosteus. Putkiasennusosiosta löytyy myös jonkin verran salaojitukseen liittyvää asiaa ja ainakin rännivesijärjestelmään ja sadevesiviemäröintiin.
Fuktisol asennusohjeet löytyvät meidän kotisivuiltamme http://www.malander.fi.
Parasta olisi kaivaa kuistin ja rappusten ali, niin että koko kellarinseinä voitaisiin eristää. Salaojitus tulisi asentaa 100 mm salaojasepelipatjan päälle kaadolla 0,5 cm metrille. Kulmiin tarkastuskaivot mielellään 300 mm lietepesällä. Vedet kootaan perusvesikaivoon, joka on varustettu padotusventtiilillä ja johdetaan sen jälkeen joko avo-ojaan tai kunnan sadevesiviemäriin. Naapurin tontille ei vesiä saa johtaa vesilain mukaan, mutta asiasta varmasti voi sopia naapurin kanssa.
Lämpimissä kellareissa ei tarvita routasuojausta ja lisäksi on kyseessä syväperustus. Routalevystä saattaa olla jopa haittaa kellarillisen rakennuksen kosteustekniselle toiminalle.
Tärkeä yksityiskohta on kellarinseinän pystysalaojitus, jolla estetään veden paine maan ja kellarinseinän välissä. C 2 mukaan sen tulee olla 200 mm salaojittavaa soraa tai sepeliä ja ylhäällä 200 mm tiivis pinta ulospäin luiskattuna. Fuktisol eristeellä riittää 100 mm kerros, jonka vedenjohtokyky vastaa suunnilleen 500 mm salaojasorakerrosta ollen 370 litraa metrin leveydellä.
Mikäli rakenteet tehdään oikein hintaeroa ei patolevyn ja Fuktisol tekniikan välillä varmaankaan synny, mutta toimivuudessa onkin sitten valovuoden ero.
Loimaan kaikki koulut ja kunnanvirasto on salaojitettu joitakin vuosia sitten Fuktisol levyillä, voit varmasti tiedustella toimivuudesta esim. Tapio Mikkolalta tai Antti Kemiltä tekniseltä osastolta, mikäli lisätietoa vielä tarvitaan.
Kannattaa huomioida että Fuktisol levy toimii automaattisena kuivaajana koko rakennuksen loppuelämän.
Ennen salaojitustyötä voisi olla viisasta lukea aiheesta annetut rakennustapaohjeet, jotta ei tee virheitä, joita voi olla vaikea selittää myöhemmin. Rakennustapaohjeet löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi osiosta C 2 kosteus. Putkiasennusosiosta löytyy myös jonkin verran salaojitukseen liittyvää asiaa ja ainakin rännivesijärjestelmään ja sadevesiviemäröintiin.
Fuktisol asennusohjeet löytyvät meidän kotisivuiltamme http://www.malander.fi.
Parasta olisi kaivaa kuistin ja rappusten ali, niin että koko kellarinseinä voitaisiin eristää. Salaojitus tulisi asentaa 100 mm salaojasepelipatjan päälle kaadolla 0,5 cm metrille. Kulmiin tarkastuskaivot mielellään 300 mm lietepesällä. Vedet kootaan perusvesikaivoon, joka on varustettu padotusventtiilillä ja johdetaan sen jälkeen joko avo-ojaan tai kunnan sadevesiviemäriin. Naapurin tontille ei vesiä saa johtaa vesilain mukaan, mutta asiasta varmasti voi sopia naapurin kanssa.
Lämpimissä kellareissa ei tarvita routasuojausta ja lisäksi on kyseessä syväperustus. Routalevystä saattaa olla jopa haittaa kellarillisen rakennuksen kosteustekniselle toiminalle.
Tärkeä yksityiskohta on kellarinseinän pystysalaojitus, jolla estetään veden paine maan ja kellarinseinän välissä. C 2 mukaan sen tulee olla 200 mm salaojittavaa soraa tai sepeliä ja ylhäällä 200 mm tiivis pinta ulospäin luiskattuna. Fuktisol eristeellä riittää 100 mm kerros, jonka vedenjohtokyky vastaa suunnilleen 500 mm salaojasorakerrosta ollen 370 litraa metrin leveydellä.
Mikäli rakenteet tehdään oikein hintaeroa ei patolevyn ja Fuktisol tekniikan välillä varmaankaan synny, mutta toimivuudessa onkin sitten valovuoden ero.
Loimaan kaikki koulut ja kunnanvirasto on salaojitettu joitakin vuosia sitten Fuktisol levyillä, voit varmasti tiedustella toimivuudesta esim. Tapio Mikkolalta tai Antti Kemiltä tekniseltä osastolta, mikäli lisätietoa vielä tarvitaan.
Kannattaa huomioida että Fuktisol levy toimii automaattisena kuivaajana koko rakennuksen loppuelämän.
Re: Salaojat
Olen käynyt peruskoulun Opintien koulussa joka oli yksi näistä Loimaan homekouluista . Siihen aikaan ei vielä tiedetty sen olevan homeessa, joten en sairastunutMatti Alander kirjoitti:Loimaan kaikki koulut ja kunnanvirasto on salaojitettu joitakin vuosia sitten Fuktisol levyillä,.
Se oli vielä silloin tasakatto ja vesi lainehti katolla sateen jälkeen pitkään. Loimaalla rakennettiin paljon tasakattoja 70 luvulla. Kunnan rakennusmestari oli niihin ihastunut ja muunlaisia ei juuri saanut rakentaakaan. Nyt ne on lähes kaikki vaihdettu harjakatoiksi kuten on tämä ko. koulukin.