"Turvallinen" eristepaksuus

[jmattis]

Näyttää menevän nämä vastaukset aika mutulla, niin kuin jo ekassa vastauksessa vihjaisin
Kun kastepisteelle olisi suotuisat olosuhteet eli kylmällä ilmalla, on rmt:n sisäilma kuivimmillaan kun kerran on lämmityskausi menossa. Teoreettinen kastepistelaskenta ei helposti päde käytännössä. Ja mutuna tämäkin: veikkaan, että perinteisellä seinämateriaalilla ei muovia tarvita millään eristepaksuudella.
Muuten, meidän talossa ulkopituus heittää melkein kolme senttiä kuivimman ja kosteimman ajan välillä...

[akim]

Nostellaan vanha ketju ylös kun oma kysymys liittyy alkup. aiheeseen. Kun nyt lopulta pääsen hommia talossa jatkamaan, niin kaipaisin vielä mielipiteitä sisäpuolisestä eristämisestä.

Seinissä on nyt 10 cm paksuudelta puruja ja saavat sinne jäädäkkin kun talon ulkoseinät on hyvässä kunnossa, eikä paneleita tarvitse vaihtaa. Ulkolaudoituksen takana on pieni tuuletusrako. Kaikki sisäseinät on puolestaan koolattu uusiksi ja sinne menisi seinästä riippuen 50 tai 100 mm eristettä. Katto on myös oikaistu ja sinne menisi 100 mm eriste. Välipohjassa eristeenä siis myös puru ja käyttöullakko on siis kylmä. Koska eristeille on nyt sattuneestä syystä jo valmiiksi koolaus, kannattanee lisäeristystä laittaa ja nimenomaan tässä tapauksessa sisäpuolelle.

Lisäeristeenä ajattelin käyttää seiniin sekä kattoon Vitalia ja laskin että se maksaisi n. 900€ eli ei aja konkurssiin. Eristeen päälle seiniin ja kattoon ilmasulkupaperi ja sisäseinäpinnaksi puukuitulevy ja kattoon puupaneli. Ainostaan mietin, että voiko noin paksu lisäeristys sisäpuolelta aiheuttaa kastepisteongelmia kun ulompi eriste on purua? Eli liikaeristys aiheuttaisi ongelmia. Kattoon puolestaan saattaisi jäädä pieni (muutaman senin) ilmarako Vitalin ja purueristeen väliin. Liekö tuo ongelma?

[Joni I]

Tuon lämpögradientin tiedän, se seuraa yksinkertaisesti siitä, että seinän yli on tietty lämpötilaero. Lämpötilan muutos seinämilliä kohti siis riippuu sisä- ja ulkolämpötilasta, sekä seinän paksuudesta. Kosteuttaa ajaa ulospäin vesihöyryn osapaine-erot, jotka taas johtuu lämpötilaeroista. Jos lämpötila muuttuu liian vähän seinän paksuusyksikköä kohti, niin kosteuden liikkuminen seinästä ulos on hidasta.

Rajapaksuus oli taas puhdasta mutua.

Kuinka teoria toimii yläpohjassa tai siis yläpohjan eristepaksuuksilla. Vai pitääkö yläpohjaan laitaa aina höyrysulku ja mihin höyrysulun ja ilmasulun raja olisi suunniteltava rmt:ssa?

[kkk]

mm höyryn ja ilmansulun asioista on juttua tämän keskustelun 1. linkissä 4 ja 5 luvussa; http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=3&t=8096 + muuta rakenteen kosteusteknistä toimintaa.

[Joni I]

VTT on tehnyt täällaisen tutkimusselostuksen Termexille passiivitalon selluvillalla eristetystä höyrysulottomasta seinästä, eristettä 350mm-> http://www.termex.fi/upload/TermexZero- ... lostus.pdf

Tulosten perusteella rakenteen kokonaiskosteus oli alussa kuivumis-
suuntainen seuraavaan kesäkauteen saakka. Tämän jälkeen kosteus pysyi sel-
västi alkukosteutta alemmalla tasolla. Sisäverhouksen pinnasta noin 60 mm
syvyydessä olevan havuvanerin kosteus aleni alkutilasta ja tämän jälkeen sen
kosteus seurasi sisäilman kosteuden vaihteluita. Tuulensuojana olevan kipsile-
vyn kosteus kasvoi talvikaudella ja aleni kesäkaudella. Suurimmat ja keski-
määräiset kosteustasot olivat ensimmäisenä vuonna, jolloin rakenteen alkukos-
teus poistui rakenteesta. Kosteuden kokonaismäärän ja kosteuspitoisuuksien
perusteella rakenne on toimiva. Kosteuspitoisuuksien lisäksi tarkasteltiin lämmöneristeen ja tuulensuojan väli-
sen kriittisen rajapinnan tunnittaisten olosuhteiden (lämpötila, suhteellinen
kosteus) perusteella homeen kasvun mahdollisuutta tällä pinnalla. Tulosten pe-
rusteella homeen kasvulle mahdollistavien olosuhteiden esiintymistiheys oli
niin alhainen ja kasvun mahdollistavien rajaolosuhteiden ylitykset olivat niin
lieviä, että homeen laskennallinen kasvu ei saavuttanut alinta kasvun rajaa ku-
vaavaa tasoa. Tämän perusteelle homeen kasvu em. rajapinnalla ei ole mahdol-
linen tarkastelutilanteen oloissa. Rakenteen sisäisen havuvanerin suhteellinen kosteus oli alkukosteuden kuivut-
tua aina homeen kasvun mahdollistavan tason alapuolella, joten myös sen kos-
teustekninen toimivuus on turvallisella tasolla

Tarkastellun seinärakenteen lämmönläpäisykerroin U = 0,11 W/Km, mikä vastaa passiivitalon seinärakenteen tasoa.
Rakenne on kosteusteknisesti turvallinen Suomen ilmastossa ja normaalissa
asuinkäytössä olevan rakennuksen sisäilman kosteuskuormituksella. Toimi-
vuuden edellytyksenä ovat vastaavan tyyppisille rakenteille pätevät ehdot: Ra-
kenteen tuuletuksen ja sateensuojauksen on oltava toimivia ja rakennuksen
painesuhteet ja ilmanvaihto ovat hallinnassa niin, että rakennus on pääsääntöi-
sesti alipaineinen eikä pitkäaikainen sisäilman vuotovirtaus rakenteeseen ole
mahdollinen. Kosteiden tilojen rakenteilta edellytetään tarkoituksenmukaista
kosteussuojausta.

Herkkiä asioita, mutta TermexZerossa on seinärakenteen on sisässä tiivis jäykistävä havuvaneri ja ulkopinnassa vielä kipsilevy tuulensuojana. Eli ilmasululla toteutettu rakenne sisältää pintoja joihin voisi tiivistyä kosteutta. Tutkimusta ei missään nimessä pidä mennä laventamaan rmt:n remontointiin, kuin yhteenvedossa todetaan niin kaikki muuttujat märkätiloissa, ilmanvaihdossa ja toteutuksessa pitää olla kunnossa jotta rakennetoimii.
OT. Tuulensuojakipsilevy on kuulema kielletty Ruotsissa?