Sampo kirjoitti:Mikäs "fuktifysikaalinen" ilmiö tässä tapahtui
Pintakosteus jäätyi maanpäälliseen osaan, koska sisälämpö ei riittänyt pitämään sitä sulana.
Näin voi käydä myös ilman FFoamia, mutta pakkasta vaaditaan enemmän.
Jep,nyt en vain tiedä kannattaisiko ne Foamilevyt purkaa pois,eihän ne sinne alunperin kuitenkaan kuulu. Voi olla että seinärakenne "huokaisisi helpotuksesta" kun kosteus pääsisi ulos lämpöhukan mukana..
Onhan se tietysti vähän outo ajatus muuten niitä purkaa,kun on vielä aika siististi asennettukin-jopa ruuvinkannat kitattu jollain kovalla massalla.Että ehjänä irroitus kierrätyskäyttöä ajatellen voisi olla hieman työlästä.
Howerille ja Maanmalle voin kertoa, ettei se niin harvinaista ole, että maaperä on huonelämpötilaa korkeampi.
Yleisestihän tätä on aikaisemmin pidetty pinta-alaltaan suurten rakennusten ongelmana, joissa lattiassa aikaisempien rakennustapaohjeiden mukaan tarvinnut käyttää lämmöneristeitä, kuin reuna-alueilla.
Samaan sarjaan voidaan nyt liittää huonosti eristetyt lämmitettävät lattiat.
Kosteusongelmat ilmenevät vesihöyryn tunkeutuessa sisäänpäin, aivan samalla tavalla, kuin sokkeleissakin ulkopuolella, eli irtoilevina pinnoitteina, turpoavina parketteina, sisään pursuavina suoloina jne... Usein vain ei tidetä mistä syystä pinnoitteet irtoilevat.
Niinsanotuissa normaaleissa olosuhteissa on varsin yleistä kosteuden siirtyminen lämpimämmästä maaperästä kohti viileämpää huonetilaa.
Tunnetusti kostea ja tiivis maaperä varaa itseensä paremmin lämpöä.
Maaperä rakennuksen alla on yleensäkin huomattavasti oletettua korkeampi, koska rakennusten lämpötilat ovat nousseet melkoisesti muutamien kymmenien vuosien aikana, eikä talon alla olevalla maaperällä ole mahdollisuutta viilentyä talvisaikaankaan.
Mikäli rintamamiestalon kellarin sisälämpötila on esim. 20 astetta on yleinen maaperän lämpötila reunilla 15 astetta ja keskellä 17 astetta. Pakkaskauden alkaessa sisälämpötila saattaa laskea maaperän läpötilaa nopeammin ja kosteusvirta kääntyy sisäänpäin huoneilmaan, jonka suhteellinen kosteus nousee sisäilman viilenemisen ansiosta, on vain yksi esimerkki.
Siksi hyvä eristys kellarissakin vaikuttaa positiivisesti kellarin kosteusilmastoon.
Niinsanotuissa normaaleissa olosuhteissa on varsin yleistä kosteuden siirtyminen lämpimämmästä maaperästä kohti viileämpää huonetilaa.....Mikäli rintamamiestalon kellarin sisälämpötila on esim. 20 astetta on yleinen maaperän lämpötila reunilla 15 astetta ja keskellä 17 astetta. Pakkaskauden alkaessa sisälämpötila saattaa laskea maaperän läpötilaa nopeammin
Nythän puhutuaan asuinrakennuksista joiden kellaritilat on otettu asuinkäyttöön (lämmitetään). Pakkaskauden alkaessa... marras-, jolulukuussa maan lämpötila seinien ulkopuolella olisi siis suurempi kuin sisälämpötila (18...20...22 astetta)?
"Pakkaskauden alkaessa sisälämpötila saattaa laskea maaperän läpötilaa nopeammin" Lämmitetyssä (termostaatit) asuinkellarissa.....Miten?
Hower kirjoitti:"Pakkaskauden alkaessa sisälämpötila saattaa laskea maaperän läpötilaa nopeammin" Lämmitetyssä (termostaatit) asuinkellarissa.....Miten?
Tulkitsisin matin sanomisia niin, että lämmitys ei ole ihan tasainen ja kellarin lattia on täysin eristämätön.
Lisäksi maanpällisten osien ulkopinnan lämpötila (joka johtuu sisälle eristetyn pinnan taakse) pyrkii leviämään nopeammin betonissa alaspäin kuin maaperässä.
Niin...jos tuo teoria maanpinnan yläpuolisen osan jäähdyttävästä vaikutuksesta seinärakenteelle pitää paikkansa niin sitä suuremmalla syyllä kai ne sisäpinnat tulisi pitää sisäänpäin kuivuvina jos se vesihöyryn kulkeutuminen kääntyy sisäänpäin.
Toisaalta, se paljon haukuttu patolevy ilmeisesti kuitenkin eristää pakkaskauden aikana "lämpimästä" maasta kosteuden siirtymisen betonimuuriin ??
Edellinen artikkeli koski alkuperäistä eristämätöntä kellarirakennetta.
Mikäli kellarirakenne eristetään hyvin otettaessa se asuinkäyttöön, tätä ongelmaa ei tietenkään muodostu.
Patolevy omalta osaltaan suojaa kellarinseinää, mutta toimii vain varsina saapaissa, pohjahan on täysin avoin. Patolevyrakenteella ei pysty vaikuttamaan rintamamiestalon pääongelmaan kapillaariseen kosteudennousuun. Lisäksi kellarin lämpötilaa nostettaessa patolevyn kuivaava vaikutus heikkenee, kuten useita kertoja asiaa käsitellessä on todettu.
Maaperän lämpiäminen ja sen aiheuttava kosteuden siirtyminen ei tuota ongelmia, kuin tiiviillä sisäpinnalla toteutetuissa korjauksissa. Alkuperäinen sisäänpäin kuivuva avoin betonipinta toimii kuten on suunniteltukkin, kunhan ilmanvaihdosta pidetään huolta, eikä korvausilma aukkoja tukita.
Rakennusfysiikkaa meidän ei kannata alkaa kumoamaan, kaasujenosapainelain keksi jo vuonna 1760 Englantilainen herra Dalton ja se pitää edelleenkin paikkansa.
Sisäpuolinen eristys ja kuivuminen on helposti ratkaistavissa esim. niin, että jättää sen Finnfoamin pois kellarin seinän alaosasta,esim 50cm. Sieltähän ei edes mitään merkittävää lämpöhukkaa enää tapahdu. Seinän yläosa on siis eristetty ja pääse kuivumaan sisäänpäin sieltä alaosasta. Bueno ja kaks kärpästä yhdellä iskulla!
