Toivoisin neuvoa kellarikerrokseen rakennetun entisen saunatilan lattian suhteen - pitäisikö purkaa pois vai mitä?
Tällainen tilanne: 47- rakennettu talo, johon kellarikerrokseen tehty sauna ja pesuhuone 80-luvun alussa. Nyt tila on ollut vain varastona jo toistakymmentä vuotta. Lämpöä on pidetty muutama aste plussan puolella talvisin. Kun nyt on alettu suunnitella myymistä, kutsuttiin kuntotarkastus antamaan itselle vähän suuntaa, missä mennään talon kunnon kanssa. Tarkastaja totesi kosteutta pesutilan lattialla ja että muovimaton repimällä asia varmaan hoituisi riittävästi, kun lattia pääsisi kuivumaan sisään päin. Siitäpä sitten purukuhommiin ja pintamateriaalit pois. Rakenteellisesti tilanne on tällainen: Yksi seinä on viereiseen verstastilaan, yksi talon ja maan alla (talossa osin rossipohja), kaksi puoliksi maan alla. Ulkoseinä eristämätön betonisokkeli, maalattu sokkelimaalilla (lateksi). Seinään on sisäpuolelle laitettu tuolloin v. -84 muovitettu alumiinipaperi tms, ilmarako ja panelointi. Panelointi kovaa ja ok, mutta suihkun kohdalta sinistynyt. Seinän alaosassa 40 sentin matkalla cyproc tms kipsilevy. Lattialla oli muovimatto, joka revittiin pois. Mutta se ei ollutkaan alkuperäisen lattian päällä, vaan alta löytyy uusi valu, muovi + cyproc tms ja styroxia.Ei tietoa, mitä sen alla on. Alkuperäinen lattia/osa siitä on siis purettu pois ja tehty tuollainen rakenne. Alaseinille nostettu kipsilevy on ulottunut tuon rakenteen alareunaan ilmeisesti ja nyt kun seinälevy on poissa, jää seinän varteen leveydeltään n.sentin kolot,jotka ulottuvat ilmeisesti anturaan. Mitä tehdä, että rakenteet kuivuisivat kyllin? Alumiinipaperissa oli punaisia, ruskeita ja mustia läiskiä, seinissä paikoin valkeaa härmää (liukenee veteen),mutta myös paikoin pölymäistä ruskeaa ja mustaa mitä lie. Seinät käsin tunnustellen selvästi kosteita ja myös lattia reunoistaan.
Meillä ei ole enää tarkoituksena rakentaa mitään tähän tilaan, mutta haluaisimme pitää huolta talosta (viimeisillä voimilla...) ja tämänkin tilan olevan myymistä ajatellen siinä kunnossa, ettei säikäyttäisi mahd. ostajaa eikä tulisi ikäviä jälkipelejä. Ulkopuolella on sadevedet ohjattu pois, mutta nyt mieluusti jo jättäisi mahdolliset ulkopuolisten eristysratkaisujen miettimiset uudelle omistajalle, joka voisi tehdä ne oman makunsa ja tarpeensa mukaisesti. Pitääkö lattia kuitenkin purkaa? Riittääkö seinille pesu vai pitääkö polttaa "pölyt" (mahd.homeet) pois?
entisen saunan lattiarakenne- mitä tehdä?
Re: entisen saunan lattiarakenne- mitä tehdä?
Kuinka kostea on kellari niissä tiloissa, joissa on vielä alkuperäinen betonilattia?
Kuinka paljon korkeammalla on tämän muovimattohuoneen lattian yläpinta verrattuna muiden kellaritilojen korkoon (eli kuinka paksu tuo uudisrakenne on)?
Lattian rikkominen ei ole suuri työ, ja sen jälkeen ette enää myy mahdollista hometaloa (vaan joko tervettä taloa tai taloa, jossa varmuudella on homeongelma).
Joko kuntokartoitusraportti on kirjoitettu? Ostajat ovat niin arkoja, että merkintä ongelmasta laskee varmasti talon hintaa vaikka hoitaisittekin asian kuntoon ennen myyntiä.
Hinnan lisäksi asia vaikuttaa myyntiajan pituuteen, talon myynti on yleensäkin paljon hitaampi prosessi kuin asunto-osakkeen myynti.
Repikää lattia auki, antakaa alkuperäisen laatan hengittä muutama kuukausi/vuosi ja teettäkää sitten uusi tarkastus, jossa tuosta muinaisesta saunanpaikasta ei enää tarvitse todeta muuta kuin että kellarissa on ollut joskus sauna. Mikäs kiire teillä on pois muuttaa, omasta kodista?
Kuinka paljon korkeammalla on tämän muovimattohuoneen lattian yläpinta verrattuna muiden kellaritilojen korkoon (eli kuinka paksu tuo uudisrakenne on)?
Lattian rikkominen ei ole suuri työ, ja sen jälkeen ette enää myy mahdollista hometaloa (vaan joko tervettä taloa tai taloa, jossa varmuudella on homeongelma).
Joko kuntokartoitusraportti on kirjoitettu? Ostajat ovat niin arkoja, että merkintä ongelmasta laskee varmasti talon hintaa vaikka hoitaisittekin asian kuntoon ennen myyntiä.
Hinnan lisäksi asia vaikuttaa myyntiajan pituuteen, talon myynti on yleensäkin paljon hitaampi prosessi kuin asunto-osakkeen myynti.
Repikää lattia auki, antakaa alkuperäisen laatan hengittä muutama kuukausi/vuosi ja teettäkää sitten uusi tarkastus, jossa tuosta muinaisesta saunanpaikasta ei enää tarvitse todeta muuta kuin että kellarissa on ollut joskus sauna. Mikäs kiire teillä on pois muuttaa, omasta kodista?
Viimeksi muokannut pvalila, Ma Elo 04, 2008 9:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
lehtola
- Uusi jäsen
- Viestit: 1
- Liittynyt: Ma Elo 04, 2008 6:27
- Paikkakunta: Kisko
- Kotisivu: www.askela.fi
Re: entisen saunan lattiarakenne- mitä tehdä?
Terve arak.
Selvityksesi rakenteista ei oikein aukea, mutta yleissääntö on se, että koko laittia tulisi olla samaa rakennetta; uutta tai vanhaa. Paikoittainen korjaaminen ei tuota mitään hyötyä.
Rintamamiestalot edustavat vanhaa ja paikkakuntakohtaista rakennustekniikkaa, monet niistä ovat sitä paitsi ns hartiapankki tyyppiä eli perhe on itse rakentanut talonsa. Sellaisenaan ne ovat vaikeita tai jopa mahdottomiakin korjata modernia rakennevaatimustasoa vastaaviksi. Itsekin asun rintamamiestalossa ja olen samantyyppisen ongelman edessä kuin sinä. Aion ratkaista asian siten, että kuivaan rakennuksen ulkopuoliset maamassat ensin. Tätä varten olen salaojittanut talon ympärystän ja asentanut vanhaa maanalaista kellariseinää vasten myös patolevyt sekä routasuojan. Salaojitus on kaivettu aivan anturan alatasoon. Pintavesiä varten on asennettu toinen kierros salajaojaa n metrin syvyyteen. Pintavedet eivät saa päästä valumaan taloon päin ja rännien ja syöksyjen tulee olla asianmukaisesti rakennetut.
Aion purkaa ensi kesänä talon betoniset kellarilattiat. Tällöin uusi salaojitus on vetänyt vettä maasta noin kaksi vuotta. Koetan, jos mahdollista, asentaa ensin radon putkituksen ja rakentaa maata vasten kapiläärisen veden nousun katkaisevan maanrakenteen ja sen päälle lämpöä eristävän lattiarakenteen. Pitää vain muistaa että kattokorkeutta ei saa lisää, koska uuden lattian tulee jäädä vanhan anturan kansa samaan tasoon, muutoin voi käydä vanhanaikaisesti. Mikäli anturoita ei ole ja sokkeliseinä saa tukensa kiviröykkiöistä on oltava erityisen varovainen. Tämän jälkeen muuraan vanhaa betonisokkelia vasten lekaharkkorakenteen ja asennutan kellarin lämmitykseksi lämpöpumpun. Se tuo kaksi hyötyä; lämpö, kosteuden poisto. Lisäksi muurautan vanhaan autotallitilaan varaavan takan.
Sinun tapauksestasi olen ymmärtänyt, että pidät kellarin aina viileänä, joka tarkoittaa sitä, että et saa kosteutta sieltä pois millään keinoin. Ainoa tapa pitää kellarisi sellaisena, kuin se alunalkaen oli tarkoitettukin olla, eli viileänä kellarina, on se, että tuuletat sitä kunnolla kesäisin ja välikausinakin - myös talvisin tulisi ilman kiertää ja tätä varten on olemassa uutta venttiilitekniikkaa halvalla.
Pura pois sinistyneet paneelit ja kaikki epäilyttävä, josta voi alkaa itämään lakrymania eli laittiasieni tai kellarisieni tai jokin kääpä. Valkoinen härmä lienee betonin ainesosista pelkistyvää kalkkia tai muuta mineraalia. Minullakin sitä on eikä se ole eloperäistä. Sen voit kuitenkin tarkistuttaa jossakin laboratoriossa, kuten myös kuvaamiesi läikkien synnyn ja syyn. Ota näytteet puhtaisiin muoviastioihin ja kiikuta ne labraan, sillä selviät siitä tuskasta.
Niin ja muutama aste ei riitä kuivaamaan vanhaa 60 vuotiasta kellaria. Ilman ainakin pitää pitää kiertää reilusti, jotta kosteus siirtyy sen mukana ulos. Näin höyrynpaineen luonnonlain mukaan seinille ei enää kerry niin paljoa kosteutta ja saman luonnonlain mukaan nostamalla lämpöä nousee myös sisäilman höyrynsitomiskyky ja kosteus pysyy kurissa. Rakenteiden kuivaminen edellyttä kuitenkin kovempia otteita ja kaikkkien kosteutta lisäävien momenttien hallintaa; salaojitus kuntoon, pintavesien hallinta, sadevesien hallinta, tuuletus, mahdollinen koneelinen esikuivatus, vaurioituneiden kosteiden rakenteiden poisto.
Itse tuuletan kellaria kesät ja talvet ja pidän siellä lämpöä ympäri vuoden, jotta se pysyisi kuivan oloisena. Olen purkanut kaiken epäilyttävän pois ja uusinut rakenteita tarpeen mukaan.
Muista, että tämä ei ole rakentamisen ja ylläpidon ohje, vaan miete siitä, miten tulisi yleensä toimia. Tarkat ohjeet saat ammattilaiselta ja ota seuraavalla kerralla avuksesi joku, joka ei neuvo kuivaamaan sisäämpäin - höpöjä puhuu tuo tarkastaja. Muistatko, että mittasiko hän kosteutta poraamnalla rakenteeseen anturit ja tarkasti mittaustulokset parin päivän päästä vai mittasiko hän pintakosteutta ?!? Rintamamies talon betoni ei nimittäin ole samaa soosia kuin uusissa rakennuksia rakennetaessa käytetään. Se on täynnä kiviä ja sementtiä on vähänlaisesti, joten rakenne toimii osittain kuin luononkiviseinä, joten sen kosteuden mittaamisen tulosten tulkinta on vähän hankala juttu sinänsä.
Betonin suhteellinen kosteus mitataan yleensä sähköisellä suhteellisen kosteuden mittalaitteella, jonka anturi asennetaan betoniin porattuun reikään. Reikiä porataan vähintään kaksi rinnakkain suunniteltuihin kohtiin. Kosteus mitataan 3 - 7 vuorokauden kuluttua reiän poraamisesta ja puhdistamisesta, jolloin tasapainokosteus reiässä on saavutettu. Mikäli tasaantumisaika on lyhyempi, esimerkiksi 1 vuorokausi, saadaan suurempia suhteellisen kosteuden arvoja.
Sisäilmayhdistyksen sivuilta saat lisää tietoa ilman kosteuden hallinnasta.
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/t ... nhallinta/
Terveisin lehtola
Selvityksesi rakenteista ei oikein aukea, mutta yleissääntö on se, että koko laittia tulisi olla samaa rakennetta; uutta tai vanhaa. Paikoittainen korjaaminen ei tuota mitään hyötyä.
Rintamamiestalot edustavat vanhaa ja paikkakuntakohtaista rakennustekniikkaa, monet niistä ovat sitä paitsi ns hartiapankki tyyppiä eli perhe on itse rakentanut talonsa. Sellaisenaan ne ovat vaikeita tai jopa mahdottomiakin korjata modernia rakennevaatimustasoa vastaaviksi. Itsekin asun rintamamiestalossa ja olen samantyyppisen ongelman edessä kuin sinä. Aion ratkaista asian siten, että kuivaan rakennuksen ulkopuoliset maamassat ensin. Tätä varten olen salaojittanut talon ympärystän ja asentanut vanhaa maanalaista kellariseinää vasten myös patolevyt sekä routasuojan. Salaojitus on kaivettu aivan anturan alatasoon. Pintavesiä varten on asennettu toinen kierros salajaojaa n metrin syvyyteen. Pintavedet eivät saa päästä valumaan taloon päin ja rännien ja syöksyjen tulee olla asianmukaisesti rakennetut.
Aion purkaa ensi kesänä talon betoniset kellarilattiat. Tällöin uusi salaojitus on vetänyt vettä maasta noin kaksi vuotta. Koetan, jos mahdollista, asentaa ensin radon putkituksen ja rakentaa maata vasten kapiläärisen veden nousun katkaisevan maanrakenteen ja sen päälle lämpöä eristävän lattiarakenteen. Pitää vain muistaa että kattokorkeutta ei saa lisää, koska uuden lattian tulee jäädä vanhan anturan kansa samaan tasoon, muutoin voi käydä vanhanaikaisesti. Mikäli anturoita ei ole ja sokkeliseinä saa tukensa kiviröykkiöistä on oltava erityisen varovainen. Tämän jälkeen muuraan vanhaa betonisokkelia vasten lekaharkkorakenteen ja asennutan kellarin lämmitykseksi lämpöpumpun. Se tuo kaksi hyötyä; lämpö, kosteuden poisto. Lisäksi muurautan vanhaan autotallitilaan varaavan takan.
Sinun tapauksestasi olen ymmärtänyt, että pidät kellarin aina viileänä, joka tarkoittaa sitä, että et saa kosteutta sieltä pois millään keinoin. Ainoa tapa pitää kellarisi sellaisena, kuin se alunalkaen oli tarkoitettukin olla, eli viileänä kellarina, on se, että tuuletat sitä kunnolla kesäisin ja välikausinakin - myös talvisin tulisi ilman kiertää ja tätä varten on olemassa uutta venttiilitekniikkaa halvalla.
Pura pois sinistyneet paneelit ja kaikki epäilyttävä, josta voi alkaa itämään lakrymania eli laittiasieni tai kellarisieni tai jokin kääpä. Valkoinen härmä lienee betonin ainesosista pelkistyvää kalkkia tai muuta mineraalia. Minullakin sitä on eikä se ole eloperäistä. Sen voit kuitenkin tarkistuttaa jossakin laboratoriossa, kuten myös kuvaamiesi läikkien synnyn ja syyn. Ota näytteet puhtaisiin muoviastioihin ja kiikuta ne labraan, sillä selviät siitä tuskasta.
Niin ja muutama aste ei riitä kuivaamaan vanhaa 60 vuotiasta kellaria. Ilman ainakin pitää pitää kiertää reilusti, jotta kosteus siirtyy sen mukana ulos. Näin höyrynpaineen luonnonlain mukaan seinille ei enää kerry niin paljoa kosteutta ja saman luonnonlain mukaan nostamalla lämpöä nousee myös sisäilman höyrynsitomiskyky ja kosteus pysyy kurissa. Rakenteiden kuivaminen edellyttä kuitenkin kovempia otteita ja kaikkkien kosteutta lisäävien momenttien hallintaa; salaojitus kuntoon, pintavesien hallinta, sadevesien hallinta, tuuletus, mahdollinen koneelinen esikuivatus, vaurioituneiden kosteiden rakenteiden poisto.
Itse tuuletan kellaria kesät ja talvet ja pidän siellä lämpöä ympäri vuoden, jotta se pysyisi kuivan oloisena. Olen purkanut kaiken epäilyttävän pois ja uusinut rakenteita tarpeen mukaan.
Muista, että tämä ei ole rakentamisen ja ylläpidon ohje, vaan miete siitä, miten tulisi yleensä toimia. Tarkat ohjeet saat ammattilaiselta ja ota seuraavalla kerralla avuksesi joku, joka ei neuvo kuivaamaan sisäämpäin - höpöjä puhuu tuo tarkastaja. Muistatko, että mittasiko hän kosteutta poraamnalla rakenteeseen anturit ja tarkasti mittaustulokset parin päivän päästä vai mittasiko hän pintakosteutta ?!? Rintamamies talon betoni ei nimittäin ole samaa soosia kuin uusissa rakennuksia rakennetaessa käytetään. Se on täynnä kiviä ja sementtiä on vähänlaisesti, joten rakenne toimii osittain kuin luononkiviseinä, joten sen kosteuden mittaamisen tulosten tulkinta on vähän hankala juttu sinänsä.
Betonin suhteellinen kosteus mitataan yleensä sähköisellä suhteellisen kosteuden mittalaitteella, jonka anturi asennetaan betoniin porattuun reikään. Reikiä porataan vähintään kaksi rinnakkain suunniteltuihin kohtiin. Kosteus mitataan 3 - 7 vuorokauden kuluttua reiän poraamisesta ja puhdistamisesta, jolloin tasapainokosteus reiässä on saavutettu. Mikäli tasaantumisaika on lyhyempi, esimerkiksi 1 vuorokausi, saadaan suurempia suhteellisen kosteuden arvoja.
Sisäilmayhdistyksen sivuilta saat lisää tietoa ilman kosteuden hallinnasta.
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/t ... nhallinta/
Terveisin lehtola
Re: entisen saunan lattiarakenne- mitä tehdä?
Jos olisin ostamassa taloa käyttämättömällä kellaritilalla, niin helpommin jäisin koukkuun eli mieluummin ostaisin talon tilanteessa, jossa kaikki rakenteet olisi purettu pois uuden rakentamisen tieltä. Siis seinät perusmuurin betonilla ja lattia vaikka hiekalla/savella. Siinä tilanteessa ei ainakaan olla peittelemässä mahdollisisa ongelmia vaan kaikki on selkeästi ostajaehdokkaiden nähtävillä. Uskoisin monia muitakin hermostuttavan kaikki epämääräiset rakenteet.
Kannattaa siis ehkä harkita purkuhommelia.
Mahdolliset perusmuurin rakenneviat kannattaa tietenkin korjata.
Uusien pintojen laitto on mielstäni turhaa jos itselle ei ole käyttöä niillä tiloilla.
Kannattaa siis ehkä harkita purkuhommelia.
Mahdolliset perusmuurin rakenneviat kannattaa tietenkin korjata.
Uusien pintojen laitto on mielstäni turhaa jos itselle ei ole käyttöä niillä tiloilla.
Re: entisen saunan lattiarakenne- mitä tehdä?
Kiitos tähänastisista vastauksista ja pohdinnoista!
Jatketaan purkamista ja tutkitutetaan kasvustoa. Täytynee perehtyä siihen, mihin laboratorioon kannattaa ja ylipäätään voi näytteitä viedä - asutaan siis Jyväskylän tienoolla. Kosteusmittaus tehtiin pinnasta. Ehkä sillä ei nyt ole väliä, koska itse voi nähdä ja tuntea, että kosteaa on.
Nyt on viimeisetkin panelit purettu seinistä ja matot pois lattialta ja osoittautui, että pahimmalta näyttää ja märimmältä tuntuu se seinä ja lattianraja, joka on talon alla keskellä taloa. Sen seinän takana on siis rossipohjainen osa taloa (pilareiden varassa ja alle mahtuu ryöminään) ja siitä seinän yläosasta on kuutisen metriä matkaa ulkoilmaan. Talon alapohja on sieltä tutkitusti hyvässä kunnossa (kuntotarkastaja oikein hykerteli, että harvoin näkee noin hyvää alapohjaa). Mutta ilmeisesti syvemmällä vedet virtaa kohti tätä ex-saunan seinää, ja kun se on ollut alumiinifolion ja panelin ja alaosaltaan cyprocin peitossa, on kosteuden minkäänmoinen haihtuminen estynyt. Onpa muuten tottumattoman yllättävän vaikeaa kuvata, mitä sijaitsee missäkin ja millainen on rakenne.
Tämä ex-saunatilan lattia on erilainen kuin muussa osaa kellarikerrosta, jossa on autotallia, verstasta ja varastoa. Niissä on maalaamaton alkuperäinen betonilattia. Tässä ex-saunassa alkuperäinen lattia on purettu (ei tietoa vielä, onko purettu hiekalle asti), jotta on saatu mahtumaan tätä styrox-muovi-levy-systeemiä n. 9 cm. Tila on matala ja lisäksi on viemärin vuoksi tullut korkeusraja vastaan, ettei ole voinut vanhan päälle tehdä. Nykyisellään taitaa olla sentin-pari korkeammalla kuin viereisen huoneen lattia.
Toisella puolella taloa olevan kellarin seinä on ollut tarkoitus patolevyttää tänä syksynä, koska kosteutta sateisina keväinä tupannut sinne tihkumaan. Mutta nyt pitäisi työmaata laajentaa. Ja tänne sivustoille kun eksyin tai löysin, niin törmäsin näissäkin asioissa siihen, ettei voi tehdä niin kuin "normaalisti", vaan pitäisi itse perehtyä tähänkin ja pitäisi laittaa fuktisolia jne. Ja kun varsinainen tavoite olisi jo katsella muita asumismuotoja.
Jatketaan purkamista ja tutkitutetaan kasvustoa. Täytynee perehtyä siihen, mihin laboratorioon kannattaa ja ylipäätään voi näytteitä viedä - asutaan siis Jyväskylän tienoolla. Kosteusmittaus tehtiin pinnasta. Ehkä sillä ei nyt ole väliä, koska itse voi nähdä ja tuntea, että kosteaa on.
Nyt on viimeisetkin panelit purettu seinistä ja matot pois lattialta ja osoittautui, että pahimmalta näyttää ja märimmältä tuntuu se seinä ja lattianraja, joka on talon alla keskellä taloa. Sen seinän takana on siis rossipohjainen osa taloa (pilareiden varassa ja alle mahtuu ryöminään) ja siitä seinän yläosasta on kuutisen metriä matkaa ulkoilmaan. Talon alapohja on sieltä tutkitusti hyvässä kunnossa (kuntotarkastaja oikein hykerteli, että harvoin näkee noin hyvää alapohjaa). Mutta ilmeisesti syvemmällä vedet virtaa kohti tätä ex-saunan seinää, ja kun se on ollut alumiinifolion ja panelin ja alaosaltaan cyprocin peitossa, on kosteuden minkäänmoinen haihtuminen estynyt. Onpa muuten tottumattoman yllättävän vaikeaa kuvata, mitä sijaitsee missäkin ja millainen on rakenne.
Tämä ex-saunatilan lattia on erilainen kuin muussa osaa kellarikerrosta, jossa on autotallia, verstasta ja varastoa. Niissä on maalaamaton alkuperäinen betonilattia. Tässä ex-saunassa alkuperäinen lattia on purettu (ei tietoa vielä, onko purettu hiekalle asti), jotta on saatu mahtumaan tätä styrox-muovi-levy-systeemiä n. 9 cm. Tila on matala ja lisäksi on viemärin vuoksi tullut korkeusraja vastaan, ettei ole voinut vanhan päälle tehdä. Nykyisellään taitaa olla sentin-pari korkeammalla kuin viereisen huoneen lattia.
Toisella puolella taloa olevan kellarin seinä on ollut tarkoitus patolevyttää tänä syksynä, koska kosteutta sateisina keväinä tupannut sinne tihkumaan. Mutta nyt pitäisi työmaata laajentaa. Ja tänne sivustoille kun eksyin tai löysin, niin törmäsin näissäkin asioissa siihen, ettei voi tehdä niin kuin "normaalisti", vaan pitäisi itse perehtyä tähänkin ja pitäisi laittaa fuktisolia jne. Ja kun varsinainen tavoite olisi jo katsella muita asumismuotoja.
Re: entisen saunan lattiarakenne- mitä tehdä?
Palataan asiaan. Laboratoriossa todettiin yhdestä maapaineseinältä ex-saunasta ottamastani näytteestä muutamia homeita, joista välittömän huolen aiheutti Stachybotrys. Tätä siis kasvaa ainakin seinässä , joka on ollut peitettynä alumiini/muovipaperilla. Tähän mennessä jo ehdimme purkaa kaiken mahdollisen paitsi lattiaa ei vielä, aloittaa tehostetun tuuletuksen, tohottaa kaikki pinnat (kaikki siis nyt betonilla) ja vedellä Boracolilla. Terveystarkastaja äsken puhelimessa totesi toimenpiteet hyviksi ja käski huolehtia, ettei tuuletettaessa ilma virtaa sisätiloihin. Yhteistyö terv. tarkastajan kanssa jatkunee eli tehdään varmaankin talvemmalla uudelleen mikrobitutkimuksia asiantuntijan avulla. Käski tietenkin rakennusalan asiantuntijalta varmistaa, mikä rakenteissa on korjattavaa. Palataan siis vielä tänne palstalle ensin ja sitten soitetaan joku henkilö paikalle, jos siltä vaikuttaa.
Aiempiin kysymyksiin vielä palaan. Lehtolalle ensin kysymys: mitä tarkoittaa jos "käy vanhanaikaisesti", jos lattia on eri tasossa viereisen kanssa? Viereisten tilojen alkuperäiset betonilattiat ok - eivät silmämääräisesti ole kosteita. Ongelma on tässä nurkassa. Miksi lattiaa ei sitten vielä ole purettu...Ehkä täytyy vähän vetää henkeä, kun toiselta puolelta talosta purettiin kaikki mahdollinen lautasysteemi kellareista varmuuden vuoksi. Aiemmin kuvaamani 80-luvun lattiarakenne on tässä vaiheessa silmämääräisesti ja tunnustellen kuiva. Mutta onko tässä kosteudessa, joka ilmenee seinissä ja lattianrajassa, kyse siitä, että maapaineseinän ilmanvaihto on ollut vuosikaudet estettynä tuon alumiini-muovipaperin vuoksi vaiko että maasta nousevan kapillaarisen kosteuden estyminen lattiassa vieläkin olevan muovikalvon ja styroxin vuoksi ja kosteus siten maasta nousee seinää pitkin ylös? Tai molemmista? Ei ole tietoa, mitä siellä styroxin alla siis on. Eli täytyy kai ainakin osin purkaa että näkee.
Taisin jo itse vastata itselleni, mutta onko teillä viisaammilla jotain kommentoitavaa?
Aiempiin kysymyksiin vielä palaan. Lehtolalle ensin kysymys: mitä tarkoittaa jos "käy vanhanaikaisesti", jos lattia on eri tasossa viereisen kanssa? Viereisten tilojen alkuperäiset betonilattiat ok - eivät silmämääräisesti ole kosteita. Ongelma on tässä nurkassa. Miksi lattiaa ei sitten vielä ole purettu...Ehkä täytyy vähän vetää henkeä, kun toiselta puolelta talosta purettiin kaikki mahdollinen lautasysteemi kellareista varmuuden vuoksi. Aiemmin kuvaamani 80-luvun lattiarakenne on tässä vaiheessa silmämääräisesti ja tunnustellen kuiva. Mutta onko tässä kosteudessa, joka ilmenee seinissä ja lattianrajassa, kyse siitä, että maapaineseinän ilmanvaihto on ollut vuosikaudet estettynä tuon alumiini-muovipaperin vuoksi vaiko että maasta nousevan kapillaarisen kosteuden estyminen lattiassa vieläkin olevan muovikalvon ja styroxin vuoksi ja kosteus siten maasta nousee seinää pitkin ylös? Tai molemmista? Ei ole tietoa, mitä siellä styroxin alla siis on. Eli täytyy kai ainakin osin purkaa että näkee.
Taisin jo itse vastata itselleni, mutta onko teillä viisaammilla jotain kommentoitavaa?
Re: entisen saunan lattiarakenne- mitä tehdä?
Kerronpa miten projektissa kävi. Kaikki 80-luvun uudistukset on siis purettu, seinät on betonilla ja lattia on hiekalla ja kondenssikuivain hyrrää. Oma äkkihuoli on jo hyvinkin laantunut. Kun vähän tuli perehdyttyä näihin homeasioihin, vahvistui käsitys, että ollaan toimittu oikein. Löydetyt homeet on sellaisia, että niitä kasvaa luonnossakin paitsi se yksi home on sellainen, että kasvaa juuri kosteudessa muhineissa papereissa eikä ole mitenkään rakenteita tuhoavaa. Paperit on poissa ja kaikki pinnat on perusteellisesti tohotettu ja myrkytetty ja paikat kuivaa (Fuktisolit siis seinässä ulkopuolella). Nyt näyttää siltä, että voi rauhassa elellä ja kertoa nämä vaiheet jos joskus kauppaa tehdään. Mutta niinhän siinä käy, että kun omassa talossa touhuaa, niin kiintymys taas syvenee ja raskiiko tästä luopuakaan...