Rapatun rmt:n lisäeristäminen

[pvalila]

Puuverhoillun rmt:n lisäeristämisestä on juttua ollut vaikka kuinka, mutta rapatun talon ulkopuolisista eristeistä on tarinaa ollut aika vähän.

Omassa talossani on alkuperäisen,keltaiseksi maalatun vaakapaneelin päälle lyöty 50 mm tojalevy (=betonia ja puutikkuja sekaisin) sekä sen pintaan jäpäkkä verkko ja rappaus. Hyvin ovat rappingit pysyneet mutta ei tässä varsinaisesti matalaenergiatalon status uhkaa!

Vanha rmt-osa muodostaa talosta enää osan, joten julkisivumateriaalia ei voi noin vain vaihtaa esim. puuhun: rapattu tämän on jatkossakin oltava.

Kun lisäeristämistä mietitään, on vaihtoehtoja kolme: eristeet tojalevyn päälle, tojalevyn purku pois ja eristeet vanhan vaakapaneloinnin päälle, tojalevyt ja vaakapanelointi plus alkuperäiset purut pois ja koko seinä uusiksi. Vika vaihtoehto antaa parhaat mahdollisuudet tarkistaa talon rakenteiden hyvinvointi.

Onko kenelläkään mitään aiheeseen liittyvää tietoa, tai jopa kokemusta?

Jos 1950-luvulla rappauksen alle laitettiin tojalevy, niin mikä on nykyisin fiksu levy rappauksen alle? Eristää pitäisi kuin uretaani konsanaan mutta silti pitäisi kyetä siirtämään kosteutta kuin selluvilla, sillä sisäpinnassa ei höyrysulkua ole.

Kerrostalossa lämpörappaus hoidettiin 1980-luvulla muistaakseni ihan vain tylysti villoittamalla (mineraalivillalla) talon pääty ja ruiskuttamalla rappaus reiluna kerroksena villan päälle viritettyyn verkkoon. Ei tullut höyrysulkuja eikä mitään muutakaan, mutta hyvin on pysynyt eikä ole maali enää kuorinut parin vuoden välein. Omassa talossani haluan kyllä tehdä remontin kosteusteknisesti oikeaoppisesti.

Ja tämä on sitten vielä hyvin alustavaa pohdintaa: olen hyvin tietoinen, etteivät nämä lisäeristämiset yleensä pelkän energiansäästön kautta itseään takaisin maksa (paitsi yläpohjan eristykset).

[Koivu]

Ja tämä on sitten vielä hyvin alustavaa pohdintaa: olen hyvin tietoinen, etteivät nämä lisäeristämiset yleensä pelkän energiansäästön kautta itseään takaisin maksa (paitsi yläpohjan eristykset).

Niinpä... Saako udella, että miksi pohdit moista? Jossain netissä oli linkkeinä VTT:n arvioita ja aika vakuuttavasti käytännössä kerätyn tiedon ja myöskin asiaa teorian vääntelyillä totesivat että eipä paljoa muuta saa kuin hyvän mielen (joka tulee ilmeisesti askartelusta ja tekemisestä?). Huono mieli voi tulla sitten kustannuksista?

[pvalila]

Ja tämä on sitten vielä hyvin alustavaa pohdintaa: olen hyvin tietoinen, etteivät nämä lisäeristämiset yleensä pelkän energiansäästön kautta itseään takaisin maksa (paitsi yläpohjan eristykset).

Niinpä... Saako udella, että miksi pohdit moista? Jossain netissä oli linkkeinä VTT:n arvioita ja aika vakuuttavasti käytännössä kerätyn tiedon ja myöskin asiaa teorian vääntelyillä totesivat että eipä paljoa muuta saa kuin hyvän mielen (joka tulee ilmeisesti askartelusta ja tekemisestä?). Huono mieli voi tulla sitten kustannuksista?

Kaksi ensimmäistä vuotta painettiin remonttia eikä aikaa ollut juuri ympärille katsella eikä varsinkaan pidemmälle eteenpäin.

Vaikka tiedän, ettei seinien kautta menetetty lämpömäärä ole kokonaisuus huomioiden merkittävä (ja lisäksi se saattaa olla rapatun tojalevyn hyvinvoinnin kannalta hyväksi) niin haluan hieman kartoittaa tätäkin asiaa. Energian hinta saattaa nousta nykyisestäkin ja tuolloin tulee harkittavaksi mm. poistoilmalämpöpumppu. Se puolestaan on parhaimmillaan suhteellisen hyvin eristetyssä talossa.

Lisäksi minulla lähestyy hiljalleen kattoremontti. Kattoremontin ja julkisivuratkaisujen välillä on joitakin sidoksia, mm. räystäspituuteen liittyviä. Ja PILPin tilavarauksella ja talon tulevilla tilaratkaisuilla on keskinäistä yhteyttä.

Jne. Jne. Jne. Tuttuja juttuja kaikille, jotka ovat laittaneet rmt:n remontiksi kutsutun lumipallon liikkeelle.

[jope]

Ostin juuri vanhan talon jossa on rapattu ulkopinta. Rappauksen alla on tiili ja puurunko. Yksi syy miksi talon ostin oli juuri tuo rappaus ja sen hyvä kunto. En oikein näe mitään syytä miksi ehjä ja 40 vuotta kestänyt rappaus pitäisi lähteä purkamaan ja uusiksi laittamaan,kun työ kuitenkin on aika savotta. Eihän tuollainen purueristeinen talo tietenkään nykypäivän vaatimuksia vastaa mutta tosiaan ajattelin kohdistaa resurssit tiivistämiseen,katon lisälämmöneristyksiin ja lämmitysmuodon vaihtamiseen öljystä ilppiin ja ilmavaihdon uudelleen suunitteluun. Sen jälkeen veikkaisin että suurimmat käyttökustannusten pienentämismahdollisuudet on tehty. Loppujen säästäprosenttien metsästäminen näin perstuntumalta tuntuu turhalta. Investointikustannukset ja niiden kattaminen käyttökustannuksista alkaa olemaan jo utopistisella tasolla.

Kovin ihmettelen mikä on kysyjällä todellinen intressi noin työlään ja kalliin toiminpiteen suunitteluun kun tiedossa kuitenkin on projektin todennäköinen kannattavuus tai oikeastaan kannattamattomuus? Tosiasia kuitenkin on että jopa uudetkin talot vie aina jonkinverran energiaa ja jopa passiivitalotkin. Ja vaikka lämmitysmenoista säästää jonkun osuuden niin kuitenkin veden lämmittäminen ja käyttösähko pysyy ennallaan,tai jopa lisääntyy kun hyvin eristettyä taloa aletaan kesällä jäähdyttämään.

[pvalila]

Se, mitä minä nyt teen, ei ole eristämistä: minä vain kasvatan tietouttani talon eristämisen alalta. Ja tietouden kasvattaminen on yleensä ihan järkevää puuhaa. Mitä ulkopuolinen eristäminen nykytilanteessa taas ei ole.

Jotain pitää julkisivuille kuitenkin tehdä, jollain aikataululla. Paikoitellen rappausta on korjattu rumasti, ikävän näkyvillä paikoilla vielä. Lisäksi talon sivussa on alue, joka on korjausrapattu todella nätisti mutta jätetty maalaamatta. Eivät nämä ole riittäviä syitä tehdä julkisivuja uusiksi mutta ne ovat riittäviä syitä miettiä julkisivuasioita yleensä.

Kannattavuuteen liittyvät asiat ovat paljolti aikaan ja olosuhteisiin liittyviä. Mikäli tässä tupsahtaa ihan oikea lama syliin niin se saattaa johtaa samanaikaisesti valtion tuen nousuun, työvoimakustannusten laskuun ja ehkä uusien, edullisempien ratkaisujen esilletuloon. Tai sitten ei...

Eli takaisin asiaan!

On aika oleellinen ero, josko rappauksen alla on tojalevy vai tiiliverhous. Tiiliverhouksen purkaminen on monin verroin rankempi operaatio. Tojalevy irtoaa aika helposti ja suhteellisen kevyenä tavarana sitä on helppo myös kärrätä eteenpäin.

Virossa talojen pintaan vedellään rappauksen alle surutta mitä tahansa käteen sattuvaa eristelevyä, styrox näyttää olevan suosittua halvan hintansa takia. Olisiko olemassa jokin vastaava eristelevy, joka sopisi hengittävän seinän ulkopintaan (siis ilman että sen ja seinän väliin jätetään ilmarakoa)?

- Kakarat muuten tykkäävät kairata noita styroxin päälle tehtyjä rappauksia, ovat houkuttelevan helppoja tärvellä.

Toinen vaihtoehto on tietysti se ilmarako ja ohut pintalevy, joka ei eristä mitään. Mikä kohtuuhintainen levy se sellainen on, jossa rappaus hyvin pysyy (jokin sementtipohjainen)?

Minulla on muuten epäily, että Virossa on edelleen myynnissä tojalevyn kaltainen materiaali (tai sitten ihmisillä on ollut vanhoja varastoja tai he ovat valmistaneet tuollaisia levyjä omatoimisesti).

[jope]

Tavallisen rytoksin päälle ymmärtääkseni lämpörappauksia tekevät.Rytoksi on halpaa mutta ne rappauskamat on erikoiskamoja joten tuskin halpoja. Hengittävyys kysymyksillä tuskin enää tuolla on juurikaan merkitystä sisäilman kosteuden tasaajana ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan styroksin kaasunläpäisevyys on puun luokkaa että sen mukaan muovi olisi turvallinen ratkaisu ulkoseinässä. Lämmön eristävyydestä en tojaan verrattuna osaa sanoa mutta tuskin sen ja edelleen lämmönsäästön vuoksi perusteltua vaihtaa levyä toiseen.
Edelleenkin veikkaisin että sen tojan päälle vedetyn rappauksen fiksaaminen ja ylimaalaaminen kalkkimaalilla voisi olla viisain ratkaisu.

Jos se lama oikeasti tulee niin enpä sen silti usko johtavan mihinkään ilmaiseen rakennustyövoiman kulutusjuhlaan. Voi käydä toisinkin päin. Alalta lähtee toimijoita muihin hommiin ja ne jotka jää ei ehdi joka paikkaan. Työstä on pakko aina laskuttaa ,että saa palkkansa ja kulunsa hoidettua sitä ei muuta lamatkaan mihinkään.
Valtion tulevista subventoinneista lämmöneristämisen parantamiseen en osaa sanoa mutta ei ehkä kannata pohjata laskelmia semmoisille.

Noista sementtilevyistä ei tule mieleen kun luja mutta se ei ole halpaa. Ehkä sasmoxilta voisi kysellä soveltuuko joku sementtilastukuitulevy tarkoitukseen.

[jiikoo59]

Omassa talossani on alkuperäisen,keltaiseksi maalatun vaakapaneelin päälle lyöty 50 mm tojalevy (=betonia ja puutikkuja sekaisin) sekä sen pintaan jäpäkkä verkko ja rappaus. Hyvin ovat rappingit pysyneet mutta ei tässä varsinaisesti matalaenergiatalon status uhkaa!

Meidän talo on melkein samoilla spekseillä. Meillä tojalevy on 30mm. paksua ja verkkoa on käytetty vain nurkissa ja ikkunoiden smyygeissä.
Rappaus oli alkuperäinen 40-lukulainen ja joskus 70-luvulla lateksilla maalattu ja lopun voitte arvata. Toissa kesänä aloiteltiin sitten välttämätöntä eli vanha rappaus alas ja sitten pieni tuumaustauko. Yhtenä vaihtoehtona oli tojalevyjen korvaus kovavillalevyillä ja rappaus siihen verkon kanssa mutta päätös tehtäisiin, kun rappaus on pois ja tojan kunto nähdään. Toja oli hyvässä kunnossa ja ei muuta kuin uusi täysverkotus ruuvaten tojan päälle. Ikkunat olivat myös alkuperäiset ja rappaus oli nytkin tarkoitus tehdä kuten se oli tehty reilu 60 vuotta sitten eli ikkunoiden smyygit rapaten päin ikkunakarmeja. Kyllä, ikkunat vaihdettiin uusiin kaikki, sillä en jaksanut enää jokakesäistä maalausrumbaa. Nyt se oli helppo tehdä ja se tehtiin. Rappaus tehtiin kolmessa vaiheessa. Tartunta, pohja ja pinta. Pintaveto oli värillisellä laastilla ja hierrettynä. Rappari joka on vanhan ajan ammattimies teki koko urakan muuten käsin, eli kaikki pinnat vedettiin sliipillä ilman ruiskuja ym. apuvälineitä ja apumies sekoitti kuraa aina tarvittavan määrän mutta hänellä sentään oli sähkökäyttöinen sekoitin. Talon ulkomitat ovat 8,5x9,5 eli melko tavanomaisen kokoinen. Rappauksen teko kesti kaksi päivää per kerros eli yhteensä 6 päivää.
Eli alkuperäiseen asiaan. Itse en katsonut tarpeelliseksi lisäeristää seiniä sillä lämpö nousee ylöspäin ja minusta paras paikka lisätä eristystä on yläpohja. Uusi rappaus uusilla ikkunoilla on saanut aikaan sen, että nyt ei kovallakaan tuulella sukat pyöri jaloissa eikä asunnon sisälämpötila laske useita asteita.
Niin, sen verran vielä tojalevystä, että sitä saa eri paksuisina uutena Suomesta. Ainakin Turussa on ja pääkaupunkiseudulla (Vantaalla?). Firmoja en muista mutta Googlettamalla muistaakseni "sementtilevyä" ne itse löysin. Levy on ruotsalaista valmistetta ja täysin yhteensopivaa ainakin meillä muutamaan paikkaan jossa mm. yksi vintin ikkuna poistettiin käytöstä ja rapattiin umpeen sekä korvattiin muutama vanha levy kun rappauksen poistossa oli tullut vähäisiä vaurioita.

[Oto Hascak]

Kyllä, ikkunat vaihdettiin uusiin kaikki, sillä en jaksanut enää jokakesäistä maalausrumbaa.

Erittäin paljon OT, mutta maalattiinko teillä aikuisten oikeesti ikkunat kerran kesässä?

[jiikoo59]

Erittäin paljon OT, mutta maalattiinko teillä aikuisten oikeesti ikkunat kerran kesässä?

No aikuisten oikeesti ei ihan mutta melkein joka kesä maalattiin jotain ikkunaa, uusittiin jonkun ikkunan mädäntynyttä alapienaa tai vähintään asennettiin uudelleen käteen jäänyttä ikkunan lukituslaitetta. Olisihan ne ehkä saanut yhden kesän omatoimisella tuhertamisella sellaiseen kuntoon, että olisi mennyt jokusen vuoden mutta kun ei jaksa eikä ole mikään ammattikonservaattori, niin taitoakaan ei välttämättä ole riittävästi hyvän lopputuloksen saavuttamiseen.