Kellarilöydös!

[wille.penttila]

Terve taasen!
Tässä tänäpäivänä, siivoilin kellariamme rempan jälkimainingeissa... tein löydöksen "portaikon alta". Laitan kuvaa tänne vielä mutta tilanne on se, että salaojat tehtiin keväällä 2008, Sauna ja pesutilan lattiat piikattiin auki ja kaivettiin syvemmäksi ja eristettiin jne... tarkoitus olisi loppukellari piikata auki ensi kesänä ja tehdä lattiat yms uusiksi. Mutta nyt itsee onkelmaan. portaiden alla on pieni reikä lattiassa, tutkin mitä se on syönyt ja vesihän siellä tuli vastaan... Elikkä ensi kesänä kun piikkaan lattian auki, odottaakohan minua uima-allas kellarissa??! Sauna/pesuhuoneen alunen oli aivan kuiva... ei vedestä tietoakaan.
Portaikon alunen (lattia) on selkeästi kostea.. miksiköhän? Sama tilanne on vanhassa perunakellarissa, paitsi että sieltä en vettä ole löytänyt, mutta kosteita kohtia on havaittavissa lattiasta ihan selvästi!

Kuvat ovat liian suuria tänne, koitan saada ne hetken perästä muuta kautta!

[wille.penttila]

Tolla linkillä pitäisi päästä kuviin käsiksi..

http://www.fotopankki.fi/Rmt-51/kuvat

[Tomppa]

Tulikos ne salaojat tarpeeksi syvälle silloin asennuksen yhteydessä?Toisinsanoen ovatko reilusti nykyisen lattiapinnan alapuolella?

[Mika]

Oliko lattia jo noin kostea ennen reijän tekoa?

[wille.penttila]

Salaojat on anturan alapuolella.. Lattia oli jonkun verran kostea jo aikaisemmin mutta siinä on ollut romua päällä jonkun verran ja tosiaan tänään kun siivoilin paikkoja, havaitsin tuon... Koitan ottaa vielä kuvia siitä vanhan perunakellarin lattiasta, joka on myös kostea...

[Reiska]

Laitoitko salaojaputkea ulko vai sisäpuolelle?
Entä minkälainen maa tontilla on? Hiekka vai savi?

Saattaapi olla, että nämä jatkuvat vesisateet vaikuttavat sinunkin tonttiisi...
Mulla nimitäin lähes sama onkelma. Kellarin teko on suunnittelu vaiheessa. Kokeilin paukuttaa lattialaattaa hieman yhdestä kulmasta rikki (noin neliön verran) ja kuinka ollakkaan lumien sulamisen jälkeen seikä oli täynnä vettä.

[wille.penttila]

Elikkäs, salaojat ulkopuolella, kaivettiin keväällä ympäri auki, salaojat anturan alapuolella. Tontti kallioinen "puolirinnetontti" joka tietysti laskee päin V*?!!ua ! Eli tontti laskee suoraan päin pohjoisen puolen seinää.. Yrtitettiin hieman kaataa pois talosta päin mutta pirun vaikeata oli.. mutta ihmettelen silti moista! Idän puoleinen puoli, jossa sauna/pesuhuone on niin ei ollut mitään onkelmaa, kun piikkasin lattiat auki, vaikuttaisi ettei onkelmaa ole myöskään etelän puolella, mutta toi pohjoisen puoli on suoraan tuon portaikon alla, lieneekö asialla mitään merkitystä mutta kuitenkin!?? Toisaalta se rinne viettää tuolta pohjoisesta.... Mutta sittenkin mietin tuota vanhaa perunakellaria.. miksi sen lattia on kostea? Suoraan sen seinän takana kuitenkin on saunan puoli.. ja se oli ok... nää on mystisiä nää vanhat talot ! ;)

[JHakkinen]

Se valkoinen seinässä saattaa olla ihan vain kalkkihärmää.

[Tomppa]

Taitaa olla pintavesiä jos kerran tontti viettää seinää kohti juuri tuolla kosteimmalla seinällä.Lisäksi jos talo on tehty kallion päälle niin vesi saattaa kulkeutua kalliota pitkin ja muodostaa "lammikoita" muuallekin,vaikkapa sinne perunakellariin.Toisaalta pohjavedet on saattaneet olla matalammalla silloin kun olet tehnyt pesutiloja eikä kosteutta silloin ole sen takia näkynyt.Jos salaojat on tosiaan oikealla korolla lattiaan nähden niin hyvin todennäköisesti kyse on kuitenkin pintavesistä jotka tulevat ylärinteen puolelta sisään.
Ratkaistavahan tuo tavalla tai toisella kun kellaria lisää remppaat.Ainakin salaojat myös lattian alle kannattaa ilman muuta laittaa.Minkälaisella lattiarakenteella nuo jo rempatut osat on tehty?

[wille.penttila]

Ajattelinkin että tuo valkoinen voisi olla jotakin kalkkihärmää... vanha kansa tiesi kertoa että jos on hämähäkkejä ei ole hometta ! ;) Meillä hämähäkkejä piisaa.. emännän iloksi!! ;) Lattiarakenne sauna/pesuhuoneessa on n. 20 cm sepeli, 10 cm styroksi ( auts! fuktisoli pitäs olla!) n. 8cm valu, tasotteet, vesieristeet ja laatta. Tiloissa sähköinen lattialämmitys! Ensi kesänä kun loppu kellaria piikataan, tulee styroksin tilalle fuktisolit.. Millä tavalla tuon pintavesionkelman voisi poistaa? Salaojat sisäpuolellekkin? Voiko se poistua "itestään" kun lattiarakenne tulee muuttumaan? Jos laitetaan sisäpuolellekkin salaojat, riittääkö kiertämään ulkoseinien ympärillä, vai pitääkö laittaa kiertään ympäri kellaria? Jos sisäpuoliset salaojat, mihin ne vedet johdetaan, vai kunnan hulevesiviemäriin?

[Tomppa]

Tuo 10 cm eristettä on aika vähänlaisesti jos on lattialämmitys joten seuraavia tiloja remontoidessa kannattaa laittaa ainakin 150 mm tai mieluummin 200 mm.
Muutenhan tuo on ihan oikein tehty vaikkei Fuktisolia olekaan.
Salaoja kannattaa ehdottomasti laittaa myös sisäpuolelle lattian alle.En kiertäisi seinän vieriä koska seinän toisella puolella jo putki on joten laittaisin mieluummin lattian keskiosaan ja yhdistäisin sen ulkopuolen salaojiin.Jos tämä ei ole mahdollista niin sitten täytyy tehdä sisäpuolelle pieni kaivo johon putki purkaa ja siitä sitten pumpulla vaikka viemäriin.Kannattaa yrittää päästä selvyyteen siitä miten tuo kallio talon alla menee eli mihin se vesi kertyy ja tehdä salaojat sen mukaan.
Pintavedet täytyy ohjata jo maanpinnalla oikeaan suuntaan ettei ne valu talon alle.Rinnetontilla homma voi olla aika haastellista ja paikkaa näkemättä on vaikea sanoa mikä olisi paras ratkaisu.Eihän talon seinustoilla ole sepelistä pystysalaojituskerrosta joka yltää maanpintaa asti josta sade-ja sulamisvedet valuu sujuvasti talon alle?Pintamaa pitäisi olla mahdollisimman huonosti vettä läpäisevää maa-ainesta ihan talon seinään asti ja luiskattu siten ettei vesi seiso sokkelin vieressä.

[Ves_ku]

Mulla on vähän saman lainen tilanne eli toinen puoli kellarista on lattiat nyt uusittu ja toinen puoli on vielä alottamatta.

Ulkopuolisella salaojituksella ei saanut vettä pysyyn pois vaan lattian alla oli ilmeisesti lähteitä joista vettä tuli. Ongelman poisti toisella puolella lattian alle salaojittaminen ja sama toimineen toisellakin puolella.

Myös pelkästään maa-ainesten vaihto saattaa korjata tilannetta. Eli karkeempaa tilalle niin ulkopuolisille ojituksille jää mahdollisuus kuivata alustaa. Suosittelen kuitenkin salaojia lattian alle.

[duppa]

Voisko toi johtua haljenneesta/puhkimenneestä viemäriputkesta? Eli onko sulla alkuperäinen putki ? Jos on, niin epäilisin vahvasti myös sitä!!

[wille.penttila]

En kyllä usko että olisi viemäriputki, kait siellä paska haisisi jos se olisi viemäriputkesta? Viemäriputki menee toisessa suunnassa, periaatteessa keskeltä taloa, tuo portaikon alue on pohjoisen/lännen kulmassa.. Putket on osittain uusittu, ensi kesänä, kun piikataan loppukellaria auki, loppuputkisto uusitaan. Paskaputki muutetaan kulkemaan eri paikasta kuin se nyt tekee, muttei voinut kokonaan uusia kun ei koko kellaria viittinyt/KERENNYT avaamaan. On ollut jonkin verran kiirutta kun koko keskikerros keväällä purettiin ja koitetaan kursia kasaan.. ;) Ja piti vielä siitä putkesta... Nykyinen viemäriputki menee pannuhuoneen alta suihkuhuoneen kautta ulos, tuo vanha perunakellari ja portaikon alunen on toisessa suunnassa, ja ne ovat ne "kosteat" tilat..

[Matti Alander]

Vesi pääsee lattian alle mitä ilmeisemmin ulkopulisen salaojituksen alitse ja imeyttyy kapillaarisesti ylöspäin. Kosteutta pääsee imeytymään helposti myös anturoista, niin väliseiniin, kuin ulkoseiniinkin. Siksi ulkoseinien olisi hyvä olla ulospäin kuivuvaa sorttia, jotta kapillaari-ilmiö voitaisiin työntää vesihöyryn osapaine-erojen avulla ulos. Salaojittavilla eristeillä totutettu lattiarakenne toimii avan samoin tavoin ja kuivaava vaikutus on erittäin suuri. Samalla aikaansaadaan myös tehokkaampi kapillaarikatko.
Valettaessa uusia lattioita voidaan uuden lattian ja seinärakentteen väliin asentaa esimerkiksi 0.20 mm muovikalvo estämään kosteuden siirtymistä laattaan.
Lattian alta olisi hyvä olla yhteys alarinteen puolelta ulkopuolen salaojitukseen, eikä sisäpuolisesta salaojituksesta ainakaan haittaa ole. Sisäpuolista salaojitusta voi käyttää myös samanaikaisesti Radon tuuletukseen, mikäli Radonia alueella esiintyy.
Maaperässä kuitenkin on periaatteessa aina lähes 100 % suhteellista kosteutta, joten mihinkään älyttömän syviin salaojitusratkaisuihin ei kannata lähteä. Aivan riittävä salaojitustaso on anturoiden alapuolella.
Rintamamiestaloissa ei anturoiden alla ole kapillaarikatkoa, vaan luotettiin sisäänpäin kuivuvaan rakenteeseen. Kellarinseinärakenne saadaan helposti muutettua ulospäin kuivuvaksi käyttämällä salaojittavia lämmöneristeitä, mutta väliseinille olisi syytä rakentaa rakenteet ainakin jommalta kummalta puolelta sisäänpäin kuivuviksi.
Kannattaa huomioida, että mikäli huonetilojen välillä on lämpötilaeroja pyrkii välisenäkin kuivumaan viileämmän huonetilan suuntaan. Lisäksi kuivumista taphtuu korkeammasta kosteudesta matalamman kosteuden suuntaan, myös samaisten vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta. Puhutaan kaasujen osapaineen tasaantumispyrkimyksestä, eli Dalttonin kaasujen osapainelaista 1760 Englantilaisen herra Dalttonin oivalluksesta.
Yksinkertaistettu esimerkki on, että kuivatellessa kalsaripyykkiä kellarissa, ne kuivuvat huonetilan kosteuteen.