Ilmalämpöpumppu

[wekkuli]

Minä en laskeskellut ilpille mitään takaisinmaksuaikoja. Se ei nimittäin elinaikanaan rahassa itseään takaisin maksa lähtötilanteeseen verrattuna, mutta säästää paljon työtä kun ei tarvi niin paljon klapeja tehdä. Lisäksi mukavuus, helppous, kesäkuumalla viilennys, teknofriikin tarve ihmetellä fysiikkaa... oikeastaan voisin sanoa että rahallinen säästö sähkölaskussa on vain kiva pikku bonus todellisten hankintasyiden ohessa.

[seppälä]

Meilläkään ei lasketa takaisinmaksuaikoja - suurin ja tärkein juttu on se, että kylmällä ilmalla (eli syys/lokakuu - maalis/huhtikuu) sillä aikaa kun molemmat ollaan töissä (ehkä 9h/vrk) talossa ei tarvitse olla päällä kuutta/seitsemää patteria lämmön pitämiseen, kun ei ole ketään tulisijoja lämmittämässä. Lämpö pysyy talossa ilp:llä ja sillä, että kotona ollessa lämmitetään 2:lla tulipesällä (jos ei jakseta, on näiden kahden huoneen patterit päällä, ja sekin on jo paljon vähemmän pattereita kuin ennen - varsinkin kun meillä ei ole mitään kiinteitä pattereita, vaan kylmän tullen ärsyttävästi tielle nostettavia kapistuksia).
Suosittelen!
Jos unohdetaan ulkonäkö, asennuspaikka, ääni ym. -kysymykset.. Hetken hyötyä fiilistellessään keksii ratkaisut niihinkin ongelmiin

[zzz]

Kyllä sieltä nyt vähän muitakin ominaisuuksia löytyy kuin cop. Esimerkiksi lämmitysteho. Voi olla hemmetin hyvä cop, mutta pieni lämmitysteho. Mitä hyötyä on kovasta cop-arvosta jos lämmitysteho on pakkasella vajaa? =>Silloin tarvitaan sähkö- tai vesikiertoisia pattereita päälle => koko talon lämmityskustannukset pysyvät suurempina.

Lämpöteho on mitoitus asia ei ominaisuus!
Ensin valitaan pumpun merkki, johon kullakin vaikuttaa omat asiansa, hintä, COP, suodatus, hiljaisuus, jne...
Sitten katsotaan tönön koko ja valitaan riittävän iso pumppu.

Ei sähköpatteristakaan ole hyötyä jos se on mitoittettu liian pieneksi.

oikeastaan voisin sanoa että rahallinen säästö sähkölaskussa on vain kiva pikku bonus todellisten hankintasyiden ohessa.

Tästä olen kyllä samaa mieltä. Meillekin pumppu hommattiin enempi vähempi mukavuus syistä mutta nykysellä sähkön hinnalla ei se säästökään huonoa tee...

[wekkuli]

Kyllä sieltä nyt vähän muitakin ominaisuuksia löytyy kuin cop. Esimerkiksi lämmitysteho. Voi olla hemmetin hyvä cop, mutta pieni lämmitysteho. Mitä hyötyä on kovasta cop-arvosta jos lämmitysteho on pakkasella vajaa? =>Silloin tarvitaan sähkö- tai vesikiertoisia pattereita päälle => koko talon lämmityskustannukset pysyvät suurempina.

Lämpöteho on mitoitus asia ei ominaisuus!

Se on _osittain_ mitoituskysymys ja osittain ominaisuus.

Omakohtainen esimerkki: Valittavanani oli aikoinaan kaksi pumppua, A ja B, hinta asennettuna sama. A-pumpussa oli pykälää parempi cop, uudempi malli ja kaikin puolin uudenaikaisemman näköinen. Esitetietojen perusteella nimellistehot samaa luokkaa. Esitetietojen ja myyjän puheiden perusteella A vaikutti pykälää paremmalta. Mutta. Sitten löysin intternetin syövereistä vertailun missä oli testattu ko pumppujen lämmöntuottoa, kun ulkolämpötila oli -10...-15 paikkeilla. Ja ilmenikin että B tuotti lähes tuplasti lämpötehoa juuri tuolla kovemmilla pakkasilla. Tällä perusteella valitsin B-pumpun.

Cop on ihan kiva luku, mutta sillä cop:illa mikä on mitattu normaalisti +7 ei ihan kauheasti ole tosielämässä merkitystä. Kukaan ei tarvitse vielä täysiä lämmitystehoja tuossa lämpötilassa, vaikka asuntona olisi miten hatara purumaja. Olisi paljon olennaisempaa tietää mikä on cop ja lämpöteho 0-asteessa ja reilummasti pakkasen puolella. Siellä ne suuret säästöpotentiaalit ovat. Ei olisi periaatteessa kovin vaikeaa pumppuvalmistajilta ilmoittaa yhden cop-luvun sijasta vaikka käyrä, joka kuvaisi copia lämpötilavälillä -20...+10. Sillä olisi paljon enemmän käyttöä mietittäessä pumpun hyödyllisyyttä. Ja samaan käyrästöön vaikka max-lämpöteho kussakin ulkolämpötilassa. Ei se olisi sen kummoisempi printti kuin esm auton tai moottoripyörän teho- ja vääntökäyrä tai kaiuttimista eri taajuuksilla mitattu teho- ja vapaakenttävaste.

[zzz]

[Cop on ihan kiva luku, mutta sillä cop:illa mikä on mitattu normaalisti +7 ei ihan kauheasti ole tosielämässä merkitystä. Kukaan ei tarvitse vielä täysiä lämmitystehoja tuossa lämpötilassa, vaikka asuntona olisi miten hatara purumaja. Olisi paljon olennaisempaa tietää mikä on cop ja lämpöteho 0-asteessa ja reilummasti pakkasen puolella. Siellä ne suuret säästöpotentiaalit ovat. Ei olisi periaatteessa kovin vaikeaa pumppuvalmistajilta ilmoittaa yhden cop-luvun sijasta vaikka käyrä, joka kuvaisi copia lämpötilavälillä -20...+10.

No juu ehkä ilmaisin itseni hivenen epäselvästi. Tarkoitukseni oli nimen omaan puhua todellisesta COPista eli siis kuinka hyvä COP on vaikkapa -10 asteessa. Tarkoitus ei ollut antaa kuvaa että vertailisin vain noita valmistajan ilmoittamia +7 COPeja.
TM Rakennusmaailman siinä ensimmäisessä testissä (tätä toista en ole lukenut) oli piirretty COP käyrät +7 - -20 asteeseen. Siitä näki hyvin miten joillakin valmistajilla COP tosiaan lähtee tippumaan kuin lehmän häntä heti kun lämpötila menee pakkaselle.
Mikäli oikein muitan niin ainakin Daikinin ja Ultimaten pumppujen käyrä pysyi jokseenkin suorana.

Joku kuluttaja tai kilpailuviranomainen voisi kyllä puuttua tuohon ja määrätä, että COP käyrät pitää näkyä mainoksissa. Se nimittäin helpottaisi valitsemista huomattavasti.

[tarmasti]

TM Rakennusmaailman siinä ensimmäisessä testissä (tätä toista en ole lukenut) oli piirretty COP käyrät +7 - -20 asteeseen. Siitä näki hyvin miten joillakin valmistajilla COP tosiaan lähtee tippumaan kuin lehmän häntä heti kun lämpötila menee pakkaselle. Mikäli oikein muitan niin ainakin Daikinin ja Ultimaten pumppujen käyrä pysyi jokseenkin suorana.

Tuossa ekassa (2006) alimpaan kattilaan haukutussa testissä tulokset olivat:

***** (yleisarvosana 8,8) Daikin FTXG35C
*** (yleisarvosana 8,2) Ultimate Super Inverter 13
*** (yleisarvosana 8,2) Haier HSU-09HV03/R2/SDB
*** (yleisarvosana 7,9) Mitsubishi MUZ-FA25VAH
*** (yleisarvosana 7,8) Sanyo SAP-CRV123EHN
** (yleisarvosana 7,6) Toshiba Daisekai RAS-10GAVP-E
** (yleisarvosana 7,5) Panasonic CU-E12EKEB
* (yleisarvosana 7,0) Hitachi RAK-25NH5
* (yleisarvosana 7,0) IVT Nordic Inverter 12 FR-N
- (yleisarvosana 6,7) Fujitsu ASY 9 LB

Ja toisessa (2008) asiallisemmaksi mainitussa:

**** 8,4 IVT, Mitsubishi ja Toshiba
*** 8,0 Panasonic
** 7,3 Gree
- 6,5 Technibel

Tarkempia tietoja tuolta:

http://www.lampopumput.info/foorumi/

[j&k]

Meilläkin harkinnassa ilmalämpöpumppu, ongelmana perinteisesti sijoitus. Alakerta jakautuu käytännössä kahteen umpipäätyyn, toisella puolella olkkari ja toisella puolella keittiö, eteinen ja eteiskäytävä. Ajatuksena tällä hetkellä sijoittaa pumppu olkkariin niin ,että puhaltaa ilmaa olkkarista suoraan keittiön oviaukkoon. Jos se tasais, kun alakerta lämmitetään pitkälti leivinuunilla. Olisi hyvä, jos pienillä pakkasilla vois pitää patterit kiinni. Yläkertaan pitäis kanssa hommata pumppu, mutta siellä se vasta sumppu onkin! Melkeen pitäs hommata oma pumppu joka huoneeseen! VAIKKA se onkin hemmetin seksyn näköstä,että talon joka kulmalla roikkuu ulkoyksikkö, ni voi olla että ei sille linjalle lähetä kumminkaan Joten, harkinnassa sellainen paketti, johon tulee ulkoyksikön lisäksi kaksi sisäyksikköä. Vielä vaan ei olla perehdytty asiaan, joten ei tietoa, riittääkö teho...talo ei kuitenkaan ole järin iso, noin 100 neliöö. Sas nähdä

[tuuma]

Meilläkin harkinnassa ilmalämpöpumppu, ongelmana perinteisesti sijoitus. Alakerta jakautuu käytännössä kahteen umpipäätyyn, toisella puolella olkkari ja toisella puolella keittiö, eteinen ja eteiskäytävä. Ajatuksena tällä hetkellä sijoittaa pumppu olkkariin niin ,että puhaltaa ilmaa olkkarista suoraan keittiön oviaukkoon. Jos se tasais, kun alakerta lämmitetään pitkälti leivinuunilla. Olisi hyvä, jos pienillä pakkasilla vois pitää patterit kiinni. Yläkertaan pitäis kanssa hommata pumppu, mutta siellä se vasta sumppu onkin! Melkeen pitäs hommata oma pumppu joka huoneeseen! VAIKKA se onkin hemmetin seksyn näköstä,että talon joka kulmalla roikkuu ulkoyksikkö, ni voi olla että ei sille linjalle lähetä kumminkaan Joten, harkinnassa sellainen paketti, johon tulee ulkoyksikön lisäksi kaksi sisäyksikköä. Vielä vaan ei olla perehdytty asiaan, joten ei tietoa, riittääkö teho...talo ei kuitenkaan ole järin iso, noin 100 neliöö. Sas nähdä

Eikö tuossa vaiheessa VILP olisi parempi. Meillä ei olisi ollut mitään hyötyä yhdestä eikä kolmestakaan ILP:istä kun niitä olisi tarvinnut varmaan 7-8kpl Tietty jos ei ole vesikiertoista lämmitystä niin investointi ei kannata. VILP:in plussana on myös se että huutaa pihalla mutta ei suhise sisällä.

[vesahy]

VILPpistä minäkin olen alkanut haaveilla. Ensimmäinen ongelma vaan on, että mihin se pönttö sijoitetaan, sisältä kun ei sille oikein järkevää paikkaa löydy. Nyt on tullut mieleen, että kun kerran ulkosivuremontti on menossa, niin yhteen sisäkulmaan voisi samalla rakentaa parin neliömetrin suuruisen tilan, johon lämpöakun (vaatii 70x70cm) lisäksi voisi sijoittaa uuden sähkötaulun. Kulku koppiin olisi ulkopuolelta. Tarvitaankohan tällaiseen täysi rakennusluparumba vai riittääkö toimepidelupa? Vai teenkö tyynesti ilman lupaa, noin pientä lisäystä ei kukaan ikinä huomaisi, varsinkaan kun kunnalla ei ole mitään piirustuksia talosta?

Vesikiertoinen lämmityskin pitäisi rakentaa pattereineen mutta entä sitten? Lämmitysjärjestelmien rakentaminen ja käyttö maksavat aina rahaa eikä ikinä ole kannattavaa, mutta lämpimässä mökissä on mukavampi asua. Nykyisessä, toteutusta vaille olevassa sähkösuunnitelmassa on sähköpatterit ja ihan samalla siihen täytyy ostaa patterit vetää niihin putkia vastaavat sähköjohdot. Itse asiassa tuo vesikiertoinen zydeemi olisi loppujen lopuksi aika helposti toteutettavissa.

[j&k]

Kuule veliseni, voin kertoo et oisin muailiman onneeellisin naine, jos meillä ois vesikiertone lämmitys! Mut ei hättää, ei oo, ni ei tarvii senkää kanssa tuskailla Sähköllä nuo meiän patterit lämpiää, sen takia oiskii kiva, kun sais sitä säästöö lämmitys kuluihin. Tuossa aiemmin harkittiin sellasen tiilitalohökötyksen ostoo ( thänk good et kohtalo siltäkii pelasti ), ni siihen oltais just tuommonen VILPpi hommattu. Kätsyn olonen vehe, todellakin. Siitä jään haaveilemaan...

[Cardan]

Nyt on nimeltä mainitsematon 398,- maksanut halpispumppu pöhissyt neljä kuukautta suorasähköisessä 60 neliön pihatalossa (125 runko). Ekan 2 kk:n jakson säästö oli ~580 kWh ja tämän jälkimmäisen säästö on ollut 970 kWh verrattuna viime vuotiseen sähkökulutukseen (sama ajanjakso). Mitään lämpötilavertauksia vuoden takaiseen en ole tehnyt mutta eiköhän melko samoissa olla menty. Tätä menoa jää aika vähän kuoletettavaa ensi talveksi. Jos olisin ostanut 1700,- Daikinin menisi vielä monta vuotta ennenkuin voisi säästöstä puhua.

Nyt alkoi pakkasjakso ja katsotaan mitä tuo tullessaan. Ulkoyksikön kenno oli ainakin ihan jäässä kun kävin katsomassa mutta sisällä puhalsi lämmin ilma silti. On se mukavampaa pitää yhtä 750 wattia ottavaa laitetta päällä kuin viiden kilowatin edestä sähköpattereita. Päätalossa, joka profiilissakin näkyy, pärjätään leivinuunilla, puuhellalla ja olohuoneen nunnauunilla eikä sähkönkulutus nouse talvella. Päinvastoin meillä menee enemmän sähköä kesällä kun ruoka tehdään sähköhellan avulla.

[HelaKammo]

Itselläni viime vuoden sähkönkulutus oli 7600kWh. Siitä käyttösähkön osuus n. 20%, eli lämmityssähkölle jäisi siten 6080kWh.

Kuinka kivikautisesti ilman pakastimia ja jääkaappeja oikein elelet? Tulee vaan mieleen, että normaali taloussähkö omakotitalossa on 4000-7000 kWh haarukoissa, ei kuulosta realistiselta. Jos tuolla todella lämmitetäänkin torppa, niin ei sisällä liene ainakaan kovin kuuma. Veikkaan, että 20% tuosta ei riitä, ellei sitten ole vain se yksi jääkaappi, ja pitää valot aina pois, sekä muutkin vempaimet, eikä pese pyykkiä kun kerta viikossa maksimissaan.

[Rintamamiestalollinen]

Kuinka kivikautisesti ilman pakastimia ja jääkaappeja oikein elelet? Tulee vaan mieleen, että normaali taloussähkö omakotitalossa on 4000-7000 kWh haarukoissa, ei kuulosta realistiselta. Jos tuolla todella lämmitetäänkin torppa, niin ei sisällä liene ainakaan kovin kuuma. Veikkaan, että 20% tuosta ei riitä, ellei sitten ole vain se yksi jääkaappi, ja pitää valot aina pois, sekä muutkin vempaimet, eikä pese pyykkiä kun kerta viikossa maksimissaan.

Heh, tällä kertaa totta on tarua ihmeellisempää Meillä on torpassa täysin varusteltu keittiö kaiken maailman vekottimilla, pari telkkaa, kotiteatterilaitteisto, pari tietsikkaa, pari pelikonsolia, ilmastointi, ilppi, jne. Uskoaksesi meillä on keskimääräistä enemmän sähkö- ym. mukavuuslaitteita käytössä. Käytämme niitä aivan normaalisti, mutta ymmärrämme toki sammuttaa ne käytön jälkeen ja käytämme paljon vapaa-ajastamme ulkoilun, ym merkeissä.
Huonelämmöt meillä on oleskeluhuoneissa päälle 20 ja makuuhuoneissa karvan alle. Siis siinäkin suhteessa täysin normaalia. Käytämme toki puuta n. 5 mottia vuodessa.
Olen paljasjalkanen stadilainen ja 46v kerrostaloissa asunut. Tällaisen vanhan talon asumiseen minulla ei ole mitään "veren perintöä", joten tuo sähkönkulutus on sitä, mihin se on asettunut
Mittaustulokset ympäristotekijöineen kirjautuu viikottain muistiin, joten lukemat ovat oikeita, eikä mutuja.

[HelaKammo]

Epäilen vahvasti että mittari on rikki, tosin siitä ei kannata puhua omalle sähkölaitokselle .

Laskennallinen kulutus lienee sinulla ilman lämmitystä jossain siellä 5000 hujakoilla, joten aika matalia lukuja. Laskurit taitaa pakasti+jääkaappi+valot antaa jo tuon ilmoittamasi.

[Rintamamiestalollinen]

Epäilen vahvasti että mittari on rikki, tosin siitä ei kannata puhua omalle sähkölaitokselle .

Vain lukemista maksetaan
Kyllä tuo aataminaikuinen mittari ainakin pääsääntöisesti näyttää oikein, sillä olen itsekin epäillyt sen kuntoa, mutten ole löytänyt vielä mitään selkeää heittoa haarukoimallakaan...