Takka/uuni

[ripe]

Olen kuulut hirveesti kehuttavan näitä Nunna/tuliseppien vuolukivitakkoja.
Tekeekö niillä oikeesti mitään? Riittääkö lämpö ainoastaan näissä uusissa hyvineristetyissä taloissa?
Mitä mulla on kokemusta ne ei anna lämpöö, ellei siä oikeesti polta puuta saman verran kuin tiilimuurissa palaa kolmessa päivässä.
Tasasemmin se kait luovuttaa lämpöö, mut mun mielestä se ei toimi vanhassa talossa, tarvis tehdä puolta suurempi kuin vastaavan tehoinen tiilimalli ja puita palais samassa suhteessa puolet enemän.

Onko kellään oikeesti faktaa, niitä mielellään kehuu jos/kun on mennyt maksaan niistä kolmin kertasen määrän tiilimuriin nähden ja silti saa palella vaikka poltaa enenpi puuta kuin naapuri vanhassa tiilikasassa

Mulle on meinaan tullut tämmönen käsitys näistä vuolukivimalleista, melkosia puusyöppöjä eikä lämpöö heru.

Eikä sit herneitä nenään. Mielipiteitä vaan haluaisin kuulla ja varmaan moni muukin.

[whiski]

Jaa'a meillä on Vuolukiven hella, jossa on myös leivinuun ja Vuolukiven takka ja kumpaakaan ei voi sanoa syöpöksi Minulta et siis saa negatiivistä palautetta niistä Sähkölämmitys on nyt neljätta talvea ainakin pois käytöstä ja ei kyllä ole tarvetta tänäkään talvena sitä päälle kytkeä.

[HillyMan]

Mulla on kaksi Nunna takkaa, olohuoneessa iso kulmatakka erkkerilasiluukulla ja sillä onnettomalla liikkuvalla arinalla.
Tuolla laajennoksen olohuoneessa pienempi suora vuolukivitakka joka on muuten ihan hyvä mutta tilaansa liian pieni kovemmilla pakkasilla. Tila isompi kuin tämän ison takan lämmitettävä tila.

Kerkesin jo kiroamaan edellisen omistajan hommaamat takat mutta kyllä noihin on jo tottunut, lämpö vaan tulee niin viiveellä pintaan että tulee se tunne että saa polttaa paljon puita ja sitten onkin liian lämmin. Lämpö kun alkaa puskea yleensä vasta sen jälkeen kun pellit on jo kiinni. Lasiluukun läpihän se tietty tulee heti mutta kylkiä lähinnä tarkoitin.

Kulmatakassa on moitittavaa se että noin isossa takassa on aivan onneton tulipesä, tarkoitus tuolla leikittävällä arinalla on polttaa 25cm pitkiä puita poikittain arina kiinni ja hiillos arina auki. Kuka viitsii tehdä moisia tumppeja klapeja, pystyyn ne joutuu laittaan. Tulipesä ei ole korkeakaan vaan kapenee ylhäältä joten puut osuu sinne kavennokseen ja aiheuttaa sen että ei saa kerralla kun vähän puita. Pitää siis lisätä ainakin kolmesti jolloin tulee fiilis että se syö paljon puita vaikka vajaa kantokopallinen riittää per kerta. Iso erkkerilasiluukku ja väärin muotoiltu tulipesä aiheuttaa sen että puiden lisäyksessä tulee helposti käryt sisälle, tämä on seerin ketutuksen aihe ja saa todella sapen niin kiehumaan että on ollut vähällä etten oo moukaroinu koko takkaa maan tasalle
Arina myös aiheuttaa sen ettei pesään juuri saa hiillosta joka omasta mielestäni on paha puute, en tiedä onko eroa lämmön tuotossa kuinka paljon lopulta.

Pikkutakka taas toimii moitteetta, luukussa on ilmaräppänät alhaalla ja ylhäällä ja paloa saa paremmin hallittua niin että saa annettua happea palon päälle ja alhaalta vähemmän. Tällöin saa hyvän ja paksun hiilloksen jota voi sitten poltella alailmalla ja saa oman mielen ainakin paremmaksi kun kuvittelee sen olevan tehokkaampi tapa lämmittää.
Samalla määrällä puita takka tulee tietysti kuumemmaksi mutta lämmitysteho on pienempi. Isoa takkaa ei oo tänätalvena kovinkaan kuumaksi tarvinnut lämmittää, pintalämpöä ehkä 50 astetta. Pikkutakassa noin 80 astetta on normaali meillä.

Tälläsiä mielipiteitä täällä, ja en oo penniäkään noihin laittanut rahaa kiinni (paitsi talon hinnassa se on kupattu korkoineen kumminkin)
Sen verran sanon ettei noi sovi tänne tyylillisesti pätkääkään ja oikeastaa v****aa koko höskät mutta toimii ne lämmönlähteenä ihan hyvin kun oppii juonen.
Tyylilisesti jokin vaalea kermansavi olis sopinut paremmin. Ja kun se kerran otti tuon kulmatakan niin olis nyt ottanut siihen sen leivinuunin mutta ei tietenkään. Rivienvälistä voi huomata etten välttämättä ole kauhean tyytyväinen tuohon kulmatakkaan.

[pvalila]

. Rivienvälistä voi huomata etten välttämättä ole kauhean tyytyväinen tuohon kulmatakkaan.

Joo, kun oikein tarkkaan lukee...

[heikkih]

Eikös se hyvyys riipu lähinnä siitä että onko käyttötarkoitukseensa sopiva malli. Ja erilaisia malleja löytyy useammilta valmistajilta.

Jos halutaan varaava, niin pitää olla hyvän polttotekniikan lisäksi paljon massaa ja hyvä palokaasujen lämmön talteenotto (kiertoa vähintään sen verran että pudotetaan palokaasut takan laelta alhaalla olevaan hormiliitokseen).

Painavaahan vuolukivi on, joten tiiliuuniin verrattuna saadaan sama varaavuus hieman pienemmällä tilavuudella.

Mutta sitten kun mennään oikein pieniin malleihin niin varaavissakin voi olla melko vähän kiveä poskikanavien vierellä, jolloin sivut lämpenevät aika äkkiä ja ovat myös vuorokauden päästä taas lämmityksen tarpeessa.

Meillä on tupakeittiöolohuoneessa Tulikiven pienehkö kivikasa, jossa palaa kerralla sylys (10-15 kpl) 33 cm halkoja.
Illalla kun polttelee pesällisen, niin aamulla lämmittää vielä mukavasti mutta päivän aikana jäähtyy.
Tosin meillä ei laiteta piipun peltiä kiinni, vain se uunin oma ottoilman säätö laitetaan minimille.
Kovimmilla pakkasilla kun polttaa kahta pesällistä päivässä niin luovuttaa lämpöä vuorokauden ympäri.
Mielestäni juuri sopiva vekotin tuohon kohtaan.

[jope]

Joltakin muurarimaasterilta kuulin että tulisijan materiaalilla ei ole juurikaan merkitystä sen toimivuuden kannalta. Lämmönvarauskyky on suurinpiirtein samaa luokkaa kaikilla käytetyillä kivillä vaikka nuo vuolutehtaat kamaansa hehkuttaa.
Uunin toimivuuteen vaikuttaa muut seikat. Mitoitus on tärkeää. Tilaansa liian iso ei lämpeä. uuni pitäisi hieman alimitoittaa että se joutuu tekemään tosissaan töitä.
Jos merkkejä ja malleja vertailee ne pitäisi olla vertailukelpoisia malleja ja vertailukelpoisissa olosuhteissa. Muuten mennään vahvasti mutulla ja sen mukaan missä on kivoin värikuori.

[kakluuni]

Yksi minua kiinnostava asia näiden valmistajien kehupuheiden seassa on näiden nykyuunien kestävyys. Kuinka pitkän takuun antavat uuneille? Tai kuinka pitkään toimivat hyvin ja miten helposti ja millaisin kustannuksin voi korjata.Vai ovatko pikemminkin ns huoltovapaita kuten nykyajan ikkunat.... Kyllähän hyvän uunin pitäisi vähintään 50 vuotta kestää, ainakin ennen kestivät kun osaavasti tiilistä asianmukaisella laastilla muurattiin, oli kys esitten tiilipintaisesta, pönttö- tai kaakeliuunista. Nämä nykyuunit ovat tosin olleet vasta niin vähän aikaa markkinoilla, että kunnon kokemusperäistä tietoa varmaankin vaikea saada uunien kestävyydestä vuosikymmenien käytössä.

[heikkih]

Joltakin muurarimaasterilta kuulin että tulisijan materiaalilla ei ole juurikaan merkitystä sen toimivuuden kannalta. Lämmönvarauskyky on suurinpiirtein samaa luokkaa kaikilla käytetyillä kivillä vaikka nuo vuolutehtaat kamaansa hehkuttaa.

Ominaislämpökapaseiteetti on tosiaan tiilellä ja vuolukivellä likipitäen sama. Muistaakseni tiilellä hivenen vähäisempi.

Haluttaessa tiiliuunille sama lämmönvarauskyky kuin vuolukiviselle, pitää tiiliä latoa tilavuudeltaan noin kaksinkertainan kasa verrattua vuolukivikasalle sillä vuolukivi on melkein tuplaten tiiltä tihempää.

Yksi valtti vuolukiven hihassa on sen huomattavasti tiiltä parempi lämmönjohtavuus. Lämpöä varastoituu tulesta ja poistokaasuista muistaakseni noin kolme kertaa tehokkaamin vuolukivellä. Tätä voi tietenkin tiiliuunissa kompensoida tulipesän ja poskikanavien mitoituksella, mutta verrattessa samanlaisia kanavistojen pinta-aloja, päästään vuolukiveirakenteella merkittävästi parempaan hyötysuhteeseen.

Mahdankohan olla oikeassa jos väitän että paremman lämmönjohtavuuden omaavassa uunissa voidaan polttaa puuta voimakkaammalla tulella, mikä ilmeisesti tuottaa korkeammat palolämpötilat ja sen kautta puhtaamman palamisen. Jos puuta poltetaan kituuttamalla, niin syntyy enemmän nokista savua ja piippuun poistuu enemmän palamatta jääneitä kaasuja.

Tilaansa liian iso ei lämpeä. uuni pitäisi hieman alimitoittaa että se joutuu tekemään tosissaan töitä.

Kuulostaa kummalliselta. Ilmeisesti ajatuksena on että vähemmästä varaavuudesta seuraa nopeampi lämpeneminen.
Itse panostaisin mieluummin sellaiseen mitoitukseen, että uuni luovuttaa varastoitua lämpöä halutun ajan. Lasilluukulliset sydeemit on kivoja kun niistä saa tulen tarjoamaa säteilylämpöä kun kylki ei vielä lämmitä.

[HillyMan]

Kyllähän se liian isokin lämpeää mutta sitä ei voi lämmittää kunnolla lämpimäksi. Meilläkin pikkupakkasilla tuntuu ettei takkaa voi lämmittää kun pikasen, silti pitää huoneen lämpösenä vuorokauden. Kädenlämpöinen vuolukivitakka on lämmin, jos takka on kylmä niin se on käteen huomattavan kylmä.
Kun pakkanen kiristyy tuonne -20 ja alle niin johan saa takankin lämmittää oikeen lämpimäksi. Tuo on siis pikkupakkasilla liian iso mutta jo -30 asteen pakkasilla liian pieni

[whiski]

On vuolukivellä haittansakin ! Yksi tuttava rautakauppias ( ei siis myyjä) , osti Vuolukiven juhlamallin, vuosia sitten ja vaikka asentaja oli jotain tilasta urputtanut, niin hän oli vaan käskenyt asentaa sen sinne, että kyllä se mahtuu! Juu mahtuihan se, mutta onneksi siinä oli kesäpelti, että voi edes joskus vähän pitää tunnelma valkiaa, sillä kuulemma oli takkahuone viikon sauna, jos laittoi takan lämpimäksi , niin ja tämä ei ollut kauppiaalta mainospuhe.

[pvalila]

Taitaa olla niin, että jos lähtökohtana on taloudellinen puulämmitys niin kaiketi nykytilanteessa päätyy kattilaan. Mitä varaavuuteen tulee, selviää totuus fysiikan taulukoita vilkaisemalla: vesi ei ole vain vanhin voitehista, vaan myös paras varaava elementti.

Vertailun vuoksi, pellettitakan hyötysuhde on elektronisesti ohjatuissa laitteissa noin 92 % ja ilman sähköä toimivissa 70 -80 %. Käsittääkseni modernit puukattilat toimivat yli 90 % hyötysuhteella ja puutakat merkkiin ja malliin katsomatta painivat aivan eri sarjassa.

Aika kaukana taitaa olla vielä puutakka, joka aktiivisesti seuraa palokaasujen lämpötilaa ja joka osaa säätää älykkäästi ylä- ja alailmaa sekä savun kiertoa takan varaavassa osassa plus antamaan diagnostiikkatietoa takan kunnosta.

Imuri katolla, suunnilleen siinä ollaan takkojen tuotekehittelyssä. Ja tullaan pitkään olemaankin, sillä tuotekehitys kohdentuu lähinnä vain takkojen ulkonäköön.

(Tulee mieleen eräs kovasti minun näköinen insinöörimies, joka epätoivoisesti yritti löytää eroa lastenvaunuliikkeessä "uuden" ja "vanhan" lastenvaunumallin välillä. Myyjän avulla tuokin lopulta selvisi: ero oli kankaan kuosissa. Mitä sitä nyt mennä vaikkapa vaunujen turvallisuutta parantamaan kun voi keskittyä oikeasti tärkeisiin asioihin...)

[almasi]

Meillä on Tulikiven vuolukivitakka 3,2kW lupaavat tehoa, paino n. 1000kg. Puita poltellaan pakkasilla lähes jokapäivä pari pesällistä ja kantokopallinen puita kestää 1-2 päivää. Talvessa taitaa puita mennä reilu kaks pinokuutiota.
Lämpöä luovuttaa mielestäni hyvin. Erityisesti pidän suuresta lasiluukusta jonka läpi voi ihailla tulta ja nauttia lämmöstä. Ilmamäärää säädetään tuhkaluukun kautta näppärästi ja saa säädettyä hyvin.
Huonoja puolia on että nykyiset puunpoltto ohjeet ei sovi meille. Puita on vaikea sytyttää päältä ja alhaalta sytyttämällä käy luontevammin. Puita kannattaa lisätä vasta kun ekat puut on jo hiilloksella, savuttaa muuten helposti sisälle.
Taitaa olla teholtaan ihan sopiva keskikerrokseen. Ilma pääsee meillä suht hyvin liikkumaan ja takan lämpö leviää mukavasti olohuoneesta eteiseen ja keittiöön, peräkammariin ei ihan niin hyvin ilman ILPn puhallusta. Kun keittiö oli remontissa lämmitimme takalla pelkästään olohuonetta. Tuntui aina illalla saunalta vaikka kuinka vähän olevinas poltteli kerralla.
Olen ollut erittäin tyytyväinen vuolukivitakkaan vaikkakin jos itse olisin päässyt valitsemaan pitäisin eniten valkoisesta kaakelipintaisesta takasta.

[HillyMan]

(Tulee mieleen eräs kovasti minun näköinen insinöörimies, joka epätoivoisesti yritti löytää eroa lastenvaunuliikkeessä "uuden" ja "vanhan" lastenvaunumallin välillä. Myyjän avulla tuokin lopulta selvisi: ero oli kankaan kuosissa. Mitä sitä nyt mennä vaikkapa vaunujen turvallisuutta parantamaan kun voi keskittyä oikeasti tärkeisiin asioihin...)

Pitkälle kehitettyyn tuotteeseen on vaikea keksiä joka vuosi jotain uutta joka myy.
Rakennuspuolella kehitys on tuntunut olevan jo vuosia siinä suunnassa että miten saisi valmistuksen halvemmaksi ja edullisemmilla materiaaleilla.
Ulkonäkö ja toimivuus saattaa joskus jos ei ihan jäädä kokonaan takavasemmalle niin ainakin olla sellainen josta tingitään dollarinkuvat silmissä.
Takat tehdään niin että sopivan kokoisia elementtejä kasaamalla sen saa asentaja nopeasti paikoilleen. Tässä kärsii mielestäni ainakin monasti se ulkonäkö. Tulee hyvin yksinkertaisia muotoja, osaltaan vaikuttaa myös sen elementin nopea valmistusaika.
Kyllä nuo takkojen valmistajat joutunevat noihin päästöihin perehtymään mutta kun kukaan ei valvo käyttäjää.

[Alli]

Mites olis sittenkin se pönttöuuni - nostalginen ja ennenkaikkea energiatehokas uuni. Ja vielä yksinkertainen käyttää oikein.

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=2591

Meillä on molempia: kaksi pönttöuunia ja kaksi vuolukiviuunia. Voisin nuo uudehkot vuolukiviuunit vaihtaa pönttöuuniin vaikka heti, jos se ei olisi niin iso taloudellinen koettelemus. (On tässä talossa muutama muukin rahareikä vielä.)

Alli

[Oto Hascak]

Mulla on kotonakotona lämmönlähteenä joku vuolukivihirvitys 1980-luvun alusta. Ei ole kovinkaan suuri ekä oikeastaan mikään kaunotarkaan, mutta hyvin se kyllä lämmittää. Tuo pikku-uuni lämmittää pirun isoa alaa eli kolmea huoneen kokoista huonetta talomme yläkerrassa. Ok, alakerrasta nousee lämpöä rakenteiden läpi, mutta kyllä tuo uuni on oiva kapistus ja on yläkerran ainoa lämmönlähde. Yksi pesällinen ja tunnissa saa pellit kiinni. Uunin pinta on todella lämmin kättä vasten ja illalla kun lämmittää ja aamulla uunin kylkeä kokeilee uudelleen, niin pinta on vielä selvästi lämmin.

Miinukset vuolukiviuuneille ulkonäöstä, joka on kylläkin makuasia. Eivät vaan miellytä omaa silmää.