Fuktisolin hinta

[Jarppi78]

Mitäs se nyt sitten oikein maksaa. Eli ihan suuntaa-antavasti jos joku (mieluusti Matti) voisi hintaa antaa. Kuvitellaan että kämppä on 9x9 metriä kanttiin ja sokkelia pitäisi eristellä 1,8m korkeudelta.

[Tomppa]

Voithan kysyä suoraan Matilta tarjousta puhelimitse tai sähköpostilla.
http://www.malander.fi

[Jarppi78]

No kun en mä tosiaan tarvis mitään tiukkaa hintaa vaan ihan jotain haarukkaa missä liikutaan. Kaikki puhuu että se on kallista mutta sanokaa nyt sitten mikä on kallista?

[Tomppa]

Pari vuotta sitten maksoi muistaakseni n.25 eur/m2 kun meillä oli kellariprojekti käynnissä.

[Jarppi78]

Ok, tuokin auttoi. Eli noin 1300 jöröä enempi kuin styroxit (100mm eps routa 72 neliötä) + perusmuurilevy (2x20m keloja 2 kpl)...tjaah..onko se noin paljon parempi?? Jos siis tekisin salaojituksen?

[Kulju]

Ok, tuokin auttoi. Eli noin 1300 jöröä enempi kuin styroxit (100mm eps routa 72 neliötä) + perusmuurilevy (2x20m keloja 2 kpl)...tjaah..onko se noin paljon parempi?? Jos siis tekisin salaojituksen?

Platon Xtra perusmuurilevyn rakennepiirustuksissa puhutaan eps 50 levystä. Saakohan laittaa 100mm?
Löytyykö joltain valmistajalta ohjetta 100mm eristyksestä perusmuurilevyn kanssa saneerauskohteessa?

[Tomppa]

Ok, tuokin auttoi. Eli noin 1300 jöröä enempi kuin styroxit (100mm eps routa 72 neliötä) + perusmuurilevy (2x20m keloja 2 kpl)...tjaah..onko se noin paljon parempi?? Jos siis tekisin salaojituksen?

Laske sitten kustannuksiin myös massanvaihdot eli patolevyn kanssa sorarallia on odotettavissa enemmän kuin salaojittavan eristeen kanssa.

[Sami_]

Patolevyjen ja fuktisoleiden rinnalle vaihtoehdoksi perinteinen filosofia:

Itse nuorena miehenä (35 vuotta) ajattelin haarukoida eri vaihtoehtoja siten että vanhoilla päivillä ei tartteis välttämättä ryhtyä lapiohommiin ja että saattaapi lapsetkin talosta jotain hyötyä ettei heidänkään tarvii heti alkaa kaivuuhommiin. Suunnitelmissa ollaan päädytty salaojien kaivamiseen ja täyttämiseen mahdollisesti hienoaineista pestyllä sepelillä eli sillä jota nykyään käytetään kapillaarikatkona lattioiden alla. Päälle ohut kerros savea ja multaa. Eristeet ja patolevyt jätetään maan alta pois routaeristystä lukuunottamatta ( http://www.nba.fi/tiedostot/9765c60a.pdf ). Jos eristetään, niin ei uloteta eristettä kovinkaan kauaksi maan alle vaan tarkoituksena on eristää ainoastaan kellarin maan päällinen osuus. Salaojittavaa eristettä meinattiin käyttää ainoastaan pesuhuoneen lattiassa ja siihen syynä lattialämmitys. Lattialämmitys itsessään ei välttämättä montaa vuosikummentä säily siellä valetussa laatassa joten se muovieristekään ei nyt ole niin paha homma seuraaville remontoijille piikata lattiaa auki ja tehdä sitä uudestaan sen aikaisilla menetelmillä sitten 50 vuoden päästä.

Muovien (fuktisol ja patolevyt) poisjättämisessä filosofiana taustalla on se että kautta aikojen ihminen on yrittänyt voittaa luontoa keinolla jos toisella eikä koskaan mitenkään hyvällä menestyksellä vaikka hetkellisesti saattaisi näyttää siltä että homma hallinnassa. Pitkäikäisimpiä ihmisen rakennelmia taitaa olla rakennelmat jotka kykenevät hakeutumaan tasapainoon kosteus tms. olojen kanssa ja tämä tasapainotila olisi aina semmoinen että rakenteen RH ei ole lähellä 80-90%:a. Toinen tässä filosofiassa mieleen tullut perustelu on se että veden kanssa ei pitäisi leikkiä. Muoveissa on mahdollisuus että vettä lilluu muovirakenteessa ja se saattaa pitkällä tähtäimellä olla vähän niin ja näin vaikka onkin talon seinien ulkopuolella (tää on vain arvailua siltä pohjalta että mitä edellisen sukupolven bitumi ja muoviviritykset on ajan hampaan kanssa olleet). Salaojat ja sepelillä täytetty kaivanto kuivattaa maata ja seinää ja vaikka ei kenties ole nyt muodikkain tai mielikuvamittarilla tehokkain, niin on ainakin pitkäikäinen eikä maahan rakennetta vasten jää muoveja routaeristystä lukuunottamatta.

Vielä viimeisin varmistus tälle suunnitelmalle oli viimeaikoina esille nousseet uudet tutkimuset siitä että maanalainen eristys ei sitten ollutkaan niin merkittävä juttu kokonaisuudessa ja että rakennetta voi kuivattaa kiviainekseenkin.

Tää vain yksi tapa monien joukossa ja yhden remontoijan mielessä kytenyt valinta. Ei välttämättä muita parempi. Ei pidä ottaa niin että näin pitäisi tehdä enkä ole muovien vastustaja:) Vesieristemies henkeen ja vereen ja muoveja suosin paikoissa joissa niitä tarvitaan ja joissa ne ei saa merkittävää vahinkoa aikaan.

Mulle fuktisolia tarjottiin 30e/neliö kaksi viikkoa sitten. Meinasin tilata ruotsista sen pesuhuoneen 20 neliötä niin pääsee palttiarallaa puoleen hintaan.

[Hower]

Vakuuttavasti perusteltu tuo perinteinen filosofia.

[timle70]

Kyllä tuo vaikuttaa ihan järkevältä vaihtoehdolta. Itse sain sellaisen ohjeen, ettei kannattas lähteä hullu raivo päällä kuivattaa perustuksia kun sattuu olemaan tosiaan hyvinkään kuuluisalle hiekkaharjulle rakennettu mökki. kuulostaa niin hurjalta kun vuorataan talo salaojittavalla levyllä ja vielä salaojat lisäksi ja talo tehty savimaahan.En tarkkaan muista mitä tapahtuu kun savimaa tai mikä tahansa maaperä kuivuu liikaa

ps.Mutta olen kyllä aina ollut sellainen, että kaikkea uutta pitää vastustaa

[Hower]

En tarkkaan muista mitä tapahtuu kun savimaa tai mikä tahansa maaperä kuivuu liikaa

On niitä tapauksia ollut kun hyvin lähellä taloa on rakennettu katu uusiksi. Esim. katuviemärin uusimisen takia on menty parin metrin syvyyteen ja nykyaikaisen kadun rakennekerrokset koostuu murskeesta sun muusta vettä johtavasta tavarasta. Sitten on käynyt niin, että tontilla oleva savimaa on kuivunut (toispuoleisesti) ja aiheuttanut perustusten vinksahtamista.

Tästä syystä tonttiviemärimme uusimisen yhteydessä tein ihan tietoisesti viemärikaivantoon savipadon, ettei maa ala kuivumaan liikaa kadunpuoleisten anturoitten alta. En tiedä olisko vedet lorissu oikeasti kaivonta pitkin kadun rakennekerroksiin vai ei, mutta varmistelin kumminkin. Olishan tuo kaivanto sepelipedillä sinänsä ollut hyvä salaoja...?

Mutta ei lattialaatan alapuoliset ja seinän ulkopuoliset eristämiset eikä salaojatkaan tämmöistä nähdäkseni aiheuta.
Anturat makaa edelleen kiinni kosteassa savi- tai missä vaan maassa.
Ja salaojitushan kuivattaa maata tasaisesti joka puolelta. Tai kuivattaa mitä kuivattaa... pohjaveden nousun varalta ne on enkä oikeastaan ikinä ole meidän tarkastukaivoissa vettä nähny vaikka maa on märkää savea.
Mä luulen että salojien merkitystä liiotellaan aika paljon. Sillon niillä on merkitystä jos maanpinnan kaadot talon reunoilla on päin p...ttä eli pintavedet pääsee lorisemaan seinän vierustaa pitkin alaspäin, mutta niinhän ei sais olla.

[timle70]

Mutta ei lattialaatan alapuoliset ja seinän ulkopuoliset eristämiset eikä salaojatkaan tämmöistä nähdäkseni aiheuta.
Anturat makaa edelleen kiinni kosteassa savi- tai missä vaan maassa.
Ja salaojitushan kuivattaa maata tasaisesti joka puolelta. Tai kuivattaa mitä kuivattaa... pohjaveden nousun varalta ne on enkä oikeastaan ikinä ole meidän tarkastukaivoissa vettä nähny vaikka maa on märkää savea.
Mä luulen että salojien merkitystä liiotellaan aika paljon. Sillon niillä on merkitystä jos maanpinnan kaadot talon reunoilla on päin p...ttä eli pintavedet pääsee lorisemaan seinän vierustaa pitkin alaspäin, mutta niinhän ei sais olla.

Kyllä olen saamaa mieltä! oletkos itse käyttänyt fuktisol kamaa ja millainen on käytössä? siis kuivattaako kellarit.

[JK70]

Patolevyjen ja fuktisoleiden rinnalle vaihtoehdoksi perinteinen filosofia:


Vielä viimeisin varmistus tälle suunnitelmalle oli viimeaikoina esille nousseet uudet tutkimuset siitä että maanalainen eristys ei sitten ollutkaan niin merkittävä juttu kokonaisuudessa ja että rakennetta voi kuivattaa kiviainekseenkin.

Onko tästä tarkempaa tietoa & faktaa saatavilla, alkoi juuri kiinnostamaan... siis rakenteen kuivattamisesta kiviainekseen?

[Sami_]

No toimintaperiaate on tässä sivulla 23: http://www.nba.fi/tiedostot/9765c60a.pdf

hienoaineista pesty isorakeinen sepeli on kuivaa ja perusmuurin kuivaminen perustuu tasapainoon. Jossain lohja ruduksen sitellä aikanaan löytyi ihan tekninen artikkeli siitä että millainen sepeli pysyy kuivana ja mitä se aiheuttaa kosteustasapainon kannalta ympärillä oleville rakenteille. Mitä kellarin eristämisistä tutkimusta on, niin johonkin tähän foorumiin laitoin linkin tampereen tkk:n tutkimuksesta jossa oli huomattu että talo itse eristää talon alapuolisen maaperän kylmästä ilmasta ja näinollen lattian alla oleva eriste on vähän niinkuin turha, mitä lähemmäksi talon keskipistettä mennään. Kellarin seinällä puolestaan , mitä lähemmäksi maan pintaa tullaan, niin sitä enemmän eristyksellä on merkitystä. Kokonais kulutuksessa kannattaa miettiä, että näkyykö säästö kulutuksessa. Tuskin monessakaan vanhassa talossa näkyy.

Toki tietenkin lattialämmityksen kanssa on viisasta eristää lattian alle, mutta jos lattialämmitystä ei ole niin menee henk. koht. arvojen kautta että mitä kannattaa tehdä. Muutenkin asia kannattaa itse keskenään miettiä läpi ja hakea tietoa ilman ennakkokäsityksiä. Silloin tulee paras ratkaisu.

Luin toisesta ketjusta sinun kuvauksen kellarin tilasta. Omassa kellarissani oli autotallin kulmassa kostea läikkä, jonka korjasin pari vuotta sitten rakentamalla rännien alle betonikourut, josta vesi virtaa kauemmaksi ja korjaamalla syöksytorven vierestä vuotaneen rännin juuri siltä nurkalta. Nyt on jo toinen kevät, kun läikkä on tiessään. Kannattaa kokeilla, josko pääsisit pelkällä kärpäslätkällä ettei tarvitsisi sitä itikkaa tykillä ampua? jos joskus toteutan itselleni salaojat, niin teen ne tuon museoviraston korjauskorttien mukaan hienoaineista pestyllä sepelillä täyttäen. Sitä odotellessa nautin asumisesta ja koitan keksiä syitä salaojien tekemiseen (lähinnä jos huomaan että jossain on ongelma)