Moi
meillä on 8m*9m rintamamiestalo vm 1952, josta puolet on betoniholvattu ja toinen puoli rossipohjalla. betoniholvattu tila on rivinteerattu ja maan päällinen osa eristetty kivivillalla rivinteerauksen välistä, rossilattian puoli on kallio pinnalla ja viettää talon keskelle (ulkoseinällä sokkelin korkeus n.110cm ja toisella laidalla parhaimmillaan n.200cm). täällä kallion puolella oli viisaita rakennelmia kuten seinien sisäpuoliset styroksi eristeet kalliota vasten oleva muovi jonka päällä oli hiono hiekka ja rossilattiaa vasten oleva lasivilla, kaikki on nyt purettu pois. syksyllä joka sateen jälkeen kalliota pitkin virtasi vesi joka sitten pikuhiljaa imeytyi sokkeliin tai mihin nyt pääsikään, toisella puolen taloa vesi nousee lattia laatassa olevasta reiästä ja kulkeutuu siitä kaivoon. nyt on rossilattian uusiminen edessä kun se on ottanut ajan myötä kosteutta ihteensä ja salaojien teko kans ensimmäisenä, kellarissä on todella paha maakellarimainen haju joka nousee talon sisällekkin lattian läpi, kelllari raikastui kyllä kun lisäsin ensiapuna tuuletus reikiä ja puhaltimen.
kysymys kuuluu: kuinka tehdään salaojitus tähän kun maata on minimissään kallion päällä 50cm ja toisellakin puolella 100cm maan pinnasta laatan pintaan, maa on karkeata hiekkaa talon ympärillä ja kellarissa ei ole kuin säilytys tiloja. kannattaako samalla laittaa sokkelin pintaan lämpöeriste/onko sokkelin ulkopuolisesta lämmön eristyksestä mitään hyötyä 30-50mm eristevahvuudella?
Fuktisolia en välttämättä haluaisi laittaa hintansa puolesta jollei ole aivan pakko ja senkään takia että kellariin ei koskaan tule mitään asumatiloja kallion takia, ku ei oo korkeutta
kostea kellari
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: kostea kellari
Kallioon kiinni rakennettu perustus, jossa kallion pintaa pitkin juoksee vettä perustuksien alle on yksi vaikeimmin korjattavista rakenteista. Toivoton se ei kuitenkaan ole ja pakkohan se vedentulo on aisoihin saada.
Myös nämä yhdistelmäratkaisut kellari ja rossipermanto samassa talossa tahtovat olla haasteellisia.
Tällainen perustus on myös pääsääntöisesti hyvin kapillaarinen ja kapillaarikatkon asentaminen miltei mahdotonta.
Monasti ainoaksi varmasti toimivaksi ratkaisuksi jää salaojituksen louhiminen, mutta tämä kaatuu todella kalliisiin kustannuksiin helposti ja mieleen alkaa tulla monenlaisia virityksiä miten hommasta selviäisi halvemmalla.
Perusajatuksena tulee olla järjestää vedelle ja kosteudelle helpoin tie pois perustuksista ja mikäli talon alle silti vielä pääsisi vettä, niin alarinteen puolelta ripeästi ulos. Pelkällä tiivistämisellä vuotokohta yleisesti vain vaihtaa paikkaa ja liian laaja tiivistäminen estää kapillaarikosteuden ulos työntymistä.
Työohje voisi olla vaikka seuraava: Ympärykset auki ja kallio näkyviin. Puhdistetaan hyvin kallion pinta ja betoniseinä. Tehdään betonilla S-100 betoniholkka kallion ja perustuksen saumakohtaan. Betoniholkan kuivuttua riittävästi Bitumisively sen päälle. Pyritään ohjaamaan salaojituksella vesi pois talon ympäriltä.
Kellarinseinän eristys salaojittavalla lämmöneristeellä, jotta saadaan aikaiseksi lämpötilaeroja maaperän ja perustuksien välillä. Lämpimämmässä on korkeampi höyrynpaine ja mitä suuremmaksi lämpötilaero perustuksen ja maaperän välillä aikaansaadaan, sitä tehokkaampi on kuivaava vaikutus.
Rakenteen alaosassa on mahdollista käyttää kaksinkertaista lämmöneristystä tällaisissa erittäin kapillaarisissa rakenteissa kuivumista tehostamassa ja työntämässä kapillaarikosteutta ulospäin.
Hyvin matalissa täytöissä on käytettävä vaakaeristystä estämässä salaoja ym. rakenteiden jäätymistä talviaikaan, syvissä ja lämpimissä perustuksissa ei routasuojausta tarvita ja sillä saattaa olla jopa negatiivisia vaikutuksia maaperän lämpiämisen muodossa vaakaeristeen alla.
Fuktisol 100 mm/19kg/m3 kustantaa pienissä erissä 25,00 €/m2 sisältäen arvonlisäveron, mutta kannattaa aina huomioida kokonaisuus. Käytettäessä salaojittavia eristeitä pystytään täytöissä pääsääntöisesti hyödyntämään kaivumassoja 2/3 osaa takaisin kaivantoon, jolloin varsinaisen eristeen hinta saadaan takaisin.
Lämmöneristyksellä, joka on pienen vesihöyryn vastuksen omaavaa pystytään kellarin ja rossitilan lämpötilaa nostamaan, mutta myös vaikuttamaan positiiviisesti tilojen sisäilman kosteustasapainoon. Mikäli lämmöneristystä ei käytettäisi, sitoisi ulkopuolen maaperä lämpöä termisesti varsinkin syvemmän kellarin kohdalla ja riskiksi muodostuisi huonon kuivumisen lisäksi, joka kosteusvirran kääntyminen huonetilaa kohti. Maaperässä huokoiskosteus on periaatteessa aina likemmäs 100 % ja kosteusmäärällä on myös vaikutusta höyrynpaineeseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään 3 asteen lämpötilaeroa, jotta kosteusvirta varmasti olisi perustuksista ulospäin ja mitä suurempi on lämpötilaero, niin sitä parempi.
Minimi lämmöneristyspaksuutena voidaan pitää 100 mm paksuutta, ohuemmat salaojittavat eristeet on tarkoitettu käytettäväksi eri paksuisia kerroksia rakennettaessa.
Vielä takaisin tähän kalliossa kiinni olevaan rakenteeseen. Jos seinän viereltä löytyy vesitaskuja, joissa vesi seisoo, voidaan kalliota urittaa vähäisissä määrin timanttilaikalla vedenjohtamiseksi, tai vesitaskun pohjalta voidaan vettä kuljettaa talon läpi umpinaisella putkituksella ja viedä alarinteen puolelta ulos.
Talon ulkopuolelta voidaan maata myös kaivaa pois enemmänkin ja valaa riittävälle etäisyydelle talosta kallioon vedenohjauspalkki, joka johtaisi vedet ohi rakennuksen. Tämä palkki käsiteltäisiin bitumilla samoin kuin sokkelin juurikin ja tarvittaessa jäätyminen estetään lämmöneristämällä.
Kuten huomaat on kyse useinkin hyvinkin monimutkaisista ongelmista, joita pitää ratkoa ja rahavaratkin kannattaa aina huomioida, mutta säästääkään ei kuitenkaan pidä väärässä paikassa.
Jonkinasteinen suunnittelu olisi pääsääntöisesti myös eduksi, eikä toimeen pidä ryhtyä yks kaks yllättäen. Kalliossa kiinni olevan rakennuksen haasteita ei kylläkään näe ennen kuin seinänvierustat on avettu ja vasta silloin lopullinen suunnittelu yleisesti on mahdollista.
Matti Alander
M. Alander Oy
Rakennussalaojituksen erikoisliike
Myös nämä yhdistelmäratkaisut kellari ja rossipermanto samassa talossa tahtovat olla haasteellisia.
Tällainen perustus on myös pääsääntöisesti hyvin kapillaarinen ja kapillaarikatkon asentaminen miltei mahdotonta.
Monasti ainoaksi varmasti toimivaksi ratkaisuksi jää salaojituksen louhiminen, mutta tämä kaatuu todella kalliisiin kustannuksiin helposti ja mieleen alkaa tulla monenlaisia virityksiä miten hommasta selviäisi halvemmalla.
Perusajatuksena tulee olla järjestää vedelle ja kosteudelle helpoin tie pois perustuksista ja mikäli talon alle silti vielä pääsisi vettä, niin alarinteen puolelta ripeästi ulos. Pelkällä tiivistämisellä vuotokohta yleisesti vain vaihtaa paikkaa ja liian laaja tiivistäminen estää kapillaarikosteuden ulos työntymistä.
Työohje voisi olla vaikka seuraava: Ympärykset auki ja kallio näkyviin. Puhdistetaan hyvin kallion pinta ja betoniseinä. Tehdään betonilla S-100 betoniholkka kallion ja perustuksen saumakohtaan. Betoniholkan kuivuttua riittävästi Bitumisively sen päälle. Pyritään ohjaamaan salaojituksella vesi pois talon ympäriltä.
Kellarinseinän eristys salaojittavalla lämmöneristeellä, jotta saadaan aikaiseksi lämpötilaeroja maaperän ja perustuksien välillä. Lämpimämmässä on korkeampi höyrynpaine ja mitä suuremmaksi lämpötilaero perustuksen ja maaperän välillä aikaansaadaan, sitä tehokkaampi on kuivaava vaikutus.
Rakenteen alaosassa on mahdollista käyttää kaksinkertaista lämmöneristystä tällaisissa erittäin kapillaarisissa rakenteissa kuivumista tehostamassa ja työntämässä kapillaarikosteutta ulospäin.
Hyvin matalissa täytöissä on käytettävä vaakaeristystä estämässä salaoja ym. rakenteiden jäätymistä talviaikaan, syvissä ja lämpimissä perustuksissa ei routasuojausta tarvita ja sillä saattaa olla jopa negatiivisia vaikutuksia maaperän lämpiämisen muodossa vaakaeristeen alla.
Fuktisol 100 mm/19kg/m3 kustantaa pienissä erissä 25,00 €/m2 sisältäen arvonlisäveron, mutta kannattaa aina huomioida kokonaisuus. Käytettäessä salaojittavia eristeitä pystytään täytöissä pääsääntöisesti hyödyntämään kaivumassoja 2/3 osaa takaisin kaivantoon, jolloin varsinaisen eristeen hinta saadaan takaisin.
Lämmöneristyksellä, joka on pienen vesihöyryn vastuksen omaavaa pystytään kellarin ja rossitilan lämpötilaa nostamaan, mutta myös vaikuttamaan positiiviisesti tilojen sisäilman kosteustasapainoon. Mikäli lämmöneristystä ei käytettäisi, sitoisi ulkopuolen maaperä lämpöä termisesti varsinkin syvemmän kellarin kohdalla ja riskiksi muodostuisi huonon kuivumisen lisäksi, joka kosteusvirran kääntyminen huonetilaa kohti. Maaperässä huokoiskosteus on periaatteessa aina likemmäs 100 % ja kosteusmäärällä on myös vaikutusta höyrynpaineeseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään 3 asteen lämpötilaeroa, jotta kosteusvirta varmasti olisi perustuksista ulospäin ja mitä suurempi on lämpötilaero, niin sitä parempi.
Minimi lämmöneristyspaksuutena voidaan pitää 100 mm paksuutta, ohuemmat salaojittavat eristeet on tarkoitettu käytettäväksi eri paksuisia kerroksia rakennettaessa.
Vielä takaisin tähän kalliossa kiinni olevaan rakenteeseen. Jos seinän viereltä löytyy vesitaskuja, joissa vesi seisoo, voidaan kalliota urittaa vähäisissä määrin timanttilaikalla vedenjohtamiseksi, tai vesitaskun pohjalta voidaan vettä kuljettaa talon läpi umpinaisella putkituksella ja viedä alarinteen puolelta ulos.
Talon ulkopuolelta voidaan maata myös kaivaa pois enemmänkin ja valaa riittävälle etäisyydelle talosta kallioon vedenohjauspalkki, joka johtaisi vedet ohi rakennuksen. Tämä palkki käsiteltäisiin bitumilla samoin kuin sokkelin juurikin ja tarvittaessa jäätyminen estetään lämmöneristämällä.
Kuten huomaat on kyse useinkin hyvinkin monimutkaisista ongelmista, joita pitää ratkoa ja rahavaratkin kannattaa aina huomioida, mutta säästääkään ei kuitenkaan pidä väärässä paikassa.
Jonkinasteinen suunnittelu olisi pääsääntöisesti myös eduksi, eikä toimeen pidä ryhtyä yks kaks yllättäen. Kalliossa kiinni olevan rakennuksen haasteita ei kylläkään näe ennen kuin seinänvierustat on avettu ja vasta silloin lopullinen suunnittelu yleisesti on mahdollista.
Matti Alander
M. Alander Oy
Rakennussalaojituksen erikoisliike
Re: kostea kellari
Kiitos hyvästä vastauksesta. kevään tullen alkaa kaivinkone laulaan niin sitten nähdään miten äijän käy.
sitä fuktisolin hintaa pähkäilin niin kyllähän se on ihan plus miinus nolla niihin patolevy ja styroksi hässäköihin verrattuna ja taitaa asennuskin olla yksinkertaisempi.
sitä fuktisolin hintaa pähkäilin niin kyllähän se on ihan plus miinus nolla niihin patolevy ja styroksi hässäköihin verrattuna ja taitaa asennuskin olla yksinkertaisempi.
Re: kostea kellari
Moi,
Meillä oli ongelmana laatan alle valuvat vedet.
Purettiin vanha lattia ja kaivettiin savet pois, kunnes oli vain puhdas kallio näkyvissä.
laatan alle tehtiin salaojitus joka johtaa syvimpään kohtaan (louhittu viemärilinja).
Sinne laitettiin kaivo ja uppopumppu joka pumppaa valumavedet viemäriin.
Joitain ohjauksia valettiin betonista, jonka jälkeen täyttö tehtiin karkealla sepelillä.
Eristyksenä on 100mm styroxia jonka päälle valettiin uusi laatta.
Meillä kellarissa on "mehu"kellari, askarteluhuone yms. varastotilaa. (kaikki pinnat kalkittua betoni)
Homman jälkeen kostea haju on hävinnyt, joten remontti on onnistunut toivotusti.
Tietysti jos rakentaisin asuintiloja joihin tulisi muuta sisustuspintoja kuin betonia ,
en olisi varma onko nuo toimenpiteet riittäviä.
Todennäköisesti kapillaarinen kosteus nousee seiniin, josta se sitten kuivuu sisäänpäin.
t:Ville
Meillä oli ongelmana laatan alle valuvat vedet.
Purettiin vanha lattia ja kaivettiin savet pois, kunnes oli vain puhdas kallio näkyvissä.
laatan alle tehtiin salaojitus joka johtaa syvimpään kohtaan (louhittu viemärilinja).
Sinne laitettiin kaivo ja uppopumppu joka pumppaa valumavedet viemäriin.
Joitain ohjauksia valettiin betonista, jonka jälkeen täyttö tehtiin karkealla sepelillä.
Eristyksenä on 100mm styroxia jonka päälle valettiin uusi laatta.
Meillä kellarissa on "mehu"kellari, askarteluhuone yms. varastotilaa. (kaikki pinnat kalkittua betoni)
Homman jälkeen kostea haju on hävinnyt, joten remontti on onnistunut toivotusti.
Tietysti jos rakentaisin asuintiloja joihin tulisi muuta sisustuspintoja kuin betonia ,
en olisi varma onko nuo toimenpiteet riittäviä.
Todennäköisesti kapillaarinen kosteus nousee seiniin, josta se sitten kuivuu sisäänpäin.
t:Ville