Sikäli vähän kummastuttaa, että jos on nähty vaivaa lisäeristää seinät niin olisi tärkeämpi katto jätetty tekemättä. Se selviää sitten kun katolle pääset tutkimaan. Puru eristeisissä taloissa normaali huoltotoimenpide on tarkistaa seinien valumat ja tarvittaessa suorittaa täyttö. Vaikuttaa oleellisesti lämmönkarkailuun.
Mitä noihin kuviin tulee niin voisi olettaa, kuten joku jo mainitsikin, että yläkerran huoneiden katon vinolla osuudella vois olla eristepaksuus muuta kehnompi. Näyttäis kuvista päätellen yläkatto sulavan enempi. No tämä ei nyt mikään takuuvarma huomio, sillä siirtyyhän se lämpökin tuonne kattokolmioon päin.
Omassa, n.-65 rakennetussa lisäsiivessä oli eristeet laskeutuneet paikkapaikoin jopa 20cm, ja näin eristämätön seinä ylettyi jo huonetilaan. Toimenpiteen yhteydessä lisäsin sitten ullakkokomeroiden lattian eristepaksuutta 50mm.
Tuskin tuossa sulla nyt mikään hoppu on sinne vintille mennä. Asetutte taloksi ensin ja sitten jonain vuonna otat tuon hoitaaksesi.
hirviästi jääpuikkoja
Meillä ei olla vielä ulkovarastoa täysin skannattu mutta kaikkea uunissa palavaa ainakin löytyy, kellarissa keittiökaappeja, ovia ja muuta käyttökelposta on kyllä. Lisäksi ruohonleikkuria, oksasilppuria, kottikärryä, kirveitä, lapioita ym. sellasta joihin olisi kerrostalosta muuttaneella mennyt omaisuus jos ne pitäisi hommata.AKA kirjoitti:Heh heh... Kuulostaa tutulta. Mekin toimittiin samoin, kun talon ostimme ja eihän niitä aarteita ollut vaan turhaa romua jonka seurauksena pienoinen kaatisrumba!rimpula kirjoitti:Ulkorakennuskin on aika söde. Ja täynnä roinaa. Myyjät kun kysy tarviiko tyhjätä, sanottiin ei. kyllä me kärrätään kaatikselle. Eli toivotaan et joukossa ois aarteita. vaikka vanhoja työkaluja. tai kahvimylly.
No toivottavasti teillä on parempi tuuri.
Tuosta ullakon katon lisäeristyksestä, meillä olis kanssa katon avaaminen edessä. Tosin sisäkautta. Yksi kantava tolppa on poistettu liikaa ja selvä painuminen on tapahtunut, sitä ei näe ulkoa mutta sisältä sen huomaa. Samalla aion tutkia eristeen paksuuden ja veikkaan että siellä on tuskin 10 cm eristystä, kaikki viittaa siihen kun tarkastelee rakennetta. Panee kyllä harkitsemaan uretaanin käyttöä koska muuten tila mataloituisi entisestään. Toisaalta omatunto sanoo että uretaani ei kuulu taloon, korkeintaan sen alle. No jää nähtäväksi miten homma tehdään.
No niin, kun ottaa silmät päähän ja katsoo kunnolla niitä piirustuksia... Niiden mukaan vintin katto olisi lisäeristetty sisäpuolelta katon vinolta osuudelta. Tämä tehty ilmeisesti 80-luvun alussa, samalla kun on rakennettu elintasosiipi, vaihdettu ikkunat ja lisäeristetty ulkoapäin. Alakerran lattiaan ilmeisesti myös lisätty villaa. Piirustuksissa luki rakenteesta : Vanha lattiarakenne , purut, koolaus, min.villa ( mineraalivilla??), lauta.
Ja siitä ulkorakennuksesta vielä. Me itseasiassa nähtiin et sielä oli mm. vanhoja työkaluja, tais olla vanha ruohonleikkurikin jne. Nyt vaan toivotaan että ne ei vie sieltä kaikkee tarpeellista ja jätä vaan roinaa meille.
Isäni kun osti aikoinaan vanhan talon, niin siälähän oli vaikka mitä. Pari vanhaa rekeä, puukiuluja, rautapata, rukki, wanha singerin polkukone,wanha radio, tosi vanha kartta, pari silitysrautaa ( rautamöntti jossa puukahva) jne. Sain niistä onneksi jotain itselleni. Ja nyt ne näyttäis pääsevän sopivampaan ympäristöönkin. (tähän sakka asuttu enimmäkseen kerrostalossa)
Ja siitä ulkorakennuksesta vielä. Me itseasiassa nähtiin et sielä oli mm. vanhoja työkaluja, tais olla vanha ruohonleikkurikin jne. Nyt vaan toivotaan että ne ei vie sieltä kaikkee tarpeellista ja jätä vaan roinaa meille.
Isäni kun osti aikoinaan vanhan talon, niin siälähän oli vaikka mitä. Pari vanhaa rekeä, puukiuluja, rautapata, rukki, wanha singerin polkukone,wanha radio, tosi vanha kartta, pari silitysrautaa ( rautamöntti jossa puukahva) jne. Sain niistä onneksi jotain itselleni. Ja nyt ne näyttäis pääsevän sopivampaan ympäristöönkin. (tähän sakka asuttu enimmäkseen kerrostalossa)
Varmaan mineraalivillaa
jos se remppa on tehty 80-luvun alussa. Luulisin näin. Minun elintasosiiveksi sanottu suihku/wc on tehty -77 ja olen aika varma siitä, että sen ulokkeen eristeenä on 100mm mineraalivilla. Jäin nyt miettimään talonne (tulevan) eristystä.. oisko ollut sisältäpäin katsottuna: paneeli/laudoitus-vaakakoolaus-mineraalivilla-paperi/pahvi-puru...? -kö?
Mikäli katto on hyvässä kunnossa niin kiirettä ei ole mutta mie aukaisisin katon (tai sen luukun), säästävä purkaminen ja mineraalivillat hiiteen ja sama puru ja ekovilla tilalle. Jos tulee myöhemmin kattovuoto niin tiedätte siitä samantien kun se vuotaa läpi. Tämä on tosin vain mun mielipide mutta varauksella suhtaudun tuohon mineraalivillaan (jos sitä nyt siellä on), varsinkin jos talossanne on lämpövuotoja ja kondenssikosteutta.
Mietinkin juuri, että se luukku talon päätyyn juuri katon alle olisi nyt tosi hyvä juttu, näet itse mitä siellä on ja missä järjestyksessä mitäkin tehty. Toinen ajatun on, että mikäli vintillä on ennestään esim. seinään kiinnitetty komero niin siitä kohdasta seinä auki ja kuikkiminen katon vinoon rajaan (jos vain onnistuu). Säästävä purkaminen edelleen.. Hommaa hyvä otsalamppu niin vapautuu kädet könyämiseen
Sen mineraalivillan voit käyttää vaikka varastorakennuksessa tai jossain muualla.. tai sit roskiin
Mikäli katto on hyvässä kunnossa niin kiirettä ei ole mutta mie aukaisisin katon (tai sen luukun), säästävä purkaminen ja mineraalivillat hiiteen ja sama puru ja ekovilla tilalle. Jos tulee myöhemmin kattovuoto niin tiedätte siitä samantien kun se vuotaa läpi. Tämä on tosin vain mun mielipide mutta varauksella suhtaudun tuohon mineraalivillaan (jos sitä nyt siellä on), varsinkin jos talossanne on lämpövuotoja ja kondenssikosteutta.
Mietinkin juuri, että se luukku talon päätyyn juuri katon alle olisi nyt tosi hyvä juttu, näet itse mitä siellä on ja missä järjestyksessä mitäkin tehty. Toinen ajatun on, että mikäli vintillä on ennestään esim. seinään kiinnitetty komero niin siitä kohdasta seinä auki ja kuikkiminen katon vinoon rajaan (jos vain onnistuu). Säästävä purkaminen edelleen.. Hommaa hyvä otsalamppu niin vapautuu kädet könyämiseen
Sen mineraalivillan voit käyttää vaikka varastorakennuksessa tai jossain muualla.. tai sit roskiin
-Madde-
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
-
Villa Edita
- Jäsen
- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Lueskelin tuossa yöllä aikanikuluksi vanhoja postauksia, niin tuli eräs ajatus mieleen. Ensinnäkin huomasin että aika yleistä on tuo lumen puikkoontuminen. Eräs palstalaisemme antoi vinkiksi puhkaista reiät päätykolmioihin, jolloin välitila pääsee tuulettumaan ja viilentymään.
Rimpulan talossa voi tuo vintti olla vain liian tiivis, jolloin pienetkin vuodot sitten sulattavat lunta. Esimerkiksi piippu hohkaa aikalailla lämpöä tuonne välitilaan. Eli mieleen tulee että onko tulevassa talossasi tuuletusräppänät kolmioissa? Ihan hyvät olla muutenkin olemassa.
Rimpulan talossa voi tuo vintti olla vain liian tiivis, jolloin pienetkin vuodot sitten sulattavat lunta. Esimerkiksi piippu hohkaa aikalailla lämpöä tuonne välitilaan. Eli mieleen tulee että onko tulevassa talossasi tuuletusräppänät kolmioissa? Ihan hyvät olla muutenkin olemassa.
No nyt en mene vannomaan et oliko sielä päädyis reijät vai. Sellanen muistikuva mulla on et ois ollu pienet poratut reiät, mutta kun kuvista rupesin kattoo, niin siinä ei ainakaan niitä reikiä näkynyt.
Ja siitä alakerran lattian rakenteesta, sisältä päin katsottuna laudoitus-koolaus-mineraalivilla-purut-vanha lattiarakenne, näin siis lukee papereissa. Tiedä sitten mitä sieltä löytyy.
Ja siitä alakerran lattian rakenteesta, sisältä päin katsottuna laudoitus-koolaus-mineraalivilla-purut-vanha lattiarakenne, näin siis lukee papereissa. Tiedä sitten mitä sieltä löytyy.
Aivan :)
Tuo yläpohjan tiiviiys tuli minullakin mieleen, kun ei ilma kierrä. Eksän kanssa omistettiin 91 rakennettu talo Nilsiässä ja siinä oli sama juttu, päädyistä puuttui tyystin tuuletusräppänät ja jääpuikot roikkui joka talvi, vielä runsaampana kuin rimpulan tönössä
Ai mineraalivilla on lattiassa, no ei kait se siellä saa vahinkoa aikaiseksi ellei vesivahinkoa tule, joten nou hätä.. luulisin..
jos lattia muuten on kunnossa niin mineraalivilla ajaa asiansa
Ai mineraalivilla on lattiassa, no ei kait se siellä saa vahinkoa aikaiseksi ellei vesivahinkoa tule, joten nou hätä.. luulisin..
jos lattia muuten on kunnossa niin mineraalivilla ajaa asiansa -Madde-
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
Kattelin tänään räystäitä ja huomasin että kattotuolien alapuoli oli tiiviisti ponttilaudoilla vuorattu, ei siis minkään näköstä ilmarakoa eristyksen ja pellin väliin. Räystäslautakin tiiviisti näissä ponttilaudoissa. Toinen huomio oli että ulkovuorauksen alin paneeli oli sokkelissa todella tiiviisti kiinni, ei mikään näköistä tuuletusrakoa.
Mistä tää tönö oikeen hengittää vai eikö nää tarvii tuuletusrakoja kun ei oo muovia seinissä ja katoissa?
Mulla siis koko ullakko käytössä ja lämpimänä.
Mistä tää tönö oikeen hengittää vai eikö nää tarvii tuuletusrakoja kun ei oo muovia seinissä ja katoissa?
Mulla siis koko ullakko käytössä ja lämpimänä.
Sanopa se..
Siis mistä nämä oikeasti hengittää...? Rakennusfysiikan nykylakien mukaan rakenne pitäisi olla tiivein sisäpuolella ja harveneva ulospäin mutta sehän ei näissä rintamamiestaloissa ole. Jos joku osaa selittää tämän niin mie luen mielelläni.. Mä olen ajatellut/pähkäillyt sen niin, että kun sisätiloista menee seinämään sitää CO2 ja mitä kaikkea muuta niin ensin tiivin tuote ottaa sen vastaan. Siitä läpäistyään menee puruosioon joka myös päästää sen osittain läpi. Sitten tuleekin laudoitus vastaan ja suurin osa tavarasta pysähtyy siihen.. pienin osa jatkaa matkaa ulkovuoraukseen saakka uhmaten bitumipahvin vai mitä se olikaan..
Olen varmaan väärässä mut tällee mä olen tämän filosofoinut. Ehkä sittenkään tämän päivän rakentamisfysiikka ei ole ihan kohdallaan, en tiedä.. Tämä meidän rakenne on toiminut jo kymmeniä vuosia ja ongelmia ei ole ollut. Uudemmatkin tönöt on purettu, mitä lie raksafysiikkaa tuolloin soveltaneet, en tiedä..
Mä puran parhaillaan vintissä olevia seiniä ja mietin koko ajan, etä toi ratkaisu on toiminut tähänkin saakka, selvä, tehdään samalla tavalla uusi.. Eikä ole aina harmainta aavistustakaan miksi tuo on juuri noin mut paljon on asioita mitä ei tajua
Olen varmaan väärässä mut tällee mä olen tämän filosofoinut. Ehkä sittenkään tämän päivän rakentamisfysiikka ei ole ihan kohdallaan, en tiedä.. Tämä meidän rakenne on toiminut jo kymmeniä vuosia ja ongelmia ei ole ollut. Uudemmatkin tönöt on purettu, mitä lie raksafysiikkaa tuolloin soveltaneet, en tiedä..
Mä puran parhaillaan vintissä olevia seiniä ja mietin koko ajan, etä toi ratkaisu on toiminut tähänkin saakka, selvä, tehdään samalla tavalla uusi.. Eikä ole aina harmainta aavistustakaan miksi tuo on juuri noin mut paljon on asioita mitä ei tajua
-Madde-
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
minä ymmärrän tuon 'hengittävyyden' näin: seinä ottaa sisäilman kosteutta vastaan kun sisäilma on kosteaa ja luovuttaa sitä takaisin kun sisäilma on kuivaa, eli rakenne tasaa kosteusvaihteluita. ei minulle tarkoita läpivetoa seinistä.
'ulospäin harveneva' rakenne on monissa rmt:ssä muuten niin, että tervapahvi on ulommaisena: toiminut niinkin tämän ekat 50 vuotta. lämmönpidon kannalta se ulkopuolen tuulitiiviys on sitten aikas tärkeä juttu.
usein rakenteen 'hengittävyys' eli hygroskooppisuus ja tuulettuvuus eli esim. ilmarako katon alla menee sekaisin.
hillymanille: meillä oli myös räystäänaluslaudoitus ummessa ja samoin vielä ponttilautaa. laitoin alareunalle ritilöitä (ja vaihdoin pari pehmennyttä lautaa) -> sivuvintillä ilma raikastui noin kuukaudessa.
'ulospäin harveneva' rakenne on monissa rmt:ssä muuten niin, että tervapahvi on ulommaisena: toiminut niinkin tämän ekat 50 vuotta. lämmönpidon kannalta se ulkopuolen tuulitiiviys on sitten aikas tärkeä juttu.
usein rakenteen 'hengittävyys' eli hygroskooppisuus ja tuulettuvuus eli esim. ilmarako katon alla menee sekaisin.
hillymanille: meillä oli myös räystäänaluslaudoitus ummessa ja samoin vielä ponttilautaa. laitoin alareunalle ritilöitä (ja vaihdoin pari pehmennyttä lautaa) -> sivuvintillä ilma raikastui noin kuukaudessa.
Meillä ei ole kuin yksi ns. sivuvintti ja sinne pääsee lämmintä ilmaa kun ovi on huono. Siellä on kans kaikki mahdolliset ilmareiät tukossa, revin räystäältä pellin juuresta vilaa mutta en saanut sieltäkään ilmaa tulemaan sisään. Toi peltikatteen sisäpinnan tuuletus on näemmä huonosti toteutettu ja siihen tarttee puuttua ensi kesänä.
Pelti kumminkin kondensoi jos se tuuletus ei toimi, sivuvintin ovi oli huonosti kiinni jonkusen päivän ja kattopellin alapinnalla oli heti jäätä.
Pelti kumminkin kondensoi jos se tuuletus ei toimi, sivuvintin ovi oli huonosti kiinni jonkusen päivän ja kattopellin alapinnalla oli heti jäätä.
Mullon vaan sellanen kutina et kaikki talon lisäeristykset on tehty mineraalivillalla. Eikös se ollu 80-luvulla suosittu eristemateriaali? Eli myös ne vintin katon vinot osuudet, jotka on ilmeisesti sisältäpäin lisäeristetty ja Ulkoseinien lisäeristys. Ulkovuorauksen alla oli kyllä reilu ilmarako. Ja varmaan siinä elintasosiivessäkin on mineraalivillaa käytetty. Mitäs riskejä tuossa mineraalivillassa piilee ?
No mulle ei kyllä tule muuta mieleen kuin se että se kastuessaan ei oikein kuivu kunnolla ja se sitoo veden niin että pienet vuodot ei näy sisälle ennen kuin on muhinut aikansa ja pahimmassa tapauksessa joutuu uusimaan rakenteita enemmänkin.
Sen takia en itse välttämättä yläpohjaan sitä laittaisi mutta seinässä saattasin sen antaa olla. En ainakaan heti keksi mitä haittaa sillä olisi esim. olohuoneen seinässä.
Sen takia en itse välttämättä yläpohjaan sitä laittaisi mutta seinässä saattasin sen antaa olla. En ainakaan heti keksi mitä haittaa sillä olisi esim. olohuoneen seinässä.
Kyllä mineraalivilla kuivuu, ongelma on että kosteana sen eristävyys vähenee hyvin nopeasti. Eli sateisina syksyina esim. selluvilla on lämpimämpi, tai kovina pakkasjaksoina jos höyrypaine ajaa lämmintä sisäilmaa viileämpiin rakenteisiin, joihin kondensoituu sitten kosteutta. Tiivis sisäpinta voisi siten olla toimiva ratkaisu juuri mineraalivillan kanssa, selluvillan tai pellavan kanssa voi tehdä täyshengittäviä eli hygroskooppisia rakenteita.
Mutta jos tuo kuva on oltettu aamupäivällä, katon lape on suunnilleen etelään ja auringon vaikutus voimakas, tekisin päätelmiä mieluummin pohjoislappeen perusteella. Lämpenevä sohjohan lähtee valumaan alaspäin, siksi katon yläosa paljastuu ensimmäiseksi.
Mutta jos tuo kuva on oltettu aamupäivällä, katon lape on suunnilleen etelään ja auringon vaikutus voimakas, tekisin päätelmiä mieluummin pohjoislappeen perusteella. Lämpenevä sohjohan lähtee valumaan alaspäin, siksi katon yläosa paljastuu ensimmäiseksi.