Rintamamiestalon puutarhaihanne/mallipiha?

[hortensia]

Heipä hei viherpeukalot!

Ajattelin kysäistä, että onko moni tehnyt tai vaalinut 1950 -luvun Kochilaista henkeä puutarhassaan? Koch oli suomalaisen rintamamiestalopuutarhan merkittävimpiä vaikuttajia (mikä näkyy myös siirtolapuutarhoissa). Ruotsistahan aatokset oli tietysti kopsattu alunperin. Selailin Elisabeth Kochin kirjoittamaa Oma Puutarhani -kirjaa vuodelta 1953, aika mielenkiintoista luettavaa on. Kochin perusideana oli jakaa puutarha kolmeen osaan; kasvimaahan, kesäolohuoneeseen ja etupuutarhaan. Etupuutarhassa kasvaa muutama kukkiva pensas ja yksi puu. Hyötytarhassa puolestaan paljon marjapensaita ja omppupuita.

Meillä on vanha piha joka on paikka paikoin aika raadeltu (talon edellinen omistaja myi "ahneuksissaan" neljä rakennuspaikkaa viereen). Kerättäisiinkö yhdessä listaa 40-50 -luvun ja rintamamiestalojen puutarhojen ominaispiirteistä..? Olisi mukava yrittää luoda sellaista aitoa, alkuperäistä henkeä omaan puutarhaan.

Tässä muutama joka tuli mieleen...
*liuskekivet
*kiveykset
*hedelmäpuut
*syreenit, jasmikkeet ja vanhat perennat kuten malva, unikot

Keksikää viisaammat lisää!

[johny_t]

Hei!

Nyt tuli kiinnostava aihe!
Kaiken muun ohessa täällä suunnitellaan myös pihaa ja sen toimivuutta. Talo on keskellä tonttia, joten etu- ja takapiha ovat helppoja järjestää.

Pihakäytävät ajateltu toteuttaa murskeella, se kuulemma kuuluu ajan henkeen paremmin kuin kivetykset... Takapihalle tulee omenapuut ja kahvittelu/grillauspiste ja etupihalle muutamat perennat ja kiinteät istutukset.

Kertokaa toki muut perinnetieotoutta. Hyvää aitapensasta etsitään edelleen. Orapihlaja olisi perinteinen, mutta me emme pidä siitä. Marja-aronia on pyörinyt mielessä.

-J

[jonijoni]

Sitten joskus kun päästään pihan muokkaukseen muiden remonttien jälkeen, mulla on haaveena juuri tuollainen eri toimintoihin jaettu piha. Itseasiassa meidän piha on varmaan joskun ollut jotain sen tyyppistä. Etualalla oleskelupiha, missä tällähetkelläkin on muutama juhannusruusu ja syreeni ja ne saa siihen myös jäädä. Pihan perälle työpiha, mihin vaja puutarhatyökaluille ja polttopuille jne. ja samoin pihan takaosaan jonkinnäköinen hyötymaa. Marjapensaat rajaamaan pihan eri toiminnot toisistaan. Tällähetkellä pihan perällä on jonkinsortin vanha kasvimaa mistä puskee raparperiä ja lipstikkaa, mutta paikka on jäänyt suurten lehtikuusten varjoon joten ei ihan paras paikka kasvimaalle. Valtava omenapuu meillä pojottaa ihan keskellä pihaa ja vaikka se viekin kovin paljon tilaa niin eipä sitä poiskaan raaski kaataa eli ihan täysi en haaavepihaani saa tehtyä mutta jotain sinnepäin. Noi kasvit on juuri niitä mitä minunkin pihani tulee sisältämään. Meillä on tontin tienpuoleisella reunalla orapihlaja ja vaikka en sen piikeistä välitä niin kyllähän se on tosi hyvä näkösuoja. Entistä asumustamme ympäröi marja-aronia ja itse tykkäsin siitä kovasti, syysväri oli todella kaunis.

[hortensia]

Nuo teidän molempien pihasuunnitelmat kuulostivat oikein hyviltä. Aitataimet on yksi lempiaiheista joten on pakko laittaa lusikka soppaan ja kommentoida aitoja...Todella hyviä (rmt:henkin) sopivia aidannekasveja on esimerkiksi kiiltotuhkapensas, jolla on mukavan tiheä kasvutapa ja kaunis tummahko väri. Sopii leikattavaksi:


Marja-aronia on kyllä kanssa kiva. Happomarja on tosi kaunis, mutta siinä on ikävästi piikkejä . Koch ehdottelee kirjassaan mm. Hernepensasta, orapihlajaa, kuusta, syreeniä ja tuomipihlajaa. Mihin tarkoitukseen ja kohtaan aita on tulossa? Haluaako peittävää ja suojaavaa aitaa vaiko pientä ja matalaa? Muotoiltavaa vai vapaasti kasvavaa? Vaihtoehtoja on hirmuisesti. Meille on todennäköisesti tulossa Isotuomipihlajaa tielle päin, syreeniä ja jasmiketta sisäpihan suojaksi, ehkä tuijaakin koska se on vihreä talvellakin. Vaihtelevuutta haetaan

[Othel]

Ihana aihe, tätä jään seuraamaan!

Asumme uusparina rintsikassa, johon kolme lastani ovat syntyneet, ja joista kaksi on jo maailmalle lähtenyt. Haaveena on - vähän työni perässä, mutta myös yhteisen kodin ajatuksella, muuttaa Etelä-Karjalan toiseen kaupunkiin, ja siellä mahdollisimman alkuperäiseen rintsikkaan.

Talon autenttisuuden lisäksi toivomme isoa pihaa, mikä tarkoittaa yli 1500m2. Isompikin kävisi, mutta kovin suuria ei kaupunkialueella ole, siksi ollaan valmiita koosta tinkimään, ja muutamista syistä emme kuitenkaan ole maalle muuttamassa.

Olen tähän nykyiseen pihaan nyt liki 20 vuoden ajan kerännyt perinneperennoja ja kotimaista kantaa olevia pensaita... Se tässä sitten lähtiessä kirpaisee, mutta uusi piha myös innoittaa!! Koti on välittäjällä myynnissä, talouskriisi on jumittanut tilanteen eikä muutto toteutunut ennen lumien tuloa alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta myyntisopimukseen on kirjattu, että myyjä sitten vie istutuksista pistokkaat mennessään!! On se vaan sitten niin eri tilanne kerätä rakkaista istutuksista kerralla poikaset mukaan, kun tätä pihaa on tehty elämällä ja kokeilemalla...

Nykyisestä pihasta isot puut puuttuvat, niitä olen vähän kaivannut. Omenapuut on, samoin marjapensaat ja ryytimaa, joka on jalostunut yrttitarhaksi, kun maaperä tässä kohtaa on aika karua vaativampaan kasvisten viljelyyn (multakerros kangasmaan päällä on ohuehko, vesi ja ravinteet hujahtaa hiekkaan). Maata on istutusten kohdilla koko ajan parannettu luomusti kompostilla, lannoittamaan ja maan vaihtoon en ole ryhtynyt, vaan tykännyt ajatuksesta, että kotoperäiset lajit pärjää näissä olosuhteissa!

Uuteen pihaan toivon himpun enemmän elinvoimaa, siis parempaa maaperää. Muuten varmasti rakennamme samankaltaista perinteistä pihaa hyötykäyttöön, oleskeluun, askareisiin ja silmän iloksi! Kun löytyisi sellainen, missä on valmiiksi rajamailla isoja puita, pihassa hedelmäpuita ja tilaa sitten kaikkeen muuhun! Oleellista on myös piharakennus, on siinä sitten sauna tai ei, koska meidän taloon kuuluvat tulisijat ja polttopuulle pitää riittää käsittely- ja säilytystilaa!

Aitapensaista: Tässä nykyisessä on orapihlajaa... Piikkisyys ja taipumus levittäytyä juurivesojen kautta on vuosien mittaan alkanut rasittaa. Pensas on kyllä hyvä näkösuoja ja leikattuna ei vie tilaa tontista, mutta nyt viehättää enemmän vapaana kasvavat, vuorottelevat erilaiset pensaat. Jos vaikka laittaisi aidanteen, missä olisi pensasryhmiä väljästi toistensa lomassa tuomassa näkösuojaa, ja vaihtuvia maisemia vuodenaikojen mukaan: sireeniä, juhannusruusua ja muita maatiaisruuspensaita, vaikka pihlaja väliin ja silleen... Nykypihassa laitoin piikkisen ruusupensasalueen lomaan myös tyrniä, niin pysyy flunssat omilla vitamiineilla loitolla.

[sasita]

Kochin ajatuksia voi varmaankin hyvällä omallatunnolla pitää ihan passelina lähtökohtana, jos tontti on pitänyt alkuperäiset mittansa ja hyötypuutarhan pito entisajan mittakaavassa kiinnostaa. Kaikilla näin ei ole, jolloin pihasuunnitelma voi olla parempi tehdä itselleen soveltuvista lähtökohdista ja pitää perinteitä yllä lähinnä pihan päällyste- ja kasvivalinnoilla. Pienillä kaupunkitonteilla pihan toimivuus vaatii tuumimista, kun tilaa ei liikoja ole. Minulla on muutama juttu joita oman, puolitetun kaupunkitontin pihalla kaihdan: betonitiiliä ja pylvästuijia. Molemmat tuovat minulle mieleen modernimmat pihat ja rakennukset enkä osaa niitä mieltää oman, vanhan töllin pihaan. Käytän lähinnä liuskekiviä ja soraa siellä missä nurmikkoa tai muuta viherpintaa ei kaivata.

Olipas hortensian kuvassa komea kiiltotuhkapensasaita! Aidannekasvit kiinnostavat täälläkin, yksi haasteellinen raja-aita on vielä hahmottelematta ja siihen toivoisin pensaita, mieluiten leikattuja. Naapurustossa kävellessä on kyllä käynyt ilmi, että leikattu aita jää surullisen usein harvaksi, kun sitä ei kasvuaikana malteta leikata riittävästi. Riittäisikö oma into pitämään aidan siistinä jatkossakin joka vuosi? Leikatut pensasaidat ovat vain todella hienoja. Vapaasti kasvava aidannekin on komea ja lyö elävänä pintana laudalta rakennetut aidat mennen tullen, vie vain paljon enemmän tilaa kuin leikattu pensasaita. Kasvivalikoima on hämmentävän laaja. Kirjahyllystä löytyvä Salosen ja Haapasen Uusi puutarhakirja vuodelta 1947 listaa nämä aitakasvit:

• Happomarja
  Hernepensas
  Herukka
  Jalokuusi
  Kanukka
  Kuusi
  Lumimarja
  Mahonia
  Metsäjasmiini
  Orapihjala
  Paatsama
  Pähkinäpensas
  Ruusu
  Selja
  Spirea
  Syreeni
  Tuhkapensas
  Tuomipihlaja

Kasvupaikan ominaisuudet vaikuttavat tietysti, valoa vai varjoa, kuiva vai kostea maa jne. Minua kiinnostaisi kovasti ikivihreä aita, mutta kuusi vaatii valoa ja kasvaa turkkasen hitaasti, marjakuusi taas pärjäisi kyllä varjossa mutta vaatii ehdottomasti riittävästi vettä. Lumimarja pärjää kokemusteni mukaan ihan missä tahansa. Onhan noita vaihtoehtoja, mutta miten valita itselleen sopivin?

[?keskellä kämmentä]

50-luvun rintsikan pihaan kuuluis mielestäni mm. :
-sireenimaja (vaikka puutarhapuolen ope sano, ettei sireeniä ole kuin palokunnalla )
-vanhat omenapuut (vaikka ne oli taimia sillon 50-luvulla...)
-raparperit
-pitkät kukkapenkit ajotien molemmin puolin, joissa mm:
syysleimut syksyisin, narsissit ja krookukset keväisin, muutama punainen tulppaani, pioni, kultapallo
-luumupuu, kirsikkapuu
-kurttulehtiruusu, ehkä juhannusruusukin
-leikatut orapihlaja-aidat (vaikka meilläkin uusi aita ihan jotain muuta = ilman piikkejä!)
-ajotie hiekalla, vähän ratamoa kasvamassa...
-nurmikko (jossa muutama voikukka ja hiaman apilaa ja polut siinä mistä muksut on pyäräilly vaikka on yritetty kiältää)
-kasvimaa, perunamaa
-komposti
-puutarhakeinu
-puutarha kalusteet sais tiätysti olla sitä vanhaa mallia, jota täällä toisaalla näky ihan kuvissakin, oliko ne jossain vankilassa tehtyjä... vaaleansini-valkoiset vaikka...
-viemärikaivojen kannet, juur siinä missä olis paras paikka kesäpöydälle...

[vesahy]

Kannattaa vierailla puutarhanhoitoon keskittyvillä sivustoilla, esimerkiksi:
Klorofylli
Puutarha.net
Molemmissa on vilkkaat keskustelufoorumit, joihin kirjoittaminen vaatii rekisteröitymistä.

[sinna]

Meidän talon pihassa alkuperäisen asukkaan, Eila-rouvan jäljiltä (kasvualue V)
-syreeniaita
-kiiltotuhkapensasaita tielle päin
-Rusokuusama, sinikuusama
-kurttulehtiruusua
-unikkoa, kulleroita, akileijaa,kieloa, tiikeri(?)liljaa, vuorenkilpeä, maksaruohoja, herukoita, karviaisia, raparperia, humalaa jne.
-pihlaja

Noin neljäs osa pihasta on ollut pottupeltoa, jota on ympäröinyt kukkapenkit, yhdellä reunalla morsiusangervoa.

Liuskekivipolut lienevät alkuperäiset, myöhemmin on ilmeisesti laitettu itsevaletut betonilaatat.

[?keskellä kämmentä]

Juu, mää viälä lisään muutaman, ku unohrin noi
-viinimarjapuskat
-karviaiset
-venäjäntatar, jota on yritetty kitkee pois, muttei onnistu...
-liuskekivipolut ja liuskekivialue puutarhakalusteita varten

Ja viälä puutarhasta puheenollen:
Lumikasoja ei muute kannata lykätä omenapuitten alle,
rusakot syä piänemmistä oksista päät ja kuaren...

[S2]

Meillä alkaa nyt keväällä piharemontin suunnittelu. Täällä kaava sanelee kadunvieruksen pensasaidaksi orapihlajan, joten siihen ei tule muutosta. Tavoitteena on muutenkin rakentaa 50-luvun henkinen piha, vaikka hyötyviljelykset saavatkin tehdä tilaa lasten jalkapallonurmelle.

Haluan pihaan vain maatiaiskasveja, vanhoja perennoja ja pensaita - ihan jo niiden helppohoitoisuudenkin vuoksi. Isoja puita on melko paljon: koivuja ja muutama vaahtera ja kuusi ja yksi pihta. Omenapuita on seitsemän, ja ne olisi tarkoitus säilyttää, villisti kasvaneista ja juuriversoneista luumupuistakin osa. Muita luultavasti melko alkuperäisiä kasveja, joita pihalla nyt (ainakin 10 vuoden hoitamattomuuden jälkeen) kasvaa:

- keltavuokko
- keltainen ja valko-oranssi narsissi
- kevätvuohenjuuri
- pioni (kolme lajiketta)
- keisarinlilja
- syysasteri (se vaaleanlila, pienikukkainen)
- harmaamalvikki

- lumimarjapensas
- juhannusruusu
- neilikkaruusu
- terttuselja
- unkarinsyreeni
- syreeni
- rhododendron (onko näitä ollut jo 50-luvulla?)

- raparperi
- mustaviinimarja
- punaviinimarja
- karviainen

Nämä aiomme säilyttää, ja pihaa haluamme myös jakaa eri toimintoalueisiin oleskelusta hyötyviljelmiin ja esim. pyykinkuivaukseen. Polttopuillekin pitäisi keksiä sopiva säilytysratkaisu. Etupihan suunnittelua rajoittavat kaupungin määräykset, mutta määräykset taitavat olla aika sopusoinnussa Kochin ajatusten kanssa.

Ajoteiden ym. pintamateriaaliksi kaupunki määrää etupihalle kivituhkan. Oleskeluosuuteen olemme kaavailleet liuskekiviä, vaikka ne aika kalliiksi taitavat tullakin.

Meitä ei toistaiseksi kaupungin määräysten noudattaminen piha-asioissa ole haitannut. Olen kuitenkin miettinyt mitä siitä seuraa, jos määräyksiä ei noudata. Täällä nimittäin lähes jokainen remontoitu piha on pykälien vastainen: tuija-aita on suosiossa ja ajotiet on kivetty usein sellaisilla sementtitiilillä. Tuija-aidassa taitaa olla ainakin sellainen etu, että puput eivät niistä ole kiinnostuneita. Meidän viime kesänä alasleikatun orapihlaja-aidan kohtaloa olen kovasti jännittänyt, kun pihassa asuu rusakko, ja iltaisin tässä lisäksi pyörii kaksi kääpiökania. Jos aita syödään joka talvi matalaksi, niin ei meilläkään sellaista aitaa aleta vuodesta toiseen pitämään. Näkösuojaa olisi mukava saada tuonne kadulle päin.

[Othel]

Kaupantekoa odotellessa mietin kynän kanssa, mitä kaikkea tuolla lumen alla on... Vuosien mittaan enimmäkseen pistokkaina pihaan tuotuja, etenkin perennat, ja mukaani aion ottaa poikasia suuresta osasta. Tietysti niin, että emokin jää hyvissä voimin kasvua jatkamaan. Ois kyllä kiva, jos tuleva asukaskin arvostaisi perinnetyötä... On tuolla joukossa tulokkaitakin, mutta paljon vanhaa kantaa!

Tuo on itsellekin pohjana, kun uutta taloa ja pihapiiriä katselee...

OTHELIN PIHASSA ON:

Talon kadunseinustalla
• hopeahärkki
• mehitähti

Talon puistelutankoseinustalla
• sinipallo-ohdake
• mehitähti
• pensaspuolukat
• atsaleat

Omenapuun alla
• kultapallo
• Särkynytsydän
• röyhytatar

Keittiön ikkunan alla
• alppiruusut
• kotkansiivet
• suikeroalpi
• maahumala
• lehtosinilatva

Omenapuun alla
• pikkusydän
• liljat
• akileijat
• lumikärhö
• varjolilja
• lehtosinilatva
• mooseksenpalavapensas

Saunan ympäri
• keltaiset liljat
• köynnöspinaatti
• keltaköynnöskuusama
• alppikärhö
• pikkutalvio
• tuoksuköynnöskuusama
• köynnöshortensia

Pionit
• tarhapionit
• punainen
• valkoinen
• vaaleanpunainen

Talon ja leikkimökin välillä villinä kasvanut ketoalue, johon on kylvetty ja siirretty villikukkia:
• kissankello
• siankärsämö
• valkovuokko
• päivänkakkara
• pietaryrtti
• kissankäpälä
• ahomansikka
• lupiini
• kurjenpolvi
• kevätesikko
• idänunikko
• suopayrtti
• …

Ketoalueella lisäksi
• vanhat omenapuut
• tammi
• vaahtera
• taikinamarja
• pähkinäpensas
• pihlaja

Oleskelupaikalla
• ruusumalva/harmaamalvikki?
• myskimalva
• kurjenpolvi
• palavarakkaus
• peurankello
• maariankello
• kurjenkello
• tarharaunioyrtti
• humala

Ryytimaa
• raparperi
• piparjuuri
• parsa
• ruohosipuli
• ilmasipuli
• mäkimeirami
• venäläinen rakuuna
• lipstikka
• minttu
• …
• pensasmustikka

Kivikkoryhmässä
• kataja
• jalokallioinen
• sammalleimu
• ruusujuuri
• kalliokielo
• mehitähti
• keltamaksaruoho
• isomaksaruoho
• kevätkaihonkukka
• punatähkä
• kylmänkukka
• kivikkolaukkoja
• kivikkoneilikoita
• keltakärsämö
•

Puistelupaikalta leikkimökille kukkapenkissä
• tarha-alpi
• kevätvuohenjuuri
• syysasteri
• tulikellukka
• syysleimu
• kultapiisku
• minttu
• päivänlilja
• kurjenmiekka
• varjolilja
• ukonhattu
• nukkapähkämö
• kuunlilja
• kaunokainen

Pihassa lisäksi:
• orapihlaja-aita
• Terijoensalava sisääntulon luona
• luumu takapihalla
• tyrnipensaat
• juhannusruusu
• mustilanruusu
• tornionlaaksonruusu
• nukkeruusu
• mustaherukka
• punaherukka
• karviainen
• syreenit sin + valk

[whiski]

Herranen aika Menin ihan sanattomaksi, kun tuon lista kävin läpi! Taimitarhako sulla on?

[Othel]

Ei kun olen asunut tällä tontilla syksyllä 20v... Tosin tämä on myynnissä ja toive on, ettei tuo 20v tule täyteen, vaan pääsen jo uusiin seikkailuihin!

Kun muutettiin, piha oli laitettu aika tarkkaan nurmelle ja se palvelikin meitä hyvin, kun pian siunaantui 3 muksua. Niitten isä ei kuitenkaan innostunut laittamaan taloa, vaan kaikki sai hänen aikanaan jäädä suht ennalleen, joten mie purin luomisentarmoa ja perinneintoa pihaan! Kiertelin taimenvaihtotoreja ja sekä jaoin omia että sain tutuilta ja työkavereilta ym ym pistokkaita, kompostoin ja jatkoin kukkapenkkejä ja perustin uusia... Pääsin oikein kunnolla mullan makuun ja aina oli ihana päästä kevään tulle pihalle hengittämään ja kaivelemaan kuoppia... Alusta asti harrastin isoja istutusalueita, semmoisia pavunmuotoisia lämpäreitä, mitä saattoi ajan myötä "pullistaa" tarvitsemaansa suuntaan, kun taimia tuli lisää...

Ja kaikki tämä on helppoa. Lajit ovat kestäviä (vääränlaiset kuolevat pois), ja kun istutusalueet on isoja, kitkemistä on tosi vähän. Lannoittamaan en ole ryhtynyt, oma komposti ja tulisijojen tuhka levitetään arviolta ja penkkien vajuessa. Menee välillä kesiä, etten laita kesäkukkia ollenkaan, laiskuuttani tai rahan puutteessa, kun monivuotiset on ja pysyy, ja kukkii ja on kauniita! Tämä on oikeestaan nuukan ihmisen puutarhanhoitoa!

Nyt on vähän haikea fiilis, sillä tuota listaakin kirjailin, kun mietin, mistä kaikki on tälle pihalle tulleet, en hennoisi niitä jättää. Kun noita on vuosien mittaan pihaan tuonut, se on ollut helppoa. Ihan eri juttu on, kun toivotun kaupanteon jälkeen maan sulaessa pitää sitten kerralla ottaa kaikki mitä aikoo viedä, ja etsi' uudesta pihasta niille pian myös istutuspaikat!

Nyt oman miehen kanssa haussa on talo, jota ei ole pilattu, ja riittävästi pihaa. Kahden yhteisen vuoden aikana on tullut selväksi, että jatkossa hommia tehdään yhdessä, sekä talossa että pihalla! Ja aikoinaan pihassa temmeltäneet muksut on pian kaikki jo omilla teillään... Leikkimökki lähtee kyllä muutoss mukaan lastenlapsien varalle!

[S2]

Othel ja muutkin, olisi mukavaa nähdä kuvia pihoistanne/istutuksistanne!