Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Kellarin kosteus- ja homeongelmien takia keväällä olisi tarkoitus kaivauttaa seinät auki ja laittaa salaojat sekä salaojittava lämmöneriste.
Ensimmäinen kysymys tulee siitä kun talo on loivassa rinteessä (n. 30 cm korkeusero) niin laitetaanko kuitenkin salaojittavan yläpinta kauttaaltaan samalle korolle vai viistelläänkö / porrastetaanko ylä pintaa? Vai onko mitään väliä?
Meillä betoniholvin kylmäsilta on todellinen ongelma niin yläosan eristäminen myös pitää tehdä. Ongelma on siinä että keskikerroksen seinien vierustat on niin kylmiä että kondensoi lattiaa ja seinän alaosaan vettä -> hometta on löytynyt. Johtuu osittain ilmeisesti kylmösillasta ja osittain puutteellisesta väliphjan eristyksestä (jota ei nyt enää korjata kun lattia on tehty)
Millä olette eristäneet yläosan? Itse olen katellut rapattavaa kivivillaa. Olen lueskellut aiempia kirjoituksia mutta ei ole osunut tilityksiä yläosan eristyksistä.
Ensimmäinen kysymys tulee siitä kun talo on loivassa rinteessä (n. 30 cm korkeusero) niin laitetaanko kuitenkin salaojittavan yläpinta kauttaaltaan samalle korolle vai viistelläänkö / porrastetaanko ylä pintaa? Vai onko mitään väliä?
Meillä betoniholvin kylmäsilta on todellinen ongelma niin yläosan eristäminen myös pitää tehdä. Ongelma on siinä että keskikerroksen seinien vierustat on niin kylmiä että kondensoi lattiaa ja seinän alaosaan vettä -> hometta on löytynyt. Johtuu osittain ilmeisesti kylmösillasta ja osittain puutteellisesta väliphjan eristyksestä (jota ei nyt enää korjata kun lattia on tehty)
Millä olette eristäneet yläosan? Itse olen katellut rapattavaa kivivillaa. Olen lueskellut aiempia kirjoituksia mutta ei ole osunut tilityksiä yläosan eristyksistä.
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Me eristettiin yläosa 50mm styroksilla. Lähitalossa laitettiin 100mm finnfoamia. Styroksi valittiin siksi, että se läpäisee jonkin verran kosteutta.
Tuolla muutamia kuvia hommasta: http://tiuskis.vuodatus.net/page/Sokkeli
ps. rappaamisesta ei ainakaan kannata ottaa mallia - ei ehkä ihan mennyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ensikertalaiselta (mutta seinässä on pysynyt)
Tuolla muutamia kuvia hommasta: http://tiuskis.vuodatus.net/page/Sokkeli
ps. rappaamisesta ei ainakaan kannata ottaa mallia - ei ehkä ihan mennyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaan ensikertalaiselta (mutta seinässä on pysynyt)
peukalo keskellä kämmentä...
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Ootko Juh todennu tosta 50 millin styroksista olevan todellista hyötyä vai pitäiskö laittaa paksumpi kerros? 100 millillä tulee tosin jo muita ongelmia, ja taitaahan toi 50 milliä styroksia vastata tavanomaista purueristystä tällasessa mökissä.
Millä muuten rappasit, Ihan normi rappauslaastilla? Ei oikeen kiinnosta noi monikerroksieset ohutrappaus hommat.
Millä muuten rappasit, Ihan normi rappauslaastilla? Ei oikeen kiinnosta noi monikerroksieset ohutrappaus hommat.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
jees 50mm tuli valittua sen takia ettei ulkonäkö hirveesti muutu - ulkovuori kun uusittiin myös, niin sokkeli tuli suunnilleen runkoleijonan ja pystykoolauksen verran ulospäin. Lähinnä tuossa ajattelin, että tulee yhtenäinen kuori (styroksi + runkoleijona, väli uretaanilla tiivistetty). Ja onhan tuo 50mm enemmän kun ei mitään - kellari on ainakin pysynyt ihan mukavasti lämpöisenä.
Styroksi on kiinni saneerauslaastilla, ja sen läpi roppasin rappausverkon sokkeliin kiinni (oisko noin neljä roppua metrillä). Ja rappaus on ihan vaan käsirappauslaastia - pinta hierretty.
Styroksi on kiinni saneerauslaastilla, ja sen läpi roppasin rappausverkon sokkeliin kiinni (oisko noin neljä roppua metrillä). Ja rappaus on ihan vaan käsirappauslaastia - pinta hierretty.
peukalo keskellä kämmentä...
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Tiiviimpikin eriste, kuin styrox, käynee kunhan sallii sisäänpäin kuivumisen yläosasta?
50mm finnfoam olisi hieman tehokkaampi eriste (vai oliko). Onnistuukohan sen kiinnitys ihan samalla tavalla kuin juh:lla?
Meillä tosin on jo sisältä rempattu yläosat niin että kivijalasta ei kosteus sisään pääse, niin styrox vois olle jees.
50mm finnfoam olisi hieman tehokkaampi eriste (vai oliko). Onnistuukohan sen kiinnitys ihan samalla tavalla kuin juh:lla?
Meillä tosin on jo sisältä rempattu yläosat niin että kivijalasta ei kosteus sisään pääse, niin styrox vois olle jees.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Yläosan eristäminen on kannattavaa hommaa, niin lämpötaloudellisesti, kuin kosteusteknisestikkin. Suojalistan voi tällöin jättää pois salaojittavan eristeen yläosasta. 100 mm eristyspaksuus olisi hyvä ja Solupolystyreenistä löytyy erikseen rappaus laatu, joka on hyvin vesihöyryä läpäisevää. Vesihöyryn läpäisy on myös tärkeää rappauksen pysymisen kannalta, liian tiiviin eristeen päällä saattaa tulla muutamien vuosien kuluttua pysymisongelmia.
Kalkkisementti laasti myös helposti halkeilee kuivuessaan liian nopeasti kuivan Eps-kerroksen päällä, jota ei voi kastella. Suosittelen erityisesti Solupolystyreenin päälle tarkoitettuja Silikaattilaasteja ja keinoharzeja.
Solupolystyreenilevyjä tai rappausverkkoa ei enää nykyisin kiinnitetä mekaanisesti, joka helpottaa työtä ja vähentää kylmäsiltoja. Lämmöneristys kiinnitetään paisumattomalla uretaanilla, joka tehty juuri tarkoitukseen ja verkko kuitulaastilla, jolla samalla tulee pohjarappaus. Hyvissä Saksalaisissa rappausjärjestelmissä, kuten Alsecco mukaan kuuluu myös erinomaiset kulmavahvikkeet ja apulistat, jotka merkittävästi helpottavat työn tekoa, sekä jälki on viimeistellyn näköinen.
Lisätietoja lämpörappausmenetelmistä löydät vaikka sivuilta www.narmapinnoitus.fi
Lämpörappaamalla syntyy hyvin eristävä seinä, eikä siihen synny halkeamia, edes perustuksien mahdollisesti vähäisesti liikkuessa. Lämpörapattu pinta ei myöskään johda kylmää alaspäin. Nailon tukiverkkoa käytettäessä pinnoitteesta tulee erit jäykkä ja se kestää yllättävänkin hyvin myös mekaanisia kolhuja. Tarvittaessa on saatavana myös iskunkestäviä rappauslaasteja, joita ei rikkomaan pysty edes työvälineillä.
Kalkkisementti laasti myös helposti halkeilee kuivuessaan liian nopeasti kuivan Eps-kerroksen päällä, jota ei voi kastella. Suosittelen erityisesti Solupolystyreenin päälle tarkoitettuja Silikaattilaasteja ja keinoharzeja.
Solupolystyreenilevyjä tai rappausverkkoa ei enää nykyisin kiinnitetä mekaanisesti, joka helpottaa työtä ja vähentää kylmäsiltoja. Lämmöneristys kiinnitetään paisumattomalla uretaanilla, joka tehty juuri tarkoitukseen ja verkko kuitulaastilla, jolla samalla tulee pohjarappaus. Hyvissä Saksalaisissa rappausjärjestelmissä, kuten Alsecco mukaan kuuluu myös erinomaiset kulmavahvikkeet ja apulistat, jotka merkittävästi helpottavat työn tekoa, sekä jälki on viimeistellyn näköinen.
Lisätietoja lämpörappausmenetelmistä löydät vaikka sivuilta www.narmapinnoitus.fi
Lämpörappaamalla syntyy hyvin eristävä seinä, eikä siihen synny halkeamia, edes perustuksien mahdollisesti vähäisesti liikkuessa. Lämpörapattu pinta ei myöskään johda kylmää alaspäin. Nailon tukiverkkoa käytettäessä pinnoitteesta tulee erit jäykkä ja se kestää yllättävänkin hyvin myös mekaanisia kolhuja. Tarvittaessa on saatavana myös iskunkestäviä rappauslaasteja, joita ei rikkomaan pysty edes työvälineillä.
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
10cm mennään yli ulkoverhouksesta n. 7cm (ennenkuin se on myös rempattu). Eli oiskos sen päälle sitten hyvä laittaa suojalista, niin ei vesi pääse sinne väliin.
Olisko jollain kommenttia siitä korosta mihin salaojittava eriste nostetaan? ylä rinteessä ikkunat noin 15cm maasta ja alarinteessa 40cm. Olisiko hyvä kiertää siten koko talo niini että kaikkiin ikkunoihin joka seinällä salaojittava tulee noin 15cm päähän, eli alarinteessä salaojittavaeristys nousisi maan pinnan yläpuolelle n. 20cm ja siitä alkaa sitten 100cm seinä/rappaus EPS.
Kaippa se viistaminen olisi sitten viisaampi. Taisi juh:llakin olla sellaista pienta viistoa noissa, työkuvista päätellen.
Olisko jollain kommenttia siitä korosta mihin salaojittava eriste nostetaan? ylä rinteessä ikkunat noin 15cm maasta ja alarinteessa 40cm. Olisiko hyvä kiertää siten koko talo niini että kaikkiin ikkunoihin joka seinällä salaojittava tulee noin 15cm päähän, eli alarinteessä salaojittavaeristys nousisi maan pinnan yläpuolelle n. 20cm ja siitä alkaa sitten 100cm seinä/rappaus EPS.
Kaippa se viistaminen olisi sitten viisaampi. Taisi juh:llakin olla sellaista pienta viistoa noissa, työkuvista päätellen.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Salaojittava lämmöneriste asennetaan 2-3 cm maanpinnan alapuolelle, jotta saat rakennettua suodatinkankaan liikuntasauma rakenteen, niin että se jää maan alle.
Laudoituksen ja eristeen väliin voidaan asentaa tippapelti, mutta samalla täytyy huomioida laudoituksen tuuletuksen korvausilman saanti.
Silikaatti laasti tai keinoharzi sokkelipinnoite ei ime käytännössä kosteutta laisinkaan, kuten kalkkisementtilaasti, joten sokkelipinnoitetta voi huoletta sijoittaa aavistuksen maan alle.
Laudoituksen ja eristeen väliin voidaan asentaa tippapelti, mutta samalla täytyy huomioida laudoituksen tuuletuksen korvausilman saanti.
Silikaatti laasti tai keinoharzi sokkelipinnoite ei ime käytännössä kosteutta laisinkaan, kuten kalkkisementtilaasti, joten sokkelipinnoitetta voi huoletta sijoittaa aavistuksen maan alle.
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Olisikohan 60S Rappaus EPS ihan katastrofi lämpörappaukseen?
Thermisol suosittelee 100S:ää. Säästöä vaan kertyisi 300€ joten sen puolesta houkuttelisi aika lailla.
-Tuomas
Thermisol suosittelee 100S:ää. Säästöä vaan kertyisi 300€ joten sen puolesta houkuttelisi aika lailla.
-Tuomas
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Ymmärsinkö oikein, tuo 60s olisi sellainen stryroksi jota voisi sokkelin lisäeristykseen käyttää siten että se ei tee kosteussulkua?
Voiko tuossa styroksissa käyttää Matin yllä mainostamaa spetsiaal uretaania?
nimerkillä kylmät lattiat..
Voiko tuossa styroksissa käyttää Matin yllä mainostamaa spetsiaal uretaania?
nimerkillä kylmät lattiat..
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Kun ottaa Seinä / Rappaus laadun niin kyllä, eriste sallii kosteuden siirtymisen ja rappaus pysyy. 60S ja 100S ovat kovuuksia em laadulle (niinkuin lattia ja routa sarjoissa myös, S tarkoittaa sammuvaa, jota seinissä ja katoissa käytetään).AnLe kirjoitti:Ymmärsinkö oikein, tuo 60s olisi sellainen stryroksi jota voisi sokkelin lisäeristykseen käyttää siten että se ei tee kosteussulkua?
Voiko tuossa styroksissa käyttää Matin yllä mainostamaa spetsiaal uretaania?
nimerkillä kylmät lattiat..
Thermisol ei kai sitten suoraan suosittele 60S kovuutta lämpörappaukseen (sokkeli), 60S on halpaa (nettikaupassa) 100S ei, kun joutuu rautakaupasta hankkimaan. Jos 60S välttää - itse laittaisin sitten sitä. Toivottavasti joku osaisi kertoa
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Oliskohan nämä niitä sopivia liimoja?
Wurth Pur-liima tai Kiillon Kestopur 100/90
Wurth Pur-liima tai Kiillon Kestopur 100/90
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
60 kpa ja 80 kpa tarkoittavat eristeen puristuslujuutta ja siinä rikkoontumispistettä. Mitä lujempi eriste, sitä suurempi vesihöyryn vastus. Molemmat tuotteet käyvät erinomaisesti rappausalustaksi. S on itsestään sammuva versio, joka sisältää pienen määrän palonestoainetta, jolla pystytään estämään palon leviäminen eristemateriaalissa. Solupolystyreeni palaa muutenkin huonosti ja tarvitsee palaakseen paljon happea. Rappauksen alla kyseisen solupolystyreenin polttaminen on miltei mahdotonta, eikä siitä ole minkäänlaista palovaaraa.
Mikäli kellarinseinän maanalainen osa on eristetty kuivaavalla salaojittavalla lämmöneristeellä, ei maan yläpuoliseen osaan kellarinseinään nouse oikeastaan lainkaan kosteutta, mutta rappausalustan vesihöyryn läpäisy on kuitenkin hyväksi kuivumiselle maanpinnan yläpuolellakin.
Kiillon ja Wurthin edellä kuvatut liimat eivät ole parhaita mahdollisia eristeen kiinnittämiseen vaan siihen löytyy aivan oma tuotteensa, joka on eristekauppiaidenkin tiedossa.
Mikäli kellarinseinän maanalainen osa on eristetty kuivaavalla salaojittavalla lämmöneristeellä, ei maan yläpuoliseen osaan kellarinseinään nouse oikeastaan lainkaan kosteutta, mutta rappausalustan vesihöyryn läpäisy on kuitenkin hyväksi kuivumiselle maanpinnan yläpuolellakin.
Kiillon ja Wurthin edellä kuvatut liimat eivät ole parhaita mahdollisia eristeen kiinnittämiseen vaan siihen löytyy aivan oma tuotteensa, joka on eristekauppiaidenkin tiedossa.
- miguel1983
- Jäsen

- Viestit: 145
- Liittynyt: Ti Tammi 27, 2009 11:40
- Paikkakunta: Iitti
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Lisäkysymyksenä:
Miten nuo salaojittavat eristeet toimivat ruosteisessa maaperässä, eli pohjavesi kaivossa on melko ruosteista ja vanhat ruotalevystryroksit ovat ruskeita ruosteesta? Eli voiko ne mennä "tukkoon"?
Miten nuo salaojittavat eristeet toimivat ruosteisessa maaperässä, eli pohjavesi kaivossa on melko ruosteista ja vanhat ruotalevystryroksit ovat ruskeita ruosteesta? Eli voiko ne mennä "tukkoon"?
RMT vuosimallia 1956, 9x11 metriä ulkomitat, täysikokoisella kellarilla. Lämmitys; reilut 50 vuotta öljy (2000-2500l/v), nyt puu :) Juuri hankittu Termax 600 varaaja Jäspin Tupla II:sen kaveriksi. Kovilla pakkasilla 7-leivän uuni tulee hätiin.
Re: Salaojittavan lämmöneristeen itseasennus - sokkeli
Itsellä ois edessä ensi kesänä salaojien teko ja samalla pitäis kellarin seiniikin jotain laittaa mutta vähän hirvittää noitten salaojittavien eristeitten hinta. ( hyvää ei kait saa halvalla? ) Mites nää Fuktisol, Pisara,Isodrän+muut eroaa toisistaan?

