Kellarin lattian piikkaus

[tommium]

Pääsiäisenä olisi tarkoitus talkoomeiningillä piikata koko kellarikerroksen lattiavalu pois. Pinta-alaa noin 90 neliötä ja valun paksuus noin 6-10 cm. Minkälainen/tehoinen piikkari Ramirentiltä tai Cramolta kannattaa käydä hakemassa että lähtee helposti ja nopeasti koska noiden neljän päivän aikana pitäisi homma suorittaa.

[tumppi776]

Meillä tehtiin samaa ja oli käytössä 10+ kg hiltit.


tuollasella pärjänneisi?
http://ramirent.edita.fi/fi/hinnasto/tuote/174


http://www.hilti.fi/holfi/modules/edito ... tOID=12971

[tomber]

Meillä oli Kango vuokralla, mutta lattia oli niin pehmeää että paras peli oli 10kg leka ja rautakanki. Kango meni suoraan betonin läpi eikä lohkaissut niinkuin leka. Tuossa riittää kolme miestä (tai miksei naistakin) yksi hakkaa lekalla, yksi lastaa kärryt ja yksi kärrää, vaihto aina välillä. Me purettiin kolmestaan noin 50 neliötä päivän aikana.

[Matti Alander]

Oikea laite piikkaukseen on maakiilavasara ja mielellään jonkinlainen talttaterä, niin homma joutuu ja selkä säästyy, eikä kone pala heti kättelyssä.
Iso sähkö Bossi on laitteesta käytetty nimi työmailla.

[Anu]

Sisältyykö siihen mitään riskiä, jos kerralla vetäsee koko lattian pois? Me olemme tätä tuumanneet. Osaisiko joku valaista?

Tulethan kertomaan, miten piikkaus onnistui? Mielenkiintoista olisi kuulla työkaluista ja hyväksi havaituista kikoista. Me olemme nakutelleet vanhan perunakellarin lattian pois ihan kokeena. Se meni aika sujuvasti, koska oli pieni alue. Olihan siinäkin toki hommaa, erityisesti sen betoniröykkiön saamisessa pihalle. Ikkunasta se ulos tuli. Ajatus koko lattian purkamisesta hiukan meinaa hikeä otsalle pukata... ehkä jos tekisi pala kerrallaan, ei projekti olisi ihan tuskainen. Toisaalta, sitten sitä nysväämistä riittää piiiiitkäksi aikaa.

[Hippula07]

Meillä oli saunan lattian piikkauksessa Cramolta maakiilakone. Oiva peli ja tarpeeksi raskas.

http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 88orig.jpg

- Antti

[tommium]

Meillä oli saunan lattian piikkauksessa Cramolta maakiilakone. Oiva peli ja tarpeeksi raskas.
- Antti

Tuohan näyttää miehekkäältä vekottimelta ja olisi varmaankin riittävän tehokaskin. Lattia olisi tarkoitus saada mahdollisimman helposti ja nopeasti pois. Mitenkäs hoiditte anturan vierestä/anturan päällä olevan valun poiston? Pienemmällä koneella kenties?

[Hippula07]

Meillä oli saunan lattian piikkauksessa Cramolta maakiilakone. Oiva peli ja tarpeeksi raskas.
- Antti

Tuohan näyttää miehekkäältä vekottimelta ja olisi varmaankin riittävän tehokaskin. Lattia olisi tarkoitus saada mahdollisimman helposti ja nopeasti pois. Mitenkäs hoiditte anturan vierestä/anturan päällä olevan valun poiston? Pienemmällä koneella kenties?

Kyse on pihasaunasta. Ei siellä mitään anturaa näkynyt vielä noissa syvyyksissä. Betonilattia oli reilusti maanpinnan yläpuolella ja sen alla oli sitten hiekkaa. Tuo maakiilakone on tehokas ja helppo käyttää. Siirtelee vaan terää paikasta toiseen ja omalla painolla se jyskyttelee. Tulihan siinä kyllä hikikin pintaan...

- Antti

[Sinth]

Tuon lainen kone meilläkin oli kun Hippula07:n kuvassa, merkkiä en muista. Tarkoitus oli piikata koko lattia auki mutta kun se oli 15 cm paksu ja vahvaa betonia niin eihän siitä mitään tullut. Kolme päivää ähelsin ja sain juuri railot tehtyä viemäreille. Jäi lattia avaamatta...
Lieventäväksi asianhaaraksi sanottakoon että tein hommia yksin. Ja valu oli niin paksu kone ei jaksanut lohkaista kerralla läpi asti vaan piti lohkaista ensi yksi kerros, nostaa ylös, ja sitten uusi kerros. Ei ollu kivaa.

Eli isoin kone mitä vuokraamossa on, helpommalla pääset.

[pikkumiäs]

Ehdottomasti maakiilakone ei tarvi ihmetellä, vaan lattia menee nätisti palasiks. Toivotaa ettei oo paljoa rautoja!

[Cardan]

Jos se lattia on 5 sentin korppuvalu niin ei siinä ihmeellisiä työkaluja tarvita. Mitä isompi vika sitä isompi leka...
Alkuperäisessä lattiassa tuskin on paljoa rautaa jos on yhtään ja vanha betoni murenee melkein tiukalla katseella. Tollasella sähkövirvilällä saa murennettua pienen palasen kerrallaan ja aikaa palaa.

Itse olen ajatellut tehdä tuon siten, että vedän timanttilaikalla seinän vierestä 50-100mm seinästä roilon ja lekalla palasiksi. Reunat jäävät rivinteerausta kantamaan ja niistä tulee siistinnäköiset. Jos tuohon päivän saa kulumaan niin on ollut pitkät tauot

[tomber]

Jos se lattia on 5 sentin korppuvalu niin ei siinä ihmeellisiä työkaluja tarvita. Mitä isompi vika sitä isompi leka...
Alkuperäisessä lattiassa tuskin on paljoa rautaa jos on yhtään ja vanha betoni murenee melkein tiukalla katseella. Tollasella sähkövirvilällä saa murennettua pienen palasen kerrallaan ja aikaa palaa.

Itse olen ajatellut tehdä tuon siten, että vedän timanttilaikalla seinän vierestä 50-100mm seinästä roilon ja lekalla palasiksi. Reunat jäävät rivinteerausta kantamaan ja niistä tulee siistinnäköiset. Jos tuohon päivän saa kulumaan niin on ollut pitkät tauot

Jos meidän projektia meinasit niin olihan siinä reilut tauotkin ja ensimmäiset oluet taisi olla juotu jo ennen lounasta

Meillä oli 5cm pintavalu, sitten välissä bitumi (sulatettu ja pietty) ja alla roskavalu 3-7cm, eikä rautaa ollenkaan. Saunan ja pesuhuoneen lattioissa oli käytetty metallisuikaleita raudoituksena (vanha metallipajan työläis asuntola) joka sitten olikin hieman kovempi homma piikata.

me piikattiin rivinteerauksen reunaan asti jolloin rivinteerauksen alle jäi alkuperäinen lattia, siinähän oli kosteuskatkokin valmiina. Väliseinissä missä ei rivinteerausta ollut, tuli antura vastaan heti roskavalun jälkeen. Korotettiin uutta lattiaa 5cm jolloin anturan päälle sai 50mm EPS:sää muualle tuli 100mm eristettä. Valu on 7cm paksuinen ja hyvin on kestänyt ja lattialämmitys (vesikiertoinen) reagoi hyvin.

[Cardan]

Jos se lattia on 5 sentin korppuvalu niin ei siinä ihmeellisiä työkaluja tarvita. Mitä isompi vika sitä isompi leka...
Alkuperäisessä lattiassa tuskin on paljoa rautaa jos on yhtään ja vanha betoni murenee melkein tiukalla katseella. Tollasella sähkövirvilällä saa murennettua pienen palasen kerrallaan ja aikaa palaa.

Itse olen ajatellut tehdä tuon siten, että vedän timanttilaikalla seinän vierestä 50-100mm seinästä roilon ja lekalla palasiksi. Reunat jäävät rivinteerausta kantamaan ja niistä tulee siistinnäköiset. Jos tuohon päivän saa kulumaan niin on ollut pitkät tauot

Jos meidän projektia meinasit niin olihan siinä reilut tauotkin ja ensimmäiset oluet taisi olla juotu jo ennen lounasta

Meillä oli 5cm pintavalu, sitten välissä bitumi (sulatettu ja pietty) ja alla roskavalu 3-7cm, eikä rautaa ollenkaan. Saunan ja pesuhuoneen lattioissa oli käytetty metallisuikaleita raudoituksena (vanha metallipajan työläis asuntola) joka sitten olikin hieman kovempi homma piikata.

me piikattiin rivinteerauksen reunaan asti jolloin rivinteerauksen alle jäi alkuperäinen lattia, siinähän oli kosteuskatkokin valmiina. Väliseinissä missä ei rivinteerausta ollut, tuli antura vastaan heti roskavalun jälkeen. Korotettiin uutta lattiaa 5cm jolloin anturan päälle sai 50mm EPS:sää muualle tuli 100mm eristettä. Valu on 7cm paksuinen ja hyvin on kestänyt ja lattialämmitys (vesikiertoinen) reagoi hyvin.

Ajattelin lähinnä omalta kohdaltani tätä juttua kun meillä on kellari 1800 korkea ja isäntä 1880 niin siellä on just pirullisen ikävä kulkea. Ja kun olen siilitukka (kesällä ei sitäkään) niin päälaki joutuu koville kun se ainakin kerran viikossa ottaa kattoon kiinni. Tarkoitus olisi saada sisäkorkeudeksi vähintäin sen 2 metriä eli mennä lattiassa alaspäin. No meidän tapauksessa alapuolelta löytyy 18 metriä soraa eli saatanpa tehdä toisen kellarikerroksen

[tuuma]

mielenkiintoinen aihe!

Mä olen arastellut koko hommaa vaikka tuollaisen metri kertaa metri palan ihan kiinalaisella poravasaralla ja ISO:lla lekalla pamautin minuutissa tai kahdessa muruiksi, niin se on arvelluttanut että kuinka lähelle seiniä voi tuota tehdä ettei sorru koko purukasa? Vai onko näissä taloissa kaikissa suht varmuudella nuo perustusasiat kuitenkin kaiken muun säästämisen sijaan tehty kunnolla

[Matti Alander]

Nyt kun pelit on käsitelty ja lattia varmasti hajoaa, on muutama varoituksen sana myös paikallaan: Joissakin 50 luvun taloissa varsinkin savipatjoille rakennetuissa saattaa lattiarakenne olla kantava laatta ja sitä ei pidä missään nimessä lähteä piikkaamaan pois. 15 cm:n paksuudet saattavat jo viitata siihen. Rakenteesta myös löytyy yleisesti terästä ja kiilakiviä normaalia enemmän tai se on erittäin paksu.
Yleensäkin rakenteiden selvittely tulee suorittaa ennen piikaushommeleita. Kellarinseinien kunto ja varsinkin rinnetalojen maanpaineseinän kestokyky tulisi kartoittaa ennen korjaustavan valintaa.
Usein soramaille rakennetut perustukset voivat olla jopa ilman anturaa ja silloin kellarin seinien sortumavaara on ilmeinen koko lattian kerralla operoidessa.
Homma kannattaa myös aikatauluttaa mahdollisimman nopeaksi, jotta uusi lattia tukisi mahdollisimman nopeasti seinärakenteita. Rankkasateilla ja sulamisvesilläkin voi olla omat riskinsä, mikäli maaperä on esimerkiksi liettyvää Moreenia.
Huomattavasti turvallisempaa on homman hoitaminen huonetila kerrallaan, koska seinärakenteiden todellista kuntoa on vaikeahko määritellä vanhoissa taloissa.
Jonkin asteinen suunnittelu on myös poikaa etukäteen, samalla kuntoon viemärit ja vesijohdot, sekä tarvittaessa Radon tuuletus. Eristyspaksuutena 100 mm on minimi, mutta hyvä paksuus 200 mm varsinkin lattialämmitystä käytettäessä. Korkeuden kanssa huonetilassa tahtoo yleisesti tulla ongelmia ja varsinaisten perustusten kaivaminen alaspäin onkin sitten jo erittäinkin työlästä ja monasti vielä riskialtista.
Lattia olisi hyvä toteuttaa myös alaspäin hyvin kuivuvana, rakentamalla siitä tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, kuten kellarin seinistäkin. Ulospäin hyvin kuivuva rakenne kuivattaa lattian merkittävästi nopeammin ja toteutettuna kokonaisuudessaan salaojittavilla lämmöneristeillä kuivuu lattia ilman koneellisia kuivaustarpeita vesivahinkojenkin yhteydessä.
Yleisimpiä ongelmia on vanhoissa rakennuksissa kapillaarinen kosteudennousu, joka aiheuttaa ongelmia niin kellarinseinissä, kuin lattioissakin, joten kapillaarisuuden katkaisuun tulee perehtyä hyvin jo suunnitteluvaiheessa.
Toinen ongelma saattaa olla maaperän lämpiäminen talon alla, joka taas suuntaa vesihöyryn maaperästä kohti huonetilaa. Tätä ongelmaa esiintyy lämmöneristämättömissä lattioissa tai huonosti eristetyissä lattioissa. Lattialämmityksen iso lämpöpatteri maata vasten huonosti eristettynä saattaa myös aiheuttaa vastaavantyyppistä ongelmaa.
Alkuperäinen lattiarakenne rintamamiestalossa perustuu sisäänpäin kuivumiseen, perustuen kosteusmäärien tasaantumispyrkimykseen tiheämmästä kosteudesta harvempaan ja tuuletuksella hormin kautta ulos. Rakenne on toiminut kohtuullisesti tällaisissa varastokäytössä olevissa kellareissa ja puuritilöillä varustetuissa saunoissa. Mutta esimerkiksi muovimaton asentaminen tällaiseen rakenteeseen on täysi pommi ja väli- ja ulkoseiniin alkaa nousemaan kosteutta kapillaarisesti enenevässä määrin.
Mikäli lattiarakenne on kantava laatta, eikä sitä voida purkaa on suunnittelu entistä tärkeämpää ja oikeastaan sisäänpäin kuivuminen on ainoa mahdollisuus. Tällöin pintarakenteen täytyy päästää ylimääräinen kosteus huonetilaan ja se pitää tuulettaa sieltä ulos tai on käytettävä koneellista kuivausta. Tällöin hyviä pinnoitteita ovat kaikki mahdollisiman pienen vesihöyrynvastuksen tuotteet, kuten tiililaatat ym. Erillaiset ritilä ja tralliratkaisut ovat myös käyttökelpoisia, kuten ennenvanhaankin. System Platon tuulettuva lattiarakenne on todettu myös hyvinkin käyttökelpoiseksi.
Huonommin yleisesti onnistuvat erillaiset tiivistys systeemit, jolloin kosteusongelmat vain tahtovat vaihtaa paikkaa. Yleensäkin kosteusongelmien ratkaisu tulisi mielummin hoitaa luomalla kosteudelle helpoin tie ulos rakenteesta, jolloin koko rakenteella on mahdollisuus pysyä kuivana.