Näin siinä vaan sitten kävi. Kyseessä siis rintamamiestalon kellari.
Lauantaina ihmetteli pyykkejä laitellessani miksi sukka on märkä. Syy löytyi nopeasti, lattialla oli vettä. Pienen tarkastelun jälkeen huomasin, että sitä on vähän enemmänkin, suihkunurkkauksen alimman laattarivn saumat olivat kosteat (pesuhuonetta ei ollut käytetty 2 päivään), seinän alaosa märkä, kipsilevyt hiukan imaisseet kosteutta, saunassa paneleiden takana alaosassa märkää...
Syykin löytyi, ulkoa sen on pakko olla tullut. Piha on noussut parin metrin päässä talosta juuri tuolla seinällä talven aikana hieman, juuri sen verran, että kaato on väärään suuntaan, seinää päin. Juuri tällä seinällä ei jostain syystä ole patolevyä, vaan ainoastaan hiekkatäyttö, maa jäässä vesi ei kulje hiekan läpi salaojiin, vaan hakeutuu muualle... näköjään seinässä on jossain pieni halkeama mistä tuo vesi on päässyt sisälle.
Saunan ja pesuhuoneen seinät ovat puurungolla, huopa välissä betonia vasten. Soitin heti vakuutusyhtiöön, ilmoittivat etteivät maksa (tosi kivaa).
Nyt pitäisi ainakin kaivaa ulkopuolelta kyseinen seinä auki, korjata maan kallistukset ja laittaa patolevy.
Kiva olisi tietää mistä kohti tuo vesi on mennyt sisään, antaisi hieman kuvaa siitä kuinka paljon on kastunut.
Toiveissa oli, ettei koko saunaa ja pesuhuonetta tarvitse rempata, mutta saas nähdä miten käy.
Nyt kuivataan mahdollisimman hyvin, pitää varmaan tänään hakea kuivain. Nyt lämpötila on pidetty noin 30 asteessa ja pyykin kuivaamiseen tarkoitettu kondenssikuivain on kokoajan päällä. Samoin poistoilman imu...
Onkos muille käynyt vastaavia juttuja?
Vedet tuli kellariin
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Autotallin rampista tuli kun ulkoviemäri ei vetänyt riittävän nopeasti. No vesi meni kynnyksen yli sisäpuolen viemäriin.
On useamman kerran käynyt mielessä miten tulvasta kellarissa selvitään. Lattiakaivot imee loppujen lopuksi varsin hitaasti. Taitaa käydä niin että 110:een tulee lattia tulppa tätä tilannetta varten. Wc pyttyhän pystyy imemään vähän isommalla hörpyllä, mutta siinä vaiheessa lattialla on jo vettä > 40cm.
On useamman kerran käynyt mielessä miten tulvasta kellarissa selvitään. Lattiakaivot imee loppujen lopuksi varsin hitaasti. Taitaa käydä niin että 110:een tulee lattia tulppa tätä tilannetta varten. Wc pyttyhän pystyy imemään vähän isommalla hörpyllä, mutta siinä vaiheessa lattialla on jo vettä > 40cm.
-
Jani Hinkka
- Jäsen

- Viestit: 29
- Liittynyt: Pe Loka 21, 2005 9:48
- Paikkakunta: Valkeakoski
- Viesti:
Miltei, lauantaina huomasin, että talon yhden seinustan osalta tuolla patolevyn asennuksella on kiire, katolta lumet tippuvat siten sopivasti, että talon seinustalla oli komea lammikko.
Nooh, tämä oli jossain määrin tiedossa, enkä ole alakertaa edes yrittänyt pitää lämpimänä nyt, kun ulkopuoli ei vielä ole alakerran käyttötarkoituksen muutosta vastaavassa kunnossa.
Paitsi patolevyä, myös muita suunnitelmia tuon osalta on:
Kivipesä (syvyys 50 cm), jonka pohjalle sadevesisuppilo, josta taasen 110 putki vesiä ohjaamaan. Näissähän on aina ongelmana tuo poistoputken jäätyminen. Mutta houkuttelisi silti kokeilla.
Vai onko raadilla jotain patenttia...?
Nooh, tämä oli jossain määrin tiedossa, enkä ole alakertaa edes yrittänyt pitää lämpimänä nyt, kun ulkopuoli ei vielä ole alakerran käyttötarkoituksen muutosta vastaavassa kunnossa.
Paitsi patolevyä, myös muita suunnitelmia tuon osalta on:
Kivipesä (syvyys 50 cm), jonka pohjalle sadevesisuppilo, josta taasen 110 putki vesiä ohjaamaan. Näissähän on aina ongelmana tuo poistoputken jäätyminen. Mutta houkuttelisi silti kokeilla.
Vai onko raadilla jotain patenttia...?
- pakoistinen
- Jäsen

- Viestit: 483
- Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:41
- Paikkakunta: helsinki
- Viesti:
Meidän tilanne: Erillisen saunarakennuksen seinustalla on painauma, jonka kohdalle on kertynyt jopa 30 cm lätäkkö. Vesi seisoo pikkurakennuksen seinää vasten, ja ylittää sokkelin tuuletusaukon alareunan. Eli ... sokkelin alunen elikäs ryömintätila on täynnä vettä. Kiva. Eilen yritin hakata pistolapiolla vedelle valumauraa routaiseen maahan. Ei oikein syntynyt hyvää, mutta sain veden pinnan laskemaan noin 8 cm. Tänään menen rautakauppaan ostamaan kangen, sillä homma on saatava korjattua. Tätä rataa on saunamökkerö kohta ihan laho... vesi pääsee liottamaan sokkelia, mistä se imeytyy ylöspäin.
Toisaalta: Onhan se tönö seissyt siinä vuodesta -48, joten ei se kai ihan hetkessä siitä mihinkään lähde kävelemään.
Toisaalta: Onhan se tönö seissyt siinä vuodesta -48, joten ei se kai ihan hetkessä siitä mihinkään lähde kävelemään.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Nyt ovat pahimmat mahdolliset kelit, kun maaperäkään ei jäätyneenä ime vettä.
Testataan tosissaan ovatko kaadot rittävät rakennuksesta ulospäin.
Salaojiinhan pintavesiä ei kuulu päästää, vaan salaojitus rakennetaan pohjaveden pinnan nousua vastaan.
Pintavedet ohjataan tiivistä pintakerrosta (200 mm) kallistamalla ulospäin, sekä rännivesijärjestelmä apuna käyttäen. Usein tarvitaan myös erillisiä sadevesikaivoja piha-alueella.
Erinomaisen tärkeää on kellarinseinän rakentaminen hyvin kuivuvaksi, jotta rakenne pystyisi tarvittaessa kuivumaan joutuisasti. Pelkkä seinärakenteen tiivistäminen riittää harvemmin, koska anturan pohja on avoin.
Ulkopuolen kunnostaminen toimivaksi on erittäin tärkeää, jottei sisäpuoli pääsisi homehtumaan tai rakenteet tuhoutumaan.
Usein vaan kesän tulessa maaperä kuivuu ja keväiset ongelmat unohdetaan, kunnes seuraava kevät taas tuo ne tullessaan.
Testataan tosissaan ovatko kaadot rittävät rakennuksesta ulospäin.
Salaojiinhan pintavesiä ei kuulu päästää, vaan salaojitus rakennetaan pohjaveden pinnan nousua vastaan.
Pintavedet ohjataan tiivistä pintakerrosta (200 mm) kallistamalla ulospäin, sekä rännivesijärjestelmä apuna käyttäen. Usein tarvitaan myös erillisiä sadevesikaivoja piha-alueella.
Erinomaisen tärkeää on kellarinseinän rakentaminen hyvin kuivuvaksi, jotta rakenne pystyisi tarvittaessa kuivumaan joutuisasti. Pelkkä seinärakenteen tiivistäminen riittää harvemmin, koska anturan pohja on avoin.
Ulkopuolen kunnostaminen toimivaksi on erittäin tärkeää, jottei sisäpuoli pääsisi homehtumaan tai rakenteet tuhoutumaan.
Usein vaan kesän tulessa maaperä kuivuu ja keväiset ongelmat unohdetaan, kunnes seuraava kevät taas tuo ne tullessaan.
Vielä ei ole vettä kellarissa vaikka osa kellarista on hiekkamaana, mitään patolevyjä ei ole talon millään seinustalla. Toivon että talon ympärillä maa on ollut sula koko talven vaikka kellarissa ei varsinaista lämmitystä olekkaan. Jospa maa imisi sen mikä sulaa.
Toi yksi sivu on aivan ummessa lumesta, satanut lumi + katolta tippunut lumi on kaikki siinä sokkelia vasten. On tietty lumen ja sokkelin välissä muutaman sentin sulanut rako. Maa on hiekkamaata, pinnassa ohut multakerros ja nurmikko. Jos kellariin ei vettä tänäkeväänä tule uskallan valaa lattian ja ja tehdä pesutilan ja saunan ilman mitään patolevyjä ulkopuolella.
Eiköhän se tollanen oo ollu aina ja ei toi siltä näytä että sinne ennenkään olisi vettä mennyt, no kohtahan sen näkee.
Toi yksi sivu on aivan ummessa lumesta, satanut lumi + katolta tippunut lumi on kaikki siinä sokkelia vasten. On tietty lumen ja sokkelin välissä muutaman sentin sulanut rako. Maa on hiekkamaata, pinnassa ohut multakerros ja nurmikko. Jos kellariin ei vettä tänäkeväänä tule uskallan valaa lattian ja ja tehdä pesutilan ja saunan ilman mitään patolevyjä ulkopuolella.
Eiköhän se tollanen oo ollu aina ja ei toi siltä näytä että sinne ennenkään olisi vettä mennyt, no kohtahan sen näkee.
Meillä ei pääse... heti kun routa lähtee, seinän vierusta avataan.Matti Alander kirjoitti: Usein vaan kesän tulessa maaperä kuivuu ja keväiset ongelmat unohdetaan, kunnes seuraava kevät taas tuo ne tullessaan.
Eiköhän tuo kannata lämpöeristää samantien ulkopuolelta (saas nähdä saatko minusta taas asiakkaan), kaadot pistetään oikein jne. Rupesin juuri miettimään, että onkohan tuolla seinällä edes salaojaa, kun näyttää siltä, että siinä on vanha kiveys. Olisikohan rempassa säästetty... hölmö paikka kyllä säästää.
Sadevesijärjestelmä menee myös uusiksi, kaato muutetaan toiseen suuntaan, jolloin saadaan paljon lyhyempi putki maan alle, nykyinen kun on 8 metriä ja aika pinnassa, joten varmasti aina jäässä (nyt tosin vetää).