Hirsien vaihto

[Tomppa]

Uusi käyttäjä ilmoittautuu iloiseen joukkoon!Onko mahdollista vaihtaa hirsitalon ylimpiä hirsiä purkamatta kattoa pois tasakertaan asti?Todennäköisesti vaihdettavaa olisi kaikilla neljällä seinällä ainakin yhden hirren verran.

[Mirka]

Sukulaistimpuri teki hetki sitten entistämisprojektia hirsikartanoon, ja siellä vaihdettiin muistaakseni muutamat alimmat hirret, joten enpä usko että ylimpienkään vaihtaminen on mahdotonta


Mutta mä en siis oo mikään kirvesmies, vain niiden sululainen

[hermanni]

jos pääsee vaan tunkkaamaan kattoa ylöspäin esim ullakolta niin ei sen pitäisi olla ongelma

[Tomppa]

Alimpien vaihtaminen kyllä onnistuu mutta ylimpien vaihtoa en ole nähnyt tehtävän ilman purkamista tasakertaan asti.Ajattelin että jos löytyisi joku itseäni viisaampi joka tietäisi jonkun keinon kun katon purkaminen ei houkuttelisi.Mainittakoon vielä että talo johon ko. toimenpide pitäisi suorittaa olisi myytävänä ja ostoa vasta harkitaan mutta koko katon purkamiseen emme ryhdy kun muutakin tekemistä talossa olisi enemmän kuin tarpeeksi.

[Tomppa]

Asia selvisi kun sain puhelimen päähän alan ammattilaisen eli onnistuuhan tuo. .Olit siis hermanni ihan oikeassa.Ei ole sen kummoisempi homma kuin tuo alimpienkaan vaihtaminen.

[Oto Hascak]

Kyllähän nuo vaihtamaan pystyy, mutta onko asialle tarvetta?

Minkälainen on kattotuolirakenne? Periaatteessahan saattaisi olla helpompaa jatkaa pystynousuja alaspäin eli hirttä ei korvattaisikkaan uudella hirrellä vaan pystytolppia jatkettaisiin alaspäin terveeseen hirteen asti. Ei ole hankala juttu, kun tekee pystytolpan kerrallaan. Edellyttää tosin rakenteelta tiettyjä asioita, kuten että ylimmäksi jäävä hirsikerta jää mahdollisimman yhtenäiseksi eli rakennus ei pääsisil leviämään, yläpohjan lämmöneristeiden tulisi olla matalammalla kuin poistettava pehmeä hirsi ja vintillä on ylipäätänsäkkin tilaa työskennellä.

Tämän tavan etu olisi se, että yhden pystytolpan jatkaminen kerrallaan sekä katon kevittäminen pieneltä alueelta on pirusti helpompaa kuin kevittää lapetta monen metrin matkalta ja ujuttaa useamman metrin mittainen hirsi väliin.

[Tomppa]

Yläpohjan eristeet ovat juuri tuon ylimmän hirsikerran yläreunan tasalla ja noin yhden tai kahden hirren paksuudelta.Kattotuolirakenne kyllä mahdollistaisi ko.korjaustavan ja tilaa vintillä kyllä olisi kun se on rakentamaton ja korkea harjainen.Haastattelemani kengittäjä myös esitti mainitsemaasi korjaustapaa ja asia on kyllä harkinnassa siinä missä hirren vaihtokin mutta päätöksiä ei ole vielä tehty koska talon ostoa vasta harkitaan.Rungon kunto täytyy vielä tarkemmin selvittää koska vaurio ei välttämättä rajoitu ylimpiin hirsiin vaan saattaa olla edennyt alemmas.Sen asian selvittäminen vaatii ulkovuoren ja/tai sisäpintojen osittaista purkua josta on tarkoitus neuvotella myyjän kanssa.Kiitos kuitenkin neuvoista ja tervetuloa joukkoon!

[Pekka Huhta]

Jos lahoamisen syyn saa poistettua, niin mäkin kyllä pönkäisin ne niskat paikalleen tukemalla vanhaa enkä tekemällä uutta. Kengittämisessä on aina sekin ikävä puoli että ulkovuoraukset pitää repiä siitä kohdilta ja siinä on kyllä taksvärkkiä monella muullakin tapaa.

Tein tommosen korjauksen kengityksen sijaan tässä talvella.



Hirsi oli aiemman huonon ilmankierron takia lahonnut, mutta se oli ihan pölykuivaa. Ajelin poteroita hirren puoleen väliin asti, kiilasin pystytolpat poteroihin ja fylläsin sitten puuttuvan hirren laittamalla selluvillaa suoraan hirteen kiinni. Ei se pikkunen remppa tuokaan ollut, mutta kengittäen se olis ollut monta vertaa isompi.

Pekka

[Oto Hascak]

Yläpohjan eristeet ovat juuri tuon ylimmän hirsikerran yläreunan tasalla ja noin yhden tai kahden hirren paksuudelta.Kattotuolirakenne kyllä mahdollistaisi ko.korjaustavan ja tilaa vintillä kyllä olisi kun se on rakentamaton ja korkea harjainen.Haastattelemani kengittäjä myös esitti mainitsemaasi korjaustapaa ja asia on kyllä harkinnassa siinä missä hirren vaihtokin mutta päätöksiä ei ole vielä tehty koska talon ostoa vasta harkitaan.Rungon kunto täytyy vielä tarkemmin selvittää koska vaurio ei välttämättä rajoitu ylimpiin hirsiin vaan saattaa olla edennyt alemmas.Sen asian selvittäminen vaatii ulkovuoren ja/tai sisäpintojen osittaista purkua josta on tarkoitus neuvotella myyjän kanssa.Kiitos kuitenkin neuvoista ja tervetuloa joukkoon!

Varsin tyypillisestä paikasta ovat hirret pehmenneet. Huonetilasta nouseva lämmin ja kostea ilma kondensoituvat yläpohjan eristeisiin, jossa kosteus vuosia muhiessaan pehmentää hirren suurin piirtein koko yläpohjan eristeiden korkeudelta. Onkohan ollut rakennuksen ilmanvaihdossa häikkää? Tulisijat purettu tai jätetty käyttämättömiksi eikä korvaavaa ilmanvaihtoa rakennettu. Myöskin vintin ilmanvaihto voi olla puutteellinen, mutta yleensä kylmissä vinteissä pääsee ilma hyvinkin vapaasti liikkumaan... Mikä sinänsä on hyvä asia tiettyyn pisteeseen asti, sillä jossakin vaiheessa liiallinen "tuuletus" alkaa kylmettämään rakenteita liiaksi.

Yläpohjaa kannattelevat hirret ovat todennäköisesti salvottu seiniin kiinni. Toivottavasti näiden päät eivät ole hirsien pehmenemisen myötä lahonneet. Tietää vaan pirusti lisää työtä ja vaivaa, mikäli näitä joudutaan tukemaan tai vaihtamaan. Muussakin tapauksessa tuo ylimmän tai parin ylimmän hirsikerran vaihtaminen on hankala homma, mutta tehtävissä. Juurikin nuo yläpohjan niskat voivat tuoda oman mielenkiintoisen lisänsä kengitykseen... Katto sinänsä ei mitään paina, joten tunkkaaminen ei ole ongelma. Mutta mihinkäs laitat tunkit, jos niskat ovat pehmenneet ja hirren päältä et pääse tunkkaamaan koska kyseinen hirsi pitää kengittää? Kattotuoliin voi tietysti pultata ulkopuolisen monta metriä pitkän följärin, jolloin nosto on mahdollista tehdä maasta (tai vaihtoehtoisesti TODELLA TUKEVILTA TELINEILTÄ). Paljon työtä joka tapauksessa. Helpommalla saatat tosiaan päästä, kun korvaat pehmenneet hirret jatkamalla kattotuolien pystypuita alas päin. Tunkkaus onnistuu ja tunkkaukselle on tilaa sekä työ on tehtävissä pienissä pätkissä! Uusien/jatkettujen pystypuiden ulkopintaan kiinnitetään terva- tai ilmansulkupaperi (vaihtoehtoisesti tuulensuojalevy, jos paperiin verrattaen paksulle levylle löytyy tila/korkeus), jota vasten saa lämmöneristeen laitettua takaisin yläpohjaan. Eli paperi korvaisi periaatteessa sen pehmenneen hirren ja pitäisi lämmöneristeen paikallaan. Samassa yhteydessä on varmistettava, että yläpohja tosiaankin tuulettuu.

Rungon tutkimisesta...

Tuo ylimpien hirsien pehmeneminen rajoittuu suurella todennäköisyydellä vain yläpohjan lämmöneristeen korkeudelle. Muita tutkittavia kohtia olisi mm.

-Ikkunoiden alapuolet
-alimmat hirsikerrat
-ulko-oven edusta

+Tietysti mahdolliset katon vuotokohdat, tulisijojen/palomuurien taustat (eri asia, että ovatko tutkittavissa), lattiarakenteet, märkätilat, kohdat joissa mahdollisesti on kasvanut puskia tai puita välittömässä seinän läheisyydessä jne. Koko ulkovuorausta ei tarvi eikä kannata auki repiä. Kannattaa valita muutama kohta, jotka nätisti purkaa, niin saa vielä takaisinkin asennettua. Lattia kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan jostakin auki, mikäli myyjälle sopii...

Ei olisi ollenkaan huono asia, että vanhaa hirsitaloa myyvä henkilö teettäisi asunnosta vauriokaroituksen taholla, joka oikeasti tuntee vanhan talon ja ymmärtää sen toiminnan. Vauriokartoitukseen voisi ympätä vielä vaikkapa dokumentointipiirustukset, jotka voivat toimia mahdollisten muutostöiden pohjana sekä suunnittelijat pystyvät näitä hyödyntämään suunnitelmissaan. Vauriokartoitus maksaisi itsensä nopeasti takaisin ja molemmat osapuolet välttyisivät monilta yllätyksiltä..

[Tomppa]

Vauriot johtuvat todennäköisesti siitä että rakennukseen on vaihdettu 20 vuotta sitten peltikatto vuotaneen tiilikaton tilalle mutta liian myöhään.Yläpohjan niskojen kuntoa ei vielä tiedetä mutta on todennäköistä että vaurioita on juuri salvosten kohdilla.Talo kuitenkin on ryhdissään eikä isompia painumia näy.Alimmat hirret ovat yhtä nurkkaa lukuunottamatta hyväkuntoiset mutta alapohjasta varmasti löytyy vaurioita koska talon keskellä sijaitsevassa wc-tilassa on ollut vesivahinko,ilmeisesti putkirikko.Lattianiskoja on mielestäni aivan liian harvassa,ihankuin joka toinen puuttuisi.Välit ovat noin 1,5-2 metriä ja niskojen välistä lattia on selvästi painunut jota on joskus yritetty korjata laittamalla kakkosnelosta niskaksi,vieläpä kyljelleen!Mainittakoon vielä että talo on pilariperustainen.Taloa myydään purkukuntoisena eikä myyjä halua ottaa mitään vastuuta rakennuksen kunnosta.Rakennus on kuitenkin suojelukohde eikä sitä saa purkaa eikä ulkoasua muuttaa.Näin ollen lattioiden avaamisen ja ulkovuoren osittaisen purkamisen saisi varmasti sovittua myyjän kanssa.Eihän kukaan osta sikaa säkissä.Mihinkään epätoivoiseen projektiin ei ole aikomusta lähteä eli jos rakennus todetaan liian huonokuntoiseksi niin eikun uutta matoa koukkuun!

[Oto Hascak]

Kunhan spekuloin ja aprikoin... Heitän muutaman ajatuksen ihan "musta tuntuu" periaatteella, koska kohdetta en nähnyt ole ja näin ollen pysyn arvailun tasolla.

Vauriot johtuvat todennäköisesti siitä että rakennukseen on vaihdettu 20 vuotta sitten peltikatto vuotaneen tiilikaton tilalle mutta liian myöhään
Katon vuoto näkyy varsin nopeasti sisällä asunnossa, edellyttäen että siellä joku asuu. Harvemmin vuoto on niin vähäistä, että se kastelee niin hiljalleen yläpohjaa, että sitä ei havaita sisällä asunnossa ja vuodosta ei tiedetä. Hirren lahoaminen ei kuitenkaan ihan hetkessä tapahdu ja lisäksi rakennuksen hirrethän olivat lahonneet koko kehän matkalta..? Siksi en usko lahoamisen johtuvan vanhasta vuodosta. Lisäksi tuosta mahdollisesta vuodosta pitäisi näkyä jälkiä sisällä rakennuksessakin, paitsi jos kyseiset vauriot on korjattu esim. sisäkatot vaihtamalla. Ellei sisäpuolen kattopintoja (paneeleja, pinkopahveja tai levyjä) ole vaihdettu, niin näissä pitäisi näkyä vuotojälkiä sekä mahdollisia sienikasvustoja. Mahdollisesti vuotovesi olisi päässyt myös seinäpintoihin ja alapohjaan asti, tämä tosin vain, jos vuoto on ollut todella suuri.

Mainittakoon vielä että talo on pilariperustainen.
Tuo on kengittämisen kannalta mukava asia. Huomattavasti helpompi tehdä, kuin jos kivijalka olisi yhtenäinen.

Lattianiskoja on mielestäni aivan liian harvassa,ihankuin joka toinen puuttuisi.Välit ovat noin 1,5-2 metriä ja niskojen välistä lattia on selvästi painunut jota on joskus yritetty korjata laittamalla kakkosnelosta niskaksi,vieläpä kyljelleen!
Oletko avannut lattioita vai ovatko ne jostakin jo valmiiksi auki? Vai tarkoitatko näillä "niskoilla" alapohjan vuoliaisia (tai millä nimellä niitä missäkin kutsutaan ), jotka ovat siis rossin kannattimet? Eli ovatko nämä heti lattialankkujen/lautojen alla vai kannattelevatko ne koko rossilaudoitusta, jonka päällä on lämmöneristeet? Mikäli nämä ovat koko alapohjaa kannatteleva rakenne eli "vuoliaiset" tai "haltijaniskat", niin sitten tuo on ihan tavanomainen etäisyys. Tosin tässä tapauksessa on vissiin sitten käytetty liian heikkoja rossilautoja lämmöneristeen kannattelussa, kun kerran ovat noin pahasti painuneet. Kyljelleen ne on joku Puuha-Pete lyönyt sen takia, että on huomattavasti vaikeampaa ja v*ttumaisempaa koittaa lyödä ne "pystyyn". Kantavuuttahan tuolla parannuksella ei juurikaan lisää ole saatu, ne olisi pitänyt maasta tukea..

Eihän kukaan osta sikaa säkissä
Näinhän sen olla pitääkin. Tosin vanhassa talossa ei voi yllätyksiltä välttyä. Nuo yllätykset olisi vain hyvä saada talouden ja mielenterveyden kannalta rajattua mahdollisimman pieniksi.

[Tomppa]

Ensinnäkin hyvä että spekuloit ja aprikoit! Toki ylähirsien vauriot ovat monen tekijän summa ja varmasti asiaan on vaikuttanut jo aikaisemmassa viestissäsi mainitsemasi asiat varsinkin kun hirret tosiaan ovat pehmeät koko kehän ympäri.Suurin yksittäinen aiheuttaja lienee kuitenkin tuo vuotava katto koska mainitsemiasi jälkiä kyllä näkyy sisäkatoissa joskaan ei paljoa.Seiniä on levytetty ja tapetoitu vuodon jälkeen useasti joten niistä on vaikea sanoa."lattianiskat" ovat tosiaan juuri nuo rossin kannattimet eli vuoliaiset.Hyvä saada termistö kuntoon ettei tule enempää asiavirheitä Ilmeisesti sitten nuo rossilaudat ovat liian heppoiset tai eristeet omituisen painavat.

[Oto Hascak]

Ilmeisesti sitten nuo rossilaudat ovat liian heppoiset tai eristeet omituisen painavat.

Eristeet tosiaankin voivat olla vanhassa talossa hyvinkin painavat. Sinällänsähän puru, olki, sammal, turve, kutterinlastut tai vastaavat eivät juurikaan paina, mutta näiden päällä voikin olla sitten painavampaa tavaraa. Sieltä voi löytyä hiekkaa ja kiviä tai ihan vaan maasta kaivettuja isoja multapaakkuja eristeen päälle painoksi.

Noin suurella niskavälillä ovat rossilaudat olleet perinteisesti halespuolikkaita eli halkaistuja puita eli todella järeää kaliiberia. Mikäli siinä tässä tapauksessa onkin aivan tavallista lautaa, niin kyllä se vähän heppoinen on suurella jännevälillä kannattelemaan eristeitä. Lisäksi siellä voi olla ihan "rakennusvirheitäkin" eli tuon laudoituksen pintaan onkin tuettu varsinaiset lattiankannattimet eikä suinkaan noiden varsinaisten niskojen varaan. Jokainen timpuri on toteuttanut asian hiukan omalla tavallaan kautta aikojen.

Onkin sitten makuasia, että mitä tuollaiselle haluaa tehdä ja mitä kyseiseltä rakenteelta vaaditaan.

Termistö on mitä on. Paikkakuntakohtaisia eroja on pirusti ja lisäksi ihmiset puhuvat hieman omilla nimityksillään. En minäkään noiden "oikeita nimiä" sen kummemmin tiedä.

[Tomppa]

Talo todettiin liian huonokuntoiseksi ainakin meille.Kyllähän se pelastettavissa on mutta työmäärä on järjettömän suuri.Kiitokset kaikille kommenteista,erityisesti Oto hascakille.Taas tietää paljon enemmän kun seuraavaa kohdetta tutkii!