Kannattaako sokkeliremontti?

[JK70]

Tervehdys kaikille. Olen uusi kirjoittelija ja rintsikan omistaja viimeiset kolme vuotta. kaipaisin neuvoa sokkeliasiassa.

Omistan -55 valmistuneen rintamamiestalon rinnetontilla. Maaperä on soraista harjumaata. Talossa on tyypillinen avoin kellarikerros, jossa lämpiminä tiloina ovat sauna, pesuhuone ja eräänlainen kodinhoitotila, joissa kaikissa on lattiamämmitys, sekä kylminä tiloina autotalli ja pieni kellari (joissa ei mitään lämmitystä). Autotallin betonimuurissa on aivan lattian rajassa keväisin kosteudesta kertovia tummia läikkiä, ei montaa mutta kuitenkin. Kylmässä kellarissa on lattaiassa vaaleita läikkiä, kalkkia vai mitä lienee, mutta ei märkää betonia. Toissavuotisen kylppäriremontin aikaan pesuhuoneen seinärakenteita purettaessa löytyi yhdestä nurkasta Betonista märkä kohta, jossa oli koolauspuu hapan aika lailla. Kyseessä oli pukuhuone, joten kosteus oli tullut ulkoapäin.

Rakennusaikana sokkelin ulkopintaan on ilmeisesti levitetty pikeä. Salaojista ei ole tietoa, todennäköisesti niitä ei ole. sadevesikaivoja ei ole, sadevedet on pyritty johtamaan sokkelista poispän maaperän muotoilulla.

Olen muutaman vuoden elätellyt ajatusta sokkelin ulkopuolisesta kosteus/vesieristyksestä ja salaojituksesta, kuten kuntotarkastaja aikanaan suositteli. Sokkelin pitäisi kuulemma päästä tuulettumaan. Tavoitteena olisi saada siis sokkeli tuulettumaan ja pysymään kuivana niin, että sisältä eikä ulkoa tunkeva kosteus sitä kastelisi. Ajatuksena olisi laittaa salaojat, sadevesikaivot ja patolevy sokkelia vasten, mutta ei sen kummempia lämmöneristeitä.

Kysyisin mielipidettänne, että onko tässä tapauksessa sokkeliremontti aiheellinen ylipäätään, ja jos on, niin mikä on riittävä ratkaisu ja mikä on pahin moka mitä tässä nyt voin lähteä tekemään?

Kiitokset neuvoista etukäteen.

[lmfmis]

Laitoin aikanaan meille tuollaisen patolevyn ja sen ulkopuolelle 100mm styroksia maanpinnan alle. Salaojat tietenkin, sepelitäyttö ja suodatinkangas erottamaan sepelit täyttömaasta. Salaojat pitäisi sitten olla 30-50 cm anturatason alla.

En voi sanoa että huomaan mitään eroa niihin kohtiin seinästä jossa styrox eristelevyä ei ole. Maanpinnan alla siis.

Sokkelin maanpinnan yläpuoleiselle osalle eristys tekisi poikaa, mutta on niin hankalaa...työtapahan tuossa olisi liimata 50mm uretaanilevy (tms) ja sen pinnoitus - esim ruiskurappaamalla.

Se piki siinä sokkelin pinnassa on sitten vesieristys ja toimii niin kauan kun on yhtenäinen.

[marilyni]

Heippa!

Pitkään foorumilla lurkittuani piti tähän sitten jotain päästä sanomaan, sen verran liippasi läheltä aihetta, jota olen itsekin pohtinut jonkin aikaa.

Googlettelemalla ja erinäisiä foorumeja lukemalla löytyy hurjan paljon ristiriitaista infoa salaojituksesta - kovasti pohditaan juurikin sen tarpeellisuutta tai hyötyjä. En ole oikein päässyt puusta pitkälle lukemalla näitä, niin paljon erilaisia mielipiteitä joukkoon mahtuu :)

Meillä 66' rakennettuun taloon (asuinkerros + osittain maan alla oleva kellari) ei ole (vielä?) laitettu salaojia. Kuntotarkastuksessa ei otettu salaojien tarpeellisuuteen kantaa, kommentoitiin vain "asiaa seurattava"-tyyliin. Olen tähän saakka pyrkinyt vain hoitamaan ilmanvaihdon ja tuuletuksen kuntoon kellarissa. Rakennusalalla toimiva lähisukulainen ei pitänyt salaojitusta tarpeellisena, mutta joskus se toinenkin mielipide kiinnostaisi. Vaikeaa!

[Tomppa]

Onko kylpyhuone/saunatilat nykyaikaisesti vesieristettyjä tiloja?
Sen lisäksi että saat sisältä-ja ulkopäin tulevan kosteusrasituksen poistettua on yhtä tärkeää ratkaista kapillaarinen kosteus joka nousee perusmuuriin maasta koska anturan alla ei ole kapillaarikatkoja.Pääperiaate on se että perusmuurin on päästävä kuivumaan joko sisään-tai ulospäin koska juuri tuon kapillaari-ilmiön takia kosteutta nousee perusmuuriin aina.Se että kuinka paljon,riippuu taas monesta eri seikasta,kuten mm. maaperästä jolla mökki seisoo.
Tämä on sellainen aihe josta on keskusteltu täällä erittäin paljon joten ihan ensialkuun suosittelisin kahlaamaan tuota kellariosiota ihan ajan kanssa että pääset jyvälle tästä rintsikan kellarin sielunelämästä.Käytä hakusanoina vaikkapa seuraavia sanoja:salaojittava lämmöneriste,Fuktisol,Isodrän,patolevy,perusmuuri,salaoja...

[JK70]

Kiitokset nopeista kommenteista. Olen kyllä kahlannut tätä foorumia läpi, mutta kuten tuossa edellä todettiin, on aika vaikea muodostaa selkeää näkemystä siitä, mikä olisi sopivaa juuri oman mökin kohdalla.

Tomppa: tässä tapauksessa tuon perusmuurin pitäisi päästä kuivamaan ulospäin, oletan. Kylppärissä ja saunassa on ihan nykyaikaset vesieristykset.

Olen miettinyt tätä asiaa siltä kannalta, että kun mökki on tässä yli 50 vuotta seissyt samalla paikalla homehtumatta eikä vettä tulvi kellaritiloihin, tarvetta mihinkään radikaaliin uudistamiseen ei pitäisi olla. Lähinnä siis tuon salaojituksen saaminen kuntoon (en tiedä onko siitä tässä tapauksessa hyötyä mutta ei varmaan kovin suurta haittaakaan) ja patolevyn asennus maa-aineksen ja sokkelin väliin jotta pintavedet ei kastele sitä ja että alta nouseva kosteus pääsee haihtumaan ulospäin. Niin - siis pääsekö sokkeli riittävästi kuivumaan ulospäin tällä ratkaisulla?

[Matti Alander]

Alkuperäiseen kysymykseen jos vastataan, että kannattaako sokkeliremonti, niin vastaus on että kannattaa.
Se sitten taas on monasti kiistelty aihealue, että miten homma suoritetaan ja mitä maksaa.
Muutama peruskäsite on hyvä kuitenkin ensin oivaltaa: Salaojitus on tarkoitettu pohjavettä varten, estämässä pohjaveden nousu kosketuksiin kellarin betonirakenteiden kanssa. Kapillaarinen kosteudennousu perustuu huokoisalipaineeseen ja maassa on aina 100 % suhteellista kosteutta, joten ilman kapillaarikatkokerrosta kaikissa perustuksissa esiintyy kapillaarista kosteudennousua, vaikka olisikin salaojitus.
Huokoisalipainetta lisäävää on mikäli molemmin puolin betonirakennetta asennetaan tiiviitä pinnoitteita, myös patolevyjä. Oikeaoppinen rakenne olisi tiivis sisältä ulospäin harveneva, jolloin on mahdollista työntää lämpötilaerojen avulla ylimääräistä kosteutta sokkelista ulospäin.
Usein virheellisesti kuvitellaan patolevyrakenteen toimivan tuulettamalla, jopa ammattilaisten keskuudessa, sekä kuvitellaan bitumieristeen suojaavan maaperästä nousevalla vedenpaineelta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että rakennuksen pohja kuitenkin on auki ja mahdollinen paineellinen vesi tulvi sieltä sisään.
Mikäli käytetään tiiviitä eristeitä, kuten patolevyjä tai Bitumia on aina sallittava sisäänpäin kuivumin en, eikä seinärakenteita tule pinnoittaa. Salaojittavilla lämmöneristeillä kuivumissuunta kääntyy ulospäin ja tällöin on mahdollista pinnoittaa ja vesieristää tarvittaessa sisäpuolelta, niin lattioita, kuin seiniäkin.
Vaikka salaojalla ei todellisuudessa ole monasti paljonkaan käyttöä, vetoaa se kuitenkin noihin henkipuolen asioihin, niin asuessa, kuin myydessäkin.
Koko homman kannattavuus taas perustuu parempaan sisäilmaan, kuivempiin ja kauniimpiin rakenteisiin, betoniperustuksen pidempään kestöikään, kellarin monipuolisempaan käytettävyyteen, parempaan jälleenmyyntiarvoon jne...

[JK70]

Kyselen kun en ymmärrä...

Eikö patolevyn pitäisi juuri mahdollistaa ilman liikkuminen, siellähän on ilmaa välissä (siis sokkelin ja levyn välissä) ja näin edesauttaa kuivumista? Mitä tarkoittaa, että patolevy on " tiivis" eriste?

Millä tavoin patolevyn asennus muuttaisi perusmuurin nykyistä käyttäytymistä ja kuivumista/kuivumissuuntaa (siis tilanteessa jossa mitään salaojituksia ja eristyksiä ei ole olemassa)?

[Matti Alander]

Oikeastaan ei mitenkään ja vielä pahempi jos sen päälle asennetaan lämmöneristys. Patolevyn toimintaidea on vesihöyrynä liikkuvan kosteuden pisaroituminen patolevyn sisäpintaan ja valuminen alas salaojitukseen. Ongelmana on lämpötila patolevyn ja kellarinseinän välissä, joka on helposti liian korkea, jotta vesihöyry voisi kyllästyä. Pahin paikka on juuri alaosassa, jossa vielä rakennetta eniten rasittaa kapillaarisuus.
Patolevyllä voidaan kyllä eristää kostea maamassa irti betonirakenteesta, joka estää kapillaarista kosteuden imeytymistä vierustäytöstä, mutta anturan pohjalta kapillaarisuus kiihtyy. Aivan sama tilanne on Bitumeilla ja huovilla.
Patolevyn suojalista asennetaan ohjeiden mukaisesti maanpinnan alapuolelle, mutta vaikka asentaisit sen yläpuolelle, ei rakenne saa korvausilmaa, eikä tuuletus toimi. Pieniä määriä voi kosteutta siirtyä Diffuusiona ulkoilmaan yläosassa rakennetta, mutta alaosa pysyy ongelmallisena.
Tietysti jonkinlaista kuivumista ja kosteuskuorman laskua saadaan aikaiseksi: Salaojittamalla, eristämällä patolevyllä, rännivesijärjestelmillä ja maakallistuksilla, mutta täydellistä ulospäin kuivumista, jolloin voitaisiin käyttää sisäpuolella tiiviitä pinnoitteita ei saavuteta. Miltei pakko on rakentaa sisäpuolelle lisäksi vielä rivinteeraus ja rahaa palaa melkoisesti kokonaisuuteen ja neliöitäkin menee paljon hukkaan.
Parasta olisi rakentaa aina koko lämmöneristys ulkopuolelle, niin kosteusteknisesti, kuin tilataloudellisestikin.
On aina hyvä kysyä ja kysymyksiä piisaa varsinkin näissä perustuksien kosteuteen liittyvissä asioissa, samalla muutkin palstan lukijat saavat tietoa. Tieto rakentamisessa saattaa olla monasti ristiriitaista ja perustelematonta, joka sekoittaa rakentajan ja remontoijan ajatuksia. Uskon kuitenkin, että lukemalla tätä palstaa ainakin perustuksen kosteusongelmat selviävät.

[Hower]

Patolevyn kanssa voi elää , kyllä se vähentää betonimuurin kosteuskuormaa sivusuunnassa. Ilma tosiaankin seisoo näppylöiden välissä, ei se minekään "tuuletu". Tapahtuuko tuota pisaroitumista patolevyn pintaan ja veden alasvalumista on asia johon suhtaudun varauksella.
Patolevyn kanssa varmuuden välttämiseksi sisäpuoliset pinnat tulisi mielestäni pitää perinteiseen tyyliin kivirakenteisina (=käytännössä rivinteeraus, eli verhomuuraus ilmaraolla) ja pääosin ilman höyrytiiviitä materiaaleja.
Meillä on patolevyt ja saunassa Saunasatua ulkoseinälläkin, suihkunurkan kohta on vesieristetty (kuivukoon ulos maanpäälliseltä osaltaan tai sivusuunnassa sisäänpäin), muutoin rivinteeraus kellarissa on ilman tiiviitä pintoja (paljas tiili, maalattu tiili, tai paljas tiili+ilmarako+panelointi).

[JK70]

Eikö patolevyn yläosaan, listan alle siis, jää mitään aukkoa josta ilma pääsee kiertämään? Luulisi näin olevan, jos kerran ideana on tuuletus...

Meillä on kylppärissä verhomuuraus, pukunuoneen kohdalla ei, eikä muuallakaan. Panelointi, sen verran mitä sitä ulkoseinää vasten on, on nähdäkseni jonkinlaisella ilmaraolla, ei siis aivan kiinni betonissa.

Mutta voinen tehdä näistä neuvoistanne sen johtopäätöksen, että en saa aikaan hirveän suurta tuhoa jos suoritan sokkelioperaation salaojituksineen ja patolevyineen.

[Hower]

Eikö patolevyn yläosaan, listan alle siis, jää mitään aukkoa josta ilma pääsee kiertämään? Luulisi näin olevan, jos kerran ideana on tuuletus...

- ei jää, listan kun räimii kiini niin ummessa se rako on. Patolevyn kuivattava ominaisuus toimii ja ?toimii periaatteessa tuolla Alanderin mainitsemalla pisaroitumismenetelmällä.

en saa aikaan hirveän suurta tuhoa jos suoritan sokkelioperaation salaojituksineen ja patolevyineen.

- et niin, kyllä mekin niitten kanssa pärjätään, eli ei purettu pois edellisen asukkaan asentamia näppylälevyjä,vaikkei se paras mahdollinen sydeemi varmastikaan ole. Asettaa omat rajoituksensa sisäpuolisten rakenteiden kanssa eli mennään mieluiten perinteisellä sisäänpäinkuivumismahdollisuudella.
Mieti nyt vielä, lue näitä kellarijuttuja ja funtsaa uudelleenkin. Niin mäkin tein; istuin kellarissa juomassa kaljaa puol vuotta, luin palstaa, piirtelin ja mietin + päädyin omaan ratkaisuuni.

Meillä on kylppärissä verhomuuraus, pukunuoneen kohdalla ei, eikä muuallakaan

- olishan siellä hyvä olla jonkinlainen lämpöeriste, esim se ilmaraollinen verhomuuraus. Tai sitten ulkopuolella eristeet, joka ei ole patolevy. Riippuu tosin käytöstä, halutusta lämpötilasta ja toiveista energiansäästön suhteen.

[JK70]

Meillä ei ole tarkoituskaan tehdä kellarikerroksesta asuinkerrosta, eikä sinne ole tulossa näillä näkymin mitään muuta lämmitystä kuin siellä jo nyt olevat lattia- ja laattalämmitykset, jotka pitävät pesu- ja pukutilat lämpöisenä. Mutta jos joskus sellainen tarve tulisi, tiedän nyt miten hommaa tulee patolevyjen olessa ulkopuolella toteuttaa.

Sain paljon uutta tietoa tästä lyhyestä keskustelusta. Kiitoksia vastauksista kaikille.

[JK70]

Pitää taas kysellä, kun ei ymmärrä...

Kellarikerroksessa on lämpimissä tiloissa lämmöneristys perusmuurin sisäpuolella (villaa). Jos nyt ajattelee sokkelin eristämistä/kosteussuojausta ulkopuolelta salaojittavalla eristeellä, syntyykö tästä ongelmia kun on lämmöneriste molemmilla puolilla muuria? Pitääkö minun alkaa riipiä panelointia ja villoja pois sisätilojen seinistä? Vai pitääkö tyytyä ulkopuolla patolevyyn? Tämä kysymys heräsi kuin tutustuin Isädrän-levyn asennusohjeisiin: "Perusmuurin sisäpuolista lämmöneristämistä tulee ehdottomasti välttää maanpinnan alapuolella, koska se nostaa aina perusmuurin kosteutta. Jos perusmuuri on eristetty sisälelta, tulee eristeet ensisijaisesti poistaa. Toissijaisesti perusmuurin ulkopuolista eristyspaksuutta tulee voimakkaasti lisätä, jotta vältytään kondensiolta perusmuurissa."