Kantava seinä? Eipä tainnut olla...
Kantava seinä? Eipä tainnut olla...
Ostimme tässä juuri rintamamiestalon ja kellariremonttia kivijalan jatkamisineen pitäisi aloitella. Muuten homma on suurinpiirtein selvää, mutta osaisiko joku kertoa, että ovatko kellarissamme olevat muuratut seinät kantavia vai voiko ne huoletta poistaa? Talon edellinen omistaja/rakentaja katselee puuhiamme ylhäältä päin, joten kysyminen on mahdotonta. Kuntoarvioitsija(joka oli mielestäni erittäin asiantunteva) oli lähes varma siitä, että seinät olisi muurattu jälkeenpäin. Hiukan vielä kuitenkin epäilyttää, kun tuossa sattuu todennäköisesti aika pahasti jos katto tulee niskaan.
kuvia kellarista:
http://viz.1g.fi/kuvat/kellari/
J.R
kuvia kellarista:
http://viz.1g.fi/kuvat/kellari/
J.R
Viimeksi muokannut J.R, La Huhti 22, 2006 23:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ei sitä kuvien perusteella voi kertoa sulle kukaan muu kuin muurari itte. Nyrkkisääntönä kai näissä tölleissä voisi pitää sitä, että kantavat seinät menee päällekkäin, eli jos keskikerroksessa on seiniä tai kantavia rakenteita noilla kohdin niin kantavia ovat?
Ehkä?
Mutta ei välttämättä.
Toisaalta taas...

Ehkä?
Mutta ei välttämättä.
Toisaalta taas...
-
Villa Edita
- Jäsen

- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Arvailuja lisää. Eli jos katon valulaudoituksien kuviointi tuntuisi menevän seinien sisään, niin tuskin on kyseessä kantava seinä. Siinä yhdessä kuvassa näkyy tiilenpää punaisena, vähän vaikuttais sitä kuvaa katsottaessa että jälkikäteen ois muurattu. Toinen kuva mikä paljastaa jälkeen muuratuksi on se lähikuva katosta ja seinästä, siinä on selvästi laastia tungettu rakoon. Valunaikaiset seinärakenten ja katon liittymäkohdat näyttävät yleensä toisenlaisilta. Katossa käytetty betoni yleensä "putoaa" seinän päälle tai seinä "uppoaa" katon sisään pikkuisen. Näissä on joskus merkkejä valulaudoituksen päällä käytetystä tervapaperista, laskosryppyjä tai jopa paperijäänteitä.
Helsingin tapanilassa purimme syksyllä surutta kellarin väliseiniä, tässä tapauksessa seinät olivat valun jälkeen muurattuja. Toistaiseksi on ainakin kattovalu pysynyt ylhäällä.
Otat muutaman tiilen jostain helposta paikasta pois niin selviää. Se että onko seinällä kantoa niin jää sitten arvailujen varaan.
Helsingin tapanilassa purimme syksyllä surutta kellarin väliseiniä, tässä tapauksessa seinät olivat valun jälkeen muurattuja. Toistaiseksi on ainakin kattovalu pysynyt ylhäällä.
Otat muutaman tiilen jostain helposta paikasta pois niin selviää. Se että onko seinällä kantoa niin jää sitten arvailujen varaan.
-
harnojukka
- Jäsen

- Viestit: 200
- Liittynyt: Ke Syys 14, 2005 14:14
Tiilimuurattukin seinä voi olla kantava, jos se ulottuu maakerrokseen asti. Jos seinä on muurattu pintalaatan päälle, on seinä todennäköisesti ei-kantava. Tällainenkin seinä tosin kestää kuormia, jos laatta jonka päälle se on muurattu, on riittävän paksu.
Tässä tuli mielipide, jonka kuulin rakennesuunnittelijalta, jonka palveluja itse käytin.
Tässä tuli mielipide, jonka kuulin rakennesuunnittelijalta, jonka palveluja itse käytin.
Katon betonilaudoituksen kuviointi tosiaan näyttäisi menevän seinän yläpuolellekin, joten tämä tukisi sitä, että jälkeen on muurattu. Puran seinää vähän lisää asian varmistamiseksi viikonloppuna. Talossamme on kellari vain vajaan puolen talon osalta, toinen puoli on rossipohjaa. Kellarissa ei ole muita seiniä kuin muurattuja, paitsi se joka on rossipohjan seinä. Ulkoiseinät toki ovat perusmuuria, osa rivinteerattu, pesuhuoneen osalta ei. Rivinteerauksen puran kuitenkin kaikkialta pois ja lämmöneristys tulee ulkopuolelle. Kuntoarvioitsija meinasi, että on nähnyt paljon suurempiakin aloja ilman kantavia seiniä vastaavissa taloissa/kellareissa mitä tässä, joten senkin puolesta voisi olettaa jälkeenpäin muuratuiksi. Uuden lattian valun jälkeen muuraan ainakin yhden tai kaksi seinää kellariin, joten jos edes sen aikaa pysyisi katto ylhäällä. :)
Meillä ei ole kuin jälkeen muurattuja seiniä ja tolppia, tolpatkin tosiaan jälkeen muurattuja ja aion ne poistaa. Teen tosin yhden kantavan seinänlähes keskelle kellaria jolle teen anturin tulevan lattian alle.
Tämä olisi alustava suunnitelma, suunnitelmilla on taipumusta muuttua matkalla. Saas nyt nähdä sitten.
Valettuja seiniä on muuten pätkät mutta ei kovin keskeisissä paikoissa, piipusta lähtevät seinät saattaa olla kantavia mutta en niin syvällistä tutkimusta ole vielä tehnyt.
Tämä olisi alustava suunnitelma, suunnitelmilla on taipumusta muuttua matkalla. Saas nyt nähdä sitten.
Valettuja seiniä on muuten pätkät mutta ei kovin keskeisissä paikoissa, piipusta lähtevät seinät saattaa olla kantavia mutta en niin syvällistä tutkimusta ole vielä tehnyt.
Jahas, no mitenhän sen sitten saisi selville, että onko maanpaineseinä vai ei?
Lähinnä sen tähden sen purkaisin, että olisi helpompi jatkaa tuota perusmuuria. Tosin pesuhuoneen osalla ei tuota muurattua seinää ole ollenkaan, joten siitä voisi päätellä ettei ole maanpaineseinä, vai? En tiedä sitten tuleeko maan routiminenkaan sitä seinää pullauttamaan, kun ulkopuolelle tulee fuktisol, niin kait se sitä painetta myöskin tasaa...
Lähinnä sen tähden sen purkaisin, että olisi helpompi jatkaa tuota perusmuuria. Tosin pesuhuoneen osalla ei tuota muurattua seinää ole ollenkaan, joten siitä voisi päätellä ettei ole maanpaineseinä, vai? En tiedä sitten tuleeko maan routiminenkaan sitä seinää pullauttamaan, kun ulkopuolelle tulee fuktisol, niin kait se sitä painetta myöskin tasaa...
-
Villa Edita
- Jäsen

- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Niin ja jos ne sisäseinät päättyvät rivinteeraukseen, niin tuskin paineseinästä kyse. Ja luulisi että paineseinä olisi ennemmin valettu kuin tiilistä muurattu. Tuo että kellari on vain puolikas talon pohja-alasta, niin vois antaa viitteitä että ilman kantavia ois tehty.
Menee "musta tuntuu" osastolle
Menee "musta tuntuu" osastolle
Eipä tainnut olla seinä kantava. Betonilaudoitus näkyy selvästi katossa. Seinän ja betonilaatan alla ola kyllä seinän kohdalla niinkuin antura, mutta kait se vaan oli siksi ettei muurattu seinä mene läpi laatan. Laatta on vain vajaa 5cm paksu, eikä mitään raudoituksia. Laatan alla ei mitään eristeitä, vain märkää hiekkaa n. 50cm ja sen jälkeen alkaa savi.
Kaivamani kuoppa oli reilun 60cm syvä ja vähän ajan kuluttua vettä oli kuopassa n. 30cm. Taitaa olla tähän aikaan vuodesta sulamisvesiä, joten pitänee odotella kesään ennen kuin alkaa lattiaa enempi aukaisemaan.
uusia kuvia: http://viz.1g.fi/kuvat/kellari+uudet/
Kaivamani kuoppa oli reilun 60cm syvä ja vähän ajan kuluttua vettä oli kuopassa n. 30cm. Taitaa olla tähän aikaan vuodesta sulamisvesiä, joten pitänee odotella kesään ennen kuin alkaa lattiaa enempi aukaisemaan.
uusia kuvia: http://viz.1g.fi/kuvat/kellari+uudet/


