Kerta kiellon päälle vieläOto Hascak kirjoitti:Joo joo...Pekka Huhta kirjoitti:Mietin vaan, että kun tähän kohtaan hierois Oton nokkaa niin uskois se sekin että jos puu noin janosesti imee öljyn maalista, niin huolis se sitä ihan muutenkin
Sulla karmi imee öljyä itseensä ja jos sillä ei mitään muuta saavuteta, niin maali ilmeisesti tarttuu kuitenkin paremmin kiinni öljyllä kyllästettyyn pintaan. Saavutetaanko samalla parempi lahonkestävyys? Ehkä, mutta onko sillä peittomaalauksen kanssa käytännnön merkitystä? Tuskin.
Kyllä sillä on ihan pirun iso ero. Mä oon oppinut ison osan pintakäsittelyasioista puuveneilyn kautta. Puuveneissä kuitenkin kosteusrasitukset on aivan toista kertaluokkaakin kuin taloissa, ja venettä kolhitaan pitkin kesää niin että maaleissa ja lakoissa on aina jossain vähän skrubua.
Puuveneiden kanssa kaikki tietää, että kyllästämättömän tai huonosti kyllästetyn pinnan kanssa jokainen vähänkään isompi lakan kolhu näkyy heti ensi keväänä isompana laikkuna josta lakka lähtee kesimään. Kaikki tietää, etä jos puu on hyvin kyllästettyä, niin laka ei juuri kesi kolhuistakaan, kun vesi ei pääse puuhun. Samaten kaikki tietää että kun 10-15 vuotta edellisen kyllästyksen jälkeen keväisin rupeaa lakkaus olemaan vähän huonosti kiinni ja saattaa irtoilla isommilta alueilta, niin silloin on aika ottaa lakat pois ja uusia kyllästys. Noi on ihan semmoista kaikkien hyväksymää yhteistä tietoutta, jota ei kovin moni edes yritä kyseenalaistaa.
Ite asiassa mulla meni vähän aikaa edes tajuta, että ekkö sä noin itsestään selviä asioita tiedä.
Eihän veneet ja talot ihan yksi yhteen ole, mutta puu ja puunsuojaus on aika samaa. Veneessä paikat on vaan pirun paljon kovemmilla kun kesä uitetaan jordanissa ja talvi pidetään vielä vähän märkä puu jäässä. Musta sulla on aivan liian ruusuinen kuva peittomaalauksen ehdottomasta vedenpitävyydestä. Sillä peittomaalauksella ei ole juuri mitään merkitystä. Veneessä minimipaksuus on 3 tai 4 kerrosta maalia taikka 8-12 kerrosta lakkaa, ja siltikään sitä ei pidetä minään autuaaksi tekevänä vedenpitävänä kerroksena. Aina puu halkee, kitin välistä valuu vettä, joku kolhaisee tai liitos aukee. Ja KUN niin käy, niin silloin on hyvä että siellä alla on öljy, joka estää veden imeytymisen maalin ala olevaan höttöpuuhun. Veneitä sentään huolletaan ja kunnossapidetään lakkaamalla joka vuosi tai maalaamalla parin vuoden välein. Ei kukaan ikkunoitaan joka kevät käy töpöttelemässä.
Lakka on vielä peittomaalausta parempi seurattava ton kiinni pysymisen kanssa, kun siitä näkee somasti läpi että mitä siellä tapahtuu.
Pekka
Mää voisin jopa kuvitella, että ne saunanlauteet ovat huomattavasti kovemmalla rasituksella pesuhuoneen puolella oleviin penkkeihin verrattuna. Lauteet paahdetaan useamman kerran viikossa melkoisissa lämpötiloissa. Paahtamisen yhteydessä niitä kastellaan aika rajusti. Osa saunojista kun käy ennen löylyttelyä kastelemassa itsensä suihkun puolella ja osa hikoilee muuten vaan lauteet märiksi. Saattavatpa jotkut jopa päästää letkulla vettä lauteille, jotta eivät olisi liian kuumat tai sitten muuten vaan hakevat sillä kosteampia löylyjä. Lisäksi useammassa paikassa, kuten esmes meillä kotona, saunassa käydään parissa-kolmessa eri vuorossa eli lauteita rääkätä yht'äkkiä parikin tuntia kerrallaan. Lauteet saavat siis osakseen melkoisen kastumis-kuivumissyklin ja se kuivattaminen ei ole ihan lempeimmästä päästä (lue: saunassa on pirun kuuma). Pesuhuoneenjakkara saa kosteutta aika lyhyen aikaa osakseen ja sittenkin se nostetaan nätisti seinää vasten kuivumaan. Nyt pitäisi taas olla kaksi jakkaraa, toinen öljyllä kyllästetty ja toinen kyllästämätön. Sitten voitaisiin sitä kyllästämätöntä tarkkailla ja keskittyä nimenomaan siihen, että missä vaiheessa siinä on lahoamista huomattavissa. (sen verran vielä asian vierestä, että meillä kotona pesuhuoneen seinässä olevat paneelit eivät ole yhtään sen lahompia kuin löylyhuoneen samanlaiset ja yhtä vanhat paneelit, ikää noin 20 vuotta). Ja varmasti on ihan fiksua kyllästää ne jakkaroiden jalat öljyllä, jotta eivät sitä kosteutta itseensä kapillaarisesti nosta.
Suottaapi olla että noi perinnekemikaalit on kolahdellut tonne yläkertaan hiukka samaan tapaan kun suomalainen rutikuiva valkoviini 
