Paritalo ja kellarin eristys

[Pupulii]

Onko kellään kokemusta, mitä tehdään, jos paritalossa toinen osapuoli haluaa eristää ja salaojittaa kellarinsa ympärykset, mutta toinen ei? Omalle puolelleenhan voi tehdä mitä lystää, mutta onko siitä mitään iloa, jos toista puolta ei ole eristetty? Voiko kosteus liikkua toisen puolen kellarin seinistä betonin sisällä ja kastella myös eristetyn puolen seinät? Onko tässä ainoa vaihtoehto maksaa myös naapurin patolevyt, jos haluaa käyttää omaa kellariaan asuinkäytössä?

[vms]

Ehkä riippuu myös siitä minkälainen yhtiöjärjestys on, mikäli asoy-muotoisesti asutaan? ja onko kenties noissa papereissa jotain määrätty remonteista yms.

V-MS

[PaleRock68]

Patolevystä löytyy täältä varmasti paljon erilaisia mielipiteitä, jos luet hieman tuota kellariosiota.
Itse kuulun siihen osaan ihmisiä jotka ainakin haluavat uskoa salaojittavan lämmöneristyksen toimivuuteen ja tällaisessa tapauksessa minulle tulee ainakin sellainen olo että kyseiset eristeet voisi olla ratkaisu tällaisessakin tapauksessa. Ei varmaan tarvitsisi pitkää pätkää eristää naapurin puolelle, kun homma jo toimisi ja sinun puolesi pysyisi kuivana... tämän jälkeen saisit myös vapaammat kädet päätöksillesi oman kellarisi sisäseinien kanssa... kun taas patolevyn käyttö ulkopuolella saattaa rajoittaa hieman mahdollisuuksia, kun seinän pitää päästä patolevystä huolimatta kuivumaan sisäänpäin.

[Joni I]

rakennusten anatomia ja fysiologia:
Paritalo on kuitenkin aika iso paketti, ja jos toinen pääty vain salaojitetaan (salaojaputket perustamistason alapuolella ja "pystysalaoja"), niin kuinkahan erilailla talon eri päät käyttäytyvät ääriolosuhteissa. Tarkoitus ei ole pelotella. Pitäisi tietää enemmän jotta voisi arvailla mahdollisista seurauksista; maaperä, kellarin nykyinen tila, monta muuta. Missä päin Oulua talon on?
Eikä se patolevy/perusmuurilevy/sokkelilevy/nystyrälevy itsessään kovin paljon maksa, mutta työ (kaivaminen, perusmuurin paikkaus, asennus) vie helposti viikon työtunnit kahdelta ihmiseltä. Ja perusmuurilevy ilman salaojia on turha. Jotta jutussa olisi jotakin järkeä sillä pitäisi saavuttaa jotakin lisäarvoa.

[Matti Alander]

Ainoastaan paritalon toisen puolen eristäminen ei ole kovinkaan harvinaista, koska eri perheillä on erilaisia elämäntilanteita ja ajatuksia.
Varsinaisessa eristämisessä ei käytännössä ole ongelmia, käyttämällä salaojittavia eristeitä hankkeessa tulee eristää naapurin puolelle 1 metri. Kosteus purkautuu tehokkaasti suoraan seinästä ulos, jolloin kapillaarinen kosteuden liikehdintä perustuksessa loppuu eristetyllä osuudella.
Suuremmat ongelmat yleisesti tulee veden johtamisessa, jos putkisto purku joudutaan tuomaan naapurin puolen läpi. Ainakin yhdessä kohteessa jouduimme tämän vuoksi rakentamaan pumppaamon, jotta vedet saatiin poistettua.
Vuosien kokemuksella satoja patolevytaloja korjanneena minulla on vankka käsitys patolevyn toimivuudesta korjausrakentamisessa. Mikäli patolevyjä käytetään ei säästy kustannuksia ja kellarin seiniin on syytä jättää mahdollisuus sisäänpäin kuivumiseen.
Patolevyrakenne toimii käytännössä ainoastaan ulkopuolista maakosteutta vastaan, ulospäin kuivaavaa vaikutusta sitä käyttäen on erittäin vaikea saada aikaiseksi varsinkin lämpimissä kellareissa. Ongelmaksi muodostuu patolevyn ja perustuksen välisen ilmaraon liian korkea lämpötila, joka estää suunnitellun kosteuden pisaroitumisen patolevyn sisäpintaan. Vieläkin pahempi on tilanne jos patolevyn päälle ulkopuolelle asennetaan lämmöneristys.
Vanhojen talojen pääongelma on perustuksia pitkin ylös pyrkivä kapillaarikosteus, joka täytyy saada hallintaan ja helpointa on työntää se ulos lämpötilaerojen avulla.
Vielä tähän paritalorakenteeseen. Useasti puhutaan että salaojituksella voitaisiin saada aikaiseksi painumavaurioita rakennukseen. Paritalon ainoastaan toisen puolen operointi voisi luoda riskin epätasaiselle painumiselle. Mielestäni tämä riski on erittäin pieni, kunhan anturan alustan kerroksia ei kaivaessa häiritä.
Paljon suurempia painumariski luovat suuret puut jotka käyttävät runsaasti vettä ja juuret saattavat olla viisikin metriä syvällä.
Kellaritila on alunperin tarkoitettu vähäisen käyttömäärän puoli lämpimäksi tilaksi ja rintamamiestalossa oikein käytettynä toiminut kohtuullisesti. Isompia ongelmia yleisesti alkaa syntyä vasta kun tilaa lähdetään muuttamaan asuintilaksi. Tällöin tulee ratkaista lämmöneristys, ilmanvaihto ja kosteustekninen toimivuus. Homma ei todellisuudessa ole kovin vaikeaa, kunhan noudattaa muutamaa rakennusfysiikan lakia. Rakenne tulisi toteutta tiiviinä sisältä ulospäin harvenevana, asentamalla pääosa lämmöneristeestä ulos.
Tältä palstalta löytyy melkoisen perusteellisesti käsiteltynä tämä aihe ja idea alkaa varmasti selvitä lukemalla tämän osion viestejä.

[Joni I]

Alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni. Teillä on todennäköisesti hallinnonjakosopimus ja Oulussa tällaisen paritalon puolikas voi nähtävästi uusia esim. vain oman puolen julkisivun. Mutta käytännössä paritalossa eläminen on eräänlainen lavaste eli "kulissiaviioliitto" ja monesti joutuu huomioimaan myös toisen tunteet. Ja siihen salaojitukseen ja eristämiseen. Jos toinen haluaa eristää kellarinsa, niin motiivit löytyvät todennäköisesti kellarin lämpötilan nostossa esim. pesutilojen ja varastohuoneiden osalta. Ihan tavoiteltava lisäarvo on sijoittaa kellariin toissijaisia tiloja ja eristäminen on mielekästä, jos ne vaativat yli 15 asteen huonelämpötiloja.
Jos päädytte päädytte suurempaan käyttötarkoituksen muutokseen, eristämiseen ja korjaamiseen niin totuutta ja tietoa löytyy monesta eri paikasta.

-museovirasto/Panu Kaila -tyylisuunta, muovi on saatana ja pelätään sitä kipeästi. suunnittelun ja ajattelutavan aikajänne on jotakin 50-200 vuoden välillä.
-RT/RILin julkaisut, uskotaan kaikkeen jota voidaan todistaa numeerisesti ja varsinkin muoviin rakentamisessa. Rakennetaan rakennuksia jotka kestävät ainakin asuntolainan takaisinmaksuajan.
-vahinkovakuutusyhtiöiden ohjeet ja opastus, opitaan virheistä. Uskotaan myös uusiin ratkaisuihin kunnes kielletään ne.
-kaikenlaiset yhteiset ja naapureilta kuulut totuudet. Ainutoikeavaihtoehto jonka takana on kollektiivinen turvallisuuden tunne.

Kaikki yllämainittujen oppien mukaan on onnistuttu rakentamaan sekä hyviä että asumiskelvottomia rakennuksia. Eikä totuus löydy vain yhdestä osoitteesta, mutta jos jotakin pitää suositella niin remontti- ja arkkitehtisuunnittelussa Laurilan Jukalla on vahvoja näyttöjä. Tämä ei ollut mainos, koska Jukka on rakas kilpailija.
Tärkeintä on asettaa päämäärät ja suhteuttaa valinnat olosuhteisiin. Jos homma on toiminut yli 50 vuotta eikä tarvita lisäarvoa vaativia muutoksia tai korjaamista, niin MIKSI - tunteiden takia? Suomessa tehdään tarpeettomia ja turhia remontteja ihan liikaa.

Jk. itse purin juuri todella huonosti tehdyn ja lähtökohtaisesti päin P:tä suunnitellun sokkelilevyn + salaojituksen tai salaojitusta ei oltu suunniteltu ollenkaan. Kaikesta huolimatta ongelmia ei ollut, koska ympäristö on "hyvä rakennuspaikka" vanhan koulukunnan mukaan.