Ulkoseinä ilman purua??

[Katale]

Ostaa päräytettiin talo vm. -58 ja muutto vielä edessä. Lueskelin alkuperäisiä rakenne- ym. papereita tässä ja pysähdyin kelaamaan tuota ulkoseinän rakennetta. Oletin että näissä on kaikissa purueristys, mutta selvityksen mukaan tuolla ei ole mitään?? Onko siis kyseessä jonkinlainen ilmaeristys, vai onko kirjoittajalla ollut hoppu ja purut jääneet listasta vai miten. Ei ymmärrä. Tarkka lainaus: "Ulkoseinät puurakenteisena, vaakasuora ulkovuoraus, vuoraushuopa, 7/8"x 4" harva vinolaudoitus, oksamassapahvi, 2"x 4" harva vinolaudoitus, pinkopahvi (kuitulevy), nurkissa 5"x 6" lovetut piirut." Sisäseinien kohdalla purueriste kyllä mainitaan: "Runko, oksamassapahvit, vaakalaudat molemmin puolin, välissä purutäyte". Useimpien seinien sisäpuolelle on joskus -80 luvulla läntsätty noin 5cm villaa ja ilmeisesti ilmansulkupaperi (ja siihen päälle kasaripaneeli mutta se nyt ei liity tähän). Ken osaisi kertoa mistä lie kyse?

[lmfmis]

Eiköhän ne purut siellä ole.

Muuten on ihmisasunnoksi aika ikävä talo. Eläinsuojaksi kyllä.

[DyyD]

Meillä puuttui osin ulkoseinistä purueristykset, vaikka panelointi päällä olikin. Tämä johtui siitä, että yläkerrassa oli ollut toisen perheen asunto ja näin yläkerran aula palveli kylmänä tilana kaikkia asukkaita lukittuine vinttikomeroineen. Alakerran sekä toisen yläkerran päädyn seinät ovat eristetyt täysin. Kun olen seinärakenteita tutkinut niin todennäköisesti alakerta otettiin käyttöön ensin ja yläkerta oli alkujaan täysin eristämätön.

[pexi67]

Ilmaeristys! itselläni oli myös ei enään.

[tuuma]

Jotenkin tuo liittyi sen aikaiseen lainsäädäntöön että ns. hyyryläisen asuntoon johtava ullakkoportaikko kuului olla eristämätön että rakennusoikeus ei mennyt yli tai sinne päin. Vähän kuin nykyään ihan höhlä sääntö autokatoksien tietyn seinäpinta-alan auki oleminen niin ei täyty tontin rakennusoikeus.

[tarpola]

Eristämätön ullakkoporras saattoi myös olla viranomaisen määräämä este asuntojen yhdistämiselle, ettei valtion aravaa käytetä kerskarakentamiseen. Ainakin joskus oli määräys että asuinhuoneessa saa olla vain yksi pistorasia, ettei huonetta myöhemmin jaettaisi. Vai lieneekö urbaanitarinaa.

[duppa]

Jotenkin tuo liittyi sen aikaiseen lainsäädäntöön että ns. hyyryläisen asuntoon johtava ullakkoportaikko kuului olla eristämätön että rakennusoikeus ei mennyt yli tai sinne päin. Vähän kuin nykyään ihan höhlä sääntö autokatoksien tietyn seinäpinta-alan auki oleminen niin ei täyty tontin rakennusoikeus.

Komppaan tätä Mulla oli myös portaikko ilman puruja ja kun kerroin tästä jo eläkkeellä olevalle rakennustarkastajalle, niin hän tosiaan kertoi tämän liittyvän senaikaiseen lainsäädäntöön. En muista tarkalleen mikä homman koko juoni oli, eli liittyikö rak.oikeuteen vai olisko saanut jotain hyvitystä tjsp. Sen muistan, että jutteli samassa yhteydessä, että koska yläkertaankin tuli silloin vesi, niin on kaksi eri asuntoa ja rappuut kuuluu olla eristämättömät, eli kylmää tilaa............. No, meillähän nuo kyseiset rappuut johtavat tänäpäivänä kahteen eri makuuhuoneeseen, joten seinä tuli eristettyä tossa jokunen vuosi sitten.

[Jokapaikanhöylä]

Hmm... millonkas tuollainen pykälä on ollut sovellettavana? Onko se koskenut vain niitä taloja, joissa yläkertaan on tehty toinen asunto..? Pitäs varmaan joskus ottaa ja tutkia portaikon eritystilanne, vakka toisaalta ainakin vinokatossa on puruja ja ensimmäisen kerroksen seinät on hirttä, joten jos sieltä pikkupätkältä purut puuttuukin, ei ole iso homma laittaa Niin ja tää kartano on rakennettu 1946, neliöitä wanhassa osassa on laskelmieni mukaan yhteensä noin 80m2. Yläkerrassa ei ole ollut koskaan toista asuntoa, ainoastaan iso ja pieni makuuhuone...

[JukkaK]

Ainakin joskus oli määräys että asuinhuoneessa saa olla vain yksi pistorasia, ettei huonetta myöhemmin jaettaisi.

Meidän kylällä oli sähköt jo 40-luvulla, mutta sen käyttö oli rajoitettu lähinnä valaistukseen ja 1 lamppu/huone. Syynä oli heikko jakeluverkko joka ei juurikaan kestänyt kuormitusta. Näin ainakin naapurin edesmenneen "alkuasukkaan" mukaan. Ja viime viikolla sitten vietiin ne vanhat sähkötolpatkin pois :-( Missäs ne tintit nmyt istuu kun ei ole enää sähköjohtoja?

On niitä ilmaseiniä tosiaan ennen tehty enemmänkin. Muistui tuossa mieleen että ennen sotia tehdyssä rakennusopin kirjassa tommonen haltexeilla ja umpilaudoituksella tehty seinä oli rankaseinän perusmalli, ja puruilla, lehdillä tms. täytetty versio oli sitten jo vähän luxusta. Tuohonkin on tiestysti vaikuttanut paljon se, että mitä materiaalia on ollut tarjolla ja mihin on varat riittänyt.

Perinteisesti ne kuistilta lähtevät vintin portaat on olleet kylmiä, johon syynä voi olla jopa nuo mainitut määräyksetkin. Toisaalta asiassa ei ole mitään ihmeellistä kun muistaa että alunperin ne kuistitkin on olleet eristämättömiä ja kylmiä. Aikalaisilla ei siis ole ollut mitään syytä eristää sitä porraskäytävää, kun ei siellä kalsareillaan talvipakkasella notkuttu

Tästä tulikin sitten mieleen, että kuistihan on nerokas keksintö ja pitkäaikaisen rakennusevoluution tulos jon merkitys on sittemmin sotien jälkeen jäänyt pitkälle unholaan. "Puhdasoppisessa" kuistissahan portaat on sisällä eikä ulkona

[tarpola]

Tästä tulikin sitten mieleen, että kuistihan on nerokas keksintö ja pitkäaikaisen rakennusevoluution tulos jon merkitys on sittemmin sotien jälkeen jäänyt pitkälle unholaan. "Puhdasoppisessa" kuistissahan portaat on sisällä eikä ulkona

Menee nyt aiheesta sivuun, mutta haitanneeko tuo. Kuisti on nykyisinkin hyvä lisä energiataloudellisestikin tehdessään tuulikaapin ilman lämmitettyjen neliöiden hukkaamista. Muutenkin se on hyvää lisätilaa tarpeisiin jotka eivät edellytä lämmittämistä, vaikkapa kahvinjuontiin muulloin kuin kylmimmän talven aikaan.

Usein vain on niin, että ainakin uudisrakennuksissa kuistit tai ainakin ns. viherhuoneet tuppaavat muodostumaan käytön puolesta lämpimien sisätilojen laajennuksiksi. Laitetaan lattialämmitykset ja pidetään ovet olkkariin auki. Näin huolella eristettyjen sisätilojen jatkeena on hatara viherhuone. Tällaisia on tullut vastaan useampiakin. Tämä ei kuitenkaan ole rintamamiestalojen ongelma niinkään, näissähän harvoin on isompaan oleskeluun houkuttelevaa kuistia.

[pelkka]

Eristämätön ullakkoporras saattoi myös olla viranomaisen määräämä este asuntojen yhdistämiselle, ettei valtion aravaa käytetä kerskarakentamiseen.

Muistan myös lukeneeni jotain 1950-luvun pykälästöä jossa oli maininta tästä: että aravaa ei haluttu käytettävän "väärin".

pelkka

[Majakka]

Me olemme tänä kesänä avanneet ulkoseinät ja siellä ei todellakaan ollut purua. Ihmeen vähän talvella on mistään vetänyt, joten kai se on sitten toiminut niin kuin se on aikoinaan suunniteltu. Purku vaiheessa olimme kyllä todella tyytyväisiä kun ei niitä puruja tullut niskaan sieltä seiniltä ja siivoominen jäi vähemmälle.
Nyt kun seiniä laitetaan takaisin kasaan, niin väliin tulee puhallusvillaa.

[Tuulentupa]

Yllättävän paljon näitä ilma-eristeisiä taloja on tehty, vaikka aika huuhaalta koko eristyskyky tuntuu. Olen asustellut aikoinani tällaisessa talossa, eikä kyllä hyvällä tahdollakaan voi kehua. Kyseinen talo on sittemmin eristetty SPU levyillä runkotolppien väliin ulkokautta.