Jätevesijärjestelmä

[weltsu69]

Heippa kaikki rintamamiestalon omistajat!!!.Kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa mutta jostain se on lähdettävä.Olisi kysymys teille kaikille kokeneille ja vähemmän kokeneille.Jätevesijärjestelmä...eli meillä on noin vuosi sitten ostettu rintamamiestalo joka on muuten toiminut aivan loistavasti mutta nyt!!!...se vanha rengaskaivo rupeaa oikuttelemaan.Putki joka laskee metsänsuuntaan ja jossa on varmaan se vuodelta -59 rakennettu "imetyskenttä" osoittaa hyytymisen merkkejä...eli vedenpinta tahtoo pienelläkin käytöllä nousta kohti saunaan ja suihkutiloihin menevän putken suuntaan.Ei hyvä.No...jos siihen pykäisi suoraan nämä uudet tulevat säännökset täyttävän jätevesijärjestelmän...mitä se sitten maksaa???...onko mitään hyvää ja huoletonta mitä joku voisi suositella suoraan???...onko halpoja ja hyviä olemassakaan???...eli...kiitos jo etukäteen kaikille.

Terv.Hukutaanko tässä paskaan vai paistaako se aurinko risukasaankin

[Matti Alander]

Imeytys tai maasuodatusjärjestelmää ei käytännössä voi oikein korjata, kun se tukkeutuu. On rakennettava viereen uusi ja maisemoitava vanha.
Maasuodatinta tai imeytyskenttää tuskin on kannattavaa enää väsätä, koska vaatimusten mukaisen järjestelmän toteuttamiseksi, lisäksi tarvitaan Fosforinpoisto kaivo, jonka hinta on 2000 €:n luokkaa. Toiminta vaatii silti massanvaihto huoltoa ja kenttä tukkeentuu taas n. kymmenessä vuodessa.
Suosittelen pienpuhdistamon asentamista, rintamamiestalossa tarvitaan 6 henkilön puhdistamoa 180 m2:n talolle. Olemme asentaneet Green Rock Iisi sako 6 mallia moniin kohteisiin asennettuna hintaan 6000,00 € ja pelkkä laite on myyty 3900,00 €:llä.
Iisi sako 6 puhdistamo on jatkuvatoiminen biologiskemiallinen puhdistamo, jonka virrankulutus on ajastettuna 10 min syklille vuodessa 100 €:n luokkaa. Kemikaalia kuluu esim. neljän hengen taloudella 40 litraa vuodessa, joka on toinen 100 €uroa. Sakotilan tyhjennys tulee suorittaa vähintään kerran vuodessa, jotta liete ei alkaisi mätänemään.
Green Rockin puhdistamo on niin sanottu Tricker filtteri, joka on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen ja toimintavarma, sekä hinnaltaan suorastaan halpa.

[Jonssi]

Herra Alanderille osoitettu kysymys, mutta aiheeseen liittyen.

Mikä voisi olla kokoluokka sekä kustannus asennettuna tai pelkkänä tavaratoimituksena kolmen kiinteistön pienpuhdistamo.

Kolmessa kiinteistössä asuu 6 aikuista ja keskimäärin 4 lasta.

Nyt haetaan ihan yksinkertaista nyrkkisääntöä, mutu tai vasa(vaimoni sanoo) tietoa.

Oletuksena lähdetään siitä, että kolmen kiinteistön liittäminen kunnan painevesiviemäriin maksaisi noin 27000euroa yhteensä.

Toisena vaihtoehtona on yksi kokoojakaivo, josta yksi liittymä kunnan verkkoon. Tämä vaihtoehto nousee ykköseksi siinä tapauksessa, että kunta tulee laskuttamaan liittymistä tuon 9000euroa/putki, eikä per kiinteistö.

Off Topic:na on kuitenkin sanottava, että käsittämättömän hitaasti kunnat ovat heränneet tähän haja-asutusalueen viemäröintiongelmaan. Lieneekö asia kovinkaan valmis monessakaan kunnassa, poislukien asuntomessualueet.

[Matti Alander]

Käytännössä on todettu, että Suomalaiselle luonteelle sopii kovin huonosti minkäänlaiset yhteisjärjestelmät, eivätkä ne yleisesti edes tule sen halvemmaksi.
Viranomaisista poiketen omasta mielestäni paras vaihtoehto on oma puhdistamo, joka voidaan asentaa kaikkein pienimmin kaivu- ja putkikustannuksin. Pienempi laite voidaan toteuttaa pääsääntöisesti myös yksinkertaisempana, mikä takaa varmemman toiminnan, eikä hoitoon tarvitse palkata erillistä ammattilaista.
Asukkaiden määrällä ei sinänsä ole vaikutusta, vaan ratkaiseva tekijä on talon neliöt. Lasketaan että yksi asukas tarvitsee 30 neliötä asuintilaa. Pienin mahdollinen puhdistamo on 5 henkilöä/150 m2, mikäli taloista tulee yhdistettynä vähemmän voidaan käyttää kahta taloa samassa puhdistamossa.
Lisäksi tulevat vastaan vielä kiinteistön sijainti, eli jos kiinteistö sijaitsee 200 metriä lähempänä rantaa tulee toteuttaa ratkaisu kaksoisjärjestelmänä, umpisäiliö ja erillinen harmaaveden käsittely.
Jos kuitenkin haluat miettiä kolmen kiinteistön yhteistä puhdistamoa, tarvitsisin yhteenlasketut asuinneliöt, jotta voisin ehdottaa tarvittavaa laitteistoa ja hintaa.
Kunnan putki on yleensä paras vaihtoehto, mutta ei halvin, koska käyttömaksuista alkaa tulla vuodessa jo jonkinlaisia summia.
Paineviemäriliittymät ovat yleisesti kalliita toteuttaa ja pumppaamojen sähkönkulutuskin melkoista.
Tässä pähkinää purtavaksi Juhannukseksi.

[tcb1967]

Olihan meilläkin noita imeytyskenttäongelmia... Naapurin isännän kanssa vähän kaiveltiin ja laiteltiin - nyt toimii ja hyvin

[jeppe]

Itse laitoin omaan rintamamiestalooni Caivion (Caivio XL) puhdistamon. Tai siis paikallinen urakoitsija sen kävi laittamassa. Asennusaikataulu venyi pikkasen siitä mitä luvattiin, mutta moitteettomasti on nyt kuitenkin toiminut. Katotaan nyt miten toimii sitten huoltosopimus, koska sen pitäsi kattaa kaikki huollot ja lietetyhjennykset. Itse halusin just tämän puhdistamon, koska siinä on maaperäkäsittely, niin ei tarvi kokoajan varoo ja valvoo. Panospuhdistamovalmistajat kyllä kävivät antamassa tarjouksia, mutta suunnilleen samat hinnat oli kun tässä mihin päädyin. Vielä en uskalla sitä suositella, koska kokemuksia on vasta muuutaman kuukauden ajalta (ei vikoja), mutta kerron vuoden päästä miten se on toiminut. Hyvin on yksinkertainen laite ja mietin sen puhdistusprosessin yksinkertaisuuden, niin vaikea kuvitella että mikään sieltä menisi rikki.

[pernaja]

asiansa osaava likakaivontyhjentäjä osaa varmasti myös tarjota imeytyskentän imeytysputkien painepesua samalla kun tyhjentää sakokaivon. saattaa tosin olla, ettei noin vanha "imeytyskenttäputkisto" enää pesemällä juuri avaudu ;)

mielenkiintoinen sekasotku on kyllä tulossa tästä vuoden 2014 säädöksestä haja-asutusalueiden jätevesien huollosta. mikäli alueelle perustetaan vesi- ja viemäriosuuskunta ja kunta sen hyväksyy toimintaan on kaikkien alueella olevien talouksien PAKKO LIITTYÄ osuuskuntaan - aivan riippumatta siitä, millaiset imeytyskentät tai muut systeemit on laitettu. ainut poikkeus tällä hetkellä on se, että taloon ei tule juokseva vesi.

osuuskuntaan liittyminen maksaa (paikkakunnasta ja osuuskunnasta tietenkin riippuen) äkkiä kolminkertaisesti (jos edes riittää) omaan systeemiin verrattuna ja lisäksi tulevat nuo vuotuiset käyttökulut joista unohdetaan helposti kokonaan kertoa.

kannattaa siis seurata, mitä kunnassa tapahtuu, jotta ei turhaan vaikka investoi omaan puhdistamoon ja joudukin sitten kuitenkin pakkoliitetyksi osuuskunnan verkkoon.

[vesahy]

Toden totta, meidän kunnassa on uusi tänne päin suuntautuva runkoviemäri tulossa, melko varmasti. Sen nykyisestä linjauksesta meille on tietä pitkin matkaa 3,5 km ja puhetta on ollut oman kylän osuuskunnan perustamisesta mutta se on toistaiseksi vain olis kiva-puheiden asteella. Jos se toteutuu, niin samalla saataisiin kunnan vesi ja ilmeisesti myös valokaapeli tv- ja internet-yhteyksiä varten. Kylässämme on suhteellisen tiiviisti tusinan verran ympärivuotisesti asuttua taloa sekä iso joukko loma-asuntoja. Meidän on periaatteessa vapaa-ajan asunto, mutta käytännössä asuttu ihan talvisydäntä lukuunottamatta, joskus tulevaisuudessa eläkeläisasunto.

Meillä on oma kaivo, josta pumppu pumppaa vettä taloon sekä vesivessa, jonka tuottama materiaali johdetaan viiden kuution umpisäiliöön. Harmaat vedet menevät ikivanhoihin (tarkoittaa 60-lukua) betonirenkaista rakennettuihin saostuskaivoihin. Mihin ne sieltä matkaansa jatkavat, sitä ei kukaan teidä eikä eikä muista.

Justiinsa eilen sattui luonani käymään vanha lapsuudenystäväni, joka on noita imeytys- ja suodatinkenttiä paljon rakentanut ja hänen kanssaan mietimme mitä harmaille vesille pitäisi tehdä. Kun niiden käsittely on kuitenkin sentään jossain mallissa, niin hänen mielestään kannatta odottaa vielä pari vuotta. Sinä aikana menetelmät ja laitteistot kehittyvät edelleen ja kun oikea aika tulee, niin kentän rakentaa suht nopeasti. Paitsi jos jättää vuoden 2013 syksyyn, jolloin kaikki mattimyöhäiset ryntäävät kerralla tarvikkeita ja tekijöitä tilaamaan.

Tässä vaiheessa kuitenkin tyydyn odottelemaan mitä sen viemärihankkeen kanssa on tapahtumassa. Jos se toteutuu, niin siihen sitten mukaan.

[rautarunnari]

Asukkaiden määrällä ei sinänsä ole vaikutusta, vaan ratkaiseva tekijä on talon neliöt.

mä en ihan täysin tuosta masan kommentista tajunnut, että mikä oli pointti, tokihan tuo järjestelmä riittää sille määrälle ihmisiä mitä sitä käyttää, kun se oikein mitoitetaan. Eri asia on sitten, jos taloon muuttaa enemmän väkeä. Tosin on se nähty, että sadalla neliöllä asuu 2+6 ja 300 neliöllä 2+0...
Enkä sitäkään keksinyt, miten isompi järjestelmä olisi monimutkaisempi. Jos pieni tekee tuon työn, niin eikö iso sitten isommassa mittakaavassa samaa?
H

[koeffte]

Heippa kaikki rintamamiestalon omistajat!!!.Kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa mutta jostain se on lähdettävä.Olisi kysymys teille kaikille kokeneille ja vähemmän kokeneille.Jätevesijärjestelmä...eli meillä on noin vuosi sitten ostettu rintamamiestalo joka on muuten toiminut aivan loistavasti mutta nyt!!!...se vanha rengaskaivo rupeaa oikuttelemaan.Putki joka laskee metsänsuuntaan ja jossa on varmaan se vuodelta -59 rakennettu "imetyskenttä" osoittaa hyytymisen merkkejä...eli vedenpinta tahtoo pienelläkin käytöllä nousta kohti saunaan ja suihkutiloihin menevän putken suuntaan.Ei hyvä.No...jos siihen pykäisi suoraan nämä uudet tulevat säännökset täyttävän jätevesijärjestelmän...mitä se sitten maksaa???...onko mitään hyvää ja huoletonta mitä joku voisi suositella suoraan???...onko halpoja ja hyviä olemassakaan???...eli...kiitos jo etukäteen kaikille.

Terv.Hukutaanko tässä paskaan vai paistaako se aurinko risukasaankin

tuota noinaas..onkos tarkistettu että A:saostuskaivot ei ole täynnä?
B:likavesi pääsee esteettä purkautumaan "imeytyskenttään", eli yleensä kai avo-ojaan,että ettei olisi vaan liettynyt..

[arise]

Käytännössä on todettu, että Suomalaiselle luonteelle sopii kovin huonosti minkäänlaiset yhteisjärjestelmät, eivätkä ne yleisesti edes tule sen halvemmaksi.
Viranomaisista poiketen omasta mielestäni paras vaihtoehto on oma puhdistamo, joka voidaan asentaa kaikkein pienimmin kaivu- ja putkikustannuksin. Pienempi laite voidaan toteuttaa pääsääntöisesti myös yksinkertaisempana, mikä takaa varmemman toiminnan, eikä hoitoon tarvitse palkata erillistä ammattilaista.

Pakko vähän puuttua tähän. Omien havaintojeni mukaan usein ongelmana yhden kiinteistön panospuhdistamoissa on niiden epätasainen käyttöaste. Kotoa saatetaan olla pois viikkojakin, jolloin putsarin mikrobitoiminta helposti häiriintyy. Jos suomalaisen luonteelle sopii huonosti yhteisjärjestelmät, yhtä huonosti suomalainen kehtaa pyytää naapuria käymään pythonilla omassa vessassa loman aikana Toisaalta lomien aikaan saattaa olla moninkertainen määrä vetämässä kiinteistön vessaa.

Yhteisiin jätevesijärjestelmiin voi saada avustuksia ympäristökeskukselta. Samoin kylien osuuskuntien hankkeita rahoitetaan isolla rahalla ja lopulta yhden kiinteistön kustannus jää kohtuulliseksi. Kotikylässäni puuhaillaan juuri yhteistä viemäriä ja viimeisimmät kustannusarviot pyörivät 2 500 eurossa per kiinteistö.

[vesahy]

Tässä hiukan luettavaa:

Kauppalehti: Myydäänkö jätevesisysteemejä liian löysillä puheilla?