Öljymaalin hylkimisreaktio

[markokoo]

[Edit: muokkasin otsikon kun petrolilla ei ilmeisesti osuutta asiaan. Vanha otsikko oli: "Öljymaalin hylkimisreaktio - petrolimaalin kiroustako?"]

Onko kenelläkään aavistusta mikä voisi aiheuttaa pellavaöljymaalin oheisten kuvien mukaisen hylkimisreaktion?

Itselle ei tule mieleen muita vaihtoehtoja kuin että jokin aiempi öljymaalikerros olisi sisältänyt jotain muuta kuin puhdasta pellavaöljyä. Vernissakäsittely on myös esitetty pysyvyysongelmia aiheuttavaksi tekijäksi, mutta voisiko pelkkä aiempi vernissasively aiheuttaa tämän tyyppistä ongelmaa.

Maalaushistoria:
- 1920-luku: ensimmäinen maalaus, (oletettavasti) öljymaali, sis. lyijyvalkoista
- Ehkä yksi uusintamaalaus, ei varma
- 1950-luvun alku: uudelleenmaalaus, väri vaihdettu. Luultu öljymaaliksi
- 1965: Panu lateksimaali, väri vaihdettu

Nyt 2009:
- Kaikki maalit poistettu Speedheaterin avulla. Lopuksi epäkeskolla santapaperiviimeistely.
- Sinkkipohjamaali (pellavaöljy, sinkkivalkoinen)
- Pellavaöljymaali

Tuota hylkimistä on eniten havaittavissa räystäiden alapinnoilla ja muutamassa ylimmässä laudassa. Eli niissä paikoissa joissa alkuperäiset maalikerrokset ovat olleet kaikista parhaimmassa kunnossa.

Räystäiden alapinta (kuvissa) hylkii hyvin vahvasti. Useaan kertaan hiertämällä ja rätin kanssa pyyhkien maali jää kiinni, pahimpiin paikkoihin jää kuitenkin vielä pieniä "kraatereita".

Kuvissa oleva maalaus on siis välimaalaus. Sinkkipohjamaali on jo tuossa vaiheessa maalattu. Myös sinkkipohjamaalin tarttuvuus näihin ongelmakohtiin oli hankalampaa kuin muualle.

[Edit: typo]

[Jokapaikanhöylä]

Hmm, vaikka en maalarimestari olekaan, niin mulle tulee mieleen sellanen seikka, kuin että olisko speedheateri ehtiny joistain kohin kuumentaa puuta liikaa? "Hiiltyneeseen puuhun ei maali tartu", muistan lukeneeni Talotohtorista....

Toinen mieleeni juolahtanut seikka oli sitten se, että olisko hionnan seurauksena paikkapaikoin tullut liian liukasta pintaa? Eli jos sitä pikkusen karhentas ihan käsipelillä...

Kolmas seikka sitten on se, että pitäskö koko laudotuksen "ilmastua" kaikkien käsittelyjen jälkeen jonkun aikaa..? Kun semmonenki vaan tuli mieleeni, että Talotohtorissa taisi olla maininta, että puun voi jättää huoletta harmaantumaan vuodeksi ja maalata vasta myöhemmin, jolloin tarttuvuuskin on parempi. Tuo koski uutta puuta, mut tuli mieleeni, että jospa speedheaterin kuumennus ja kaikki muut käsittelyt ois irrottanu jotain pihkaa, tms, mikä on saanut muhia vuosikymmeniä kaikessa rauhassa wanhojen kerrosten alla.

Nämä oli arveluja, toiset varmasti kertoo kokeneempina enemmän

[markokoo]

Hmm, vaikka en maalarimestari olekaan, niin mulle tulee mieleen sellanen seikka, kuin että olisko speedheateri ehtiny joistain kohin kuumentaa puuta liikaa? "Hiiltyneeseen puuhun ei maali tartu", muistan lukeneeni Talotohtorista....

Ei ole kyse tästä. Osa noista räystäänalusista skrapattu ihan käsivoimin.

Toinen mieleeni juolahtanut seikka oli sitten se, että olisko hionnan seurauksena paikkapaikoin tullut liian liukasta pintaa? Eli jos sitä pikkusen karhentas ihan käsipelillä...

Ei tästäkään kyse. Santapaperin karkeudet 60/80 ja sillä vetäisty rääppeet ja mahdollinen harmaa irtonukka pois, ei mitenkään täysin hiottu / kiilloteltu.

Kolmas seikka sitten on se, että pitäskö koko laudotuksen "ilmastua" kaikkien käsittelyjen jälkeen jonkun aikaa..?

Osassa seinistä poistettu maali jo viime vuonna, kuten tuossakin josta kuva on.

Jokin tuolla alta hylkii / kuplituttaa uutta öljymaalia, ei ole kyseessä liian tasaisen höyläpinnan yms aiheutuksesta.

[Pekka Huhta]

Kuinkas pitkään sinkkipohja pääsi kuivumaan? Jos sinkkimaali ehtii olla pitkään pinnassa, niin se kovettuu liiaksi ja aihettaa just tuon tyyppisiä ongelmia.

Mulla on joskus tullut tuollaista hylkimistä vastaan, mutta en ole oikein kunnollista syytä sille keksinyt. Liian kovaksi lasittunut sinkkipohja on ihan selvä tartuntaa heikentävä tekijä, mutta jos se on hylkinyt jo sinkkipohjaa, niin sitten on hankalampi sanoa.

Pekka

[markokoo]

Mulla on joskus tullut tuollaista hylkimistä vastaan, mutta en ole oikein kunnollista syytä sille keksinyt. Liian kovaksi lasittunut sinkkipohja on ihan selvä tartuntaa heikentävä tekijä, mutta jos se on hylkinyt jo sinkkipohjaa, niin sitten on hankalampi sanoa.

Sinkkipohja on tuossa ollut vajaan viikon. Noihin ongelmakohtiin se on jouduttu hieromaan tosi ohkaiseksi kerrokseksi, kun ei sekään oikein meinannut tarttua. Siinä mielessä se varmaan voisi olla reilummin kuivunutta kuin muualla.

Samaa mietin aiemmin itsekin ja testasin pohjamaalaamatonta kohtaa, josta vain vanhat maalit poistettu. Sama hylkiminen tapahtuu siinäkin ja oikeastaan vielä voimakkaampana, eli ei ollut vika sinkkipohjassa. Alimmainen vanha maalikerros on vahvasti krakeloitunut lyijyvalkoista sisältävä pinta, joten sinkkipohjaa ei siten ole alimmaisena.

Keskustelimme Turun maakuntamuseon edustajan kanssa, kun maalityyppiä valitsimme taloon. Hän suositteli öljymaalia, koska nykyisistä petrooliöljymaaleista ei ole vielä tarpeeksi pitkää kokemusta ja talon alkuperäinen maali on öljymaali. Vanhoista petroolimaaleista hän kertoi että jonkun vuosikymmeniä sitten petroolimaalilla maalatun talon kanssa on ollut suuria ongelmia kun ei meinaa mikään maali tarttua. Ei tullut tuolloin kysyttyä tarkemmin oireista.

Mutta ei hätä tämän näköinen - vain pieni osa pinta-alasta hylkii ja ahkeralla hinkkaamisella se kyllä tarttuu - eiköhän se tuolla pysykin. Lähinnä mielenkiinnosta ja lisää ymmärtääkseni kyselen.

--
Marko

[markokoo]

Panu Kailan Kevät toi maalarin kirjan sivulla 472 kerrotaan öljyämisestä seuraavaa:

Valitettavasti öljyäminen on ollut tavallista. Tällaisia vanhoja seiniä uudelleen maalatessa voidaan lohkeilevan maalikerroksen alta löytää kova ja kiiltäväksi öljytty puupinta, jonka päällä on vaikea saada pysymään edes öljymaalia. Esiin otetun pinnan olisi parasta saada haurastua maalaamattomana ainakin vuoden verran.

Luultavasti kyse on siis tästä, ollut kirjan mukaan tavallista viime vuosisadan alkupuolella. Vanhentaminen ei tässä tilanteessa auta kun ongelmapaikat ovat niin hyvin auringolta ja sateilta suojassa.

----
Yleisestä mielenkiinnosta: voiko nykyisten petrooliöljymaalien päälle maalata pellavaöljymaalilla? En tätä tietoa löytänyt mistään.

--
Marko

[PetteriKivimäki]

Petroliöljymaalihan on "pellavaöljymaalia", sillä erotuksella vaan, että siinä on valopetrolia mahdollistamassa suuremman pigmenttimäärän käytön. Mikäli en lukemaani ihan pieleen ole ymmärtänyt. Ainakin oma itse tekemäni petroliöljymaali teki kovin mattamaisen pinnan, johon varmaan puista yms. lentävä p*X&ka tarttuu hyvin. Kokemusta ei ole, mutta uskoisin myös ilman petrolia koostumuksessaan olevan öljymaalin ottavan kiinni.

[Pekka Huhta]

Petroliöljymaalihan on "pellavaöljymaalia", sillä erotuksella vaan, että siinä on valopetrolia mahdollistamassa suuremman pigmenttimäärän käytön. Mikäli en lukemaani ihan pieleen ole ymmärtänyt.

Ninno, jos tavallista raakaa pellavaöljyä polymeroi riittävästi niin saadaan alkydiöljyä, josta saadaan "pellavaöljymaalia" Onhan ne nyt herrajjestas eri aineita kumminkin. Ja oikeen paljon parafiinia sisältänyt vanha petroolimaali voi kyllä olla nihkeää maalattavaa päälle.

Tuo Kailan kammoksuma ilmiö "öljyämisen kirous" on mulle aina helkutinmoinen ongelma ymmärtää, kun ajattelee niitä pellavaöljyn ja vernissan määriä joita olen syytänyt veneisiin siksi oikeaksi ja lähes kanonisoiduksi pohjustukseksi jota ilman vene mätänee käsiin

Voi olla että liian pitkään kuivunut ja vähän lasittunut vernissa tekee samaa kuin liian pitkään kuivunut sinkkimönjä, ja on ihan mahdollista että takana on sama ilmiö; sinkkimönjästähän on suunnilleen 4/5 vernissaa ja sinkkiä vähän seassa. En nyt muista että miten Kaila tuon perusteli, mutta kyllä mä vielä tuohon öljy- ja vernissapohjustukseen uskon niinkuin pässi suuriin pallokorviinsa

Sinkki on mullakin lasittunut pilalle ja noita huonosti maalattavia paikkoja on tullut vastaan (jos nyt oikein muistan niin taisi olla omankin räystään alla, useammassa paikassa kumminkin).

Pekka

[zac]

Vanha konsti taidemaalauspuolelta maalin hylkimiseen on käydä pinta läpi halkaistulla sipulilla, ja perunakin siihen käy..

[vesahy]

Kuinkas pitkään sinkkipohja pääsi kuivumaan? Jos sinkkimaali ehtii olla pitkään pinnassa, niin se kovettuu liiaksi ja aihettaa just tuon tyyppisiä ongelmia.

Miten pitkään tuo pitkään oikein on käytännössä? Tietenkin siihen vaikuttaa moni asia, ainkin lämpö ja valo, mutta maalaustöitä järjestellessä joskus vaan sv-pohjustus voi jäädä huomiotta hiukan pidemmäksi aikaa. Mitä käytännön kokemuksia on?

Toinen juttu on sitten se, että miten pian sen sinkkivalkoisen päälle voi maalata? Muistaakseni purkin kyljessä lukee, että seuraavana päivänä, mutta minusta se tuntuu käteen silloin turhan tuoreelta.

Sinkkivalkoisen tiedot ovat kadonneet Uula-tuotteen sivuilta ja kun heille siitä sähköpostia lähetin, niin vastaus oli jotain sellaista kuin "kappas vaan, niin puuttuukin, mutta meillä on just sivujen uusiminen käynnissä". Siitä on sen verran aikaa, että pitäisi olla jo näin keskeinen tuote sivuilla takaisin, ainakin edes käyttöturvallisuustiedot. Vai olenko niin tumpelo, että en niitä sivuja osaa käyttää?

[Pekka Huhta]

Vanha konsti taidemaalauspuolelta maalin hylkimiseen on käydä pinta läpi halkaistulla sipulilla, ja perunakin siihen käy..

Tuotapa pitääkin kokeilla vaikka johonkin huonekaluun joka temppuilee. Talomittakaavassa voi ruveta jo sipulinkulutus itkettämään, mutta huonekalujen kanssa vielä varmasti ihan kokeilemisen arvoinen temppu!

Kuinkas pitkään sinkkipohja pääsi kuivumaan? Jos sinkkimaali ehtii olla pitkään pinnassa, niin se kovettuu liiaksi ja aihettaa just tuon tyyppisiä ongelmia.

Miten pitkään tuo pitkään oikein on käytännössä? Tietenkin siihen vaikuttaa moni asia, ainkin lämpö ja valo, mutta maalaustöitä järjestellessä joskus vaan sv-pohjustus voi jäädä huomiotta hiukan pidemmäksi aikaa. Mitä käytännön kokemuksia on?

Toinen juttu on sitten se, että miten pian sen sinkkivalkoisen päälle voi maalata? Muistaakseni purkin kyljessä lukee, että seuraavana päivänä, mutta minusta se tuntuu käteen silloin turhan tuoreelta.

Se liika kovettuminen riippuu paljon auringonvalosta, mutta puolitoista kuukautta on selkeästi liikaa. Muistaakseni Uula puhuu 3-4 viikosta. Tuli tehtyä omaa tutkimusta niinkin helposti vahdittavassa paikassa kuin kuistin karmi- ja vuorilaudoissa kun unohtui pintamaalaus puoleksitoista kuukaudeksi. Etelän puolella maali hilseili reilusti, lännen puolella vähän ja pohjoisen puolella ei ollenkaan. Mutta kyllä se tosi on ettei liian kovaan pintaan maali tartu.

Sinkkivalkoinen tekee niin ohuen kerroksen, että sen päälle voi aivan hyvin maalata vaikka vanha pinta ei ihan täysin kuiva olisikaan. Se pidentää seuraavan maalikerroksen kuivumisaikaa jonkin verran, mutta ei mitenkään dramaattisesti. Paljon pahempi virhe on maalata pari paksuhkoa pintamaalikerrosta ilman että pinta kuivuu kunnolla, se voi kolminkertaistaa kuivumisajan.

Pekka

Pekka

[markokoo]

Vanha konsti taidemaalauspuolelta maalin hylkimiseen on käydä pinta läpi halkaistulla sipulilla, ja perunakin siihen käy..

Kiitoksia vinkistä, pitääpä kokeilla kun seuraavan kerran tulee vastaan. Kuulostaa ihan uskottavalta että voisi auttaa, jonkin näköinen pintajännitysreaktio tuo oli.

Hoidettiin homma hinkkaamalla hylkivät kohdat rätillä, eli ensin maalia siveltimellä vähän levittäen ja rätillä perään kunnolla hinkaten. Tällöin maalia jäi ihan aavistuksellinen kalvo. Tuon jälkeen maali tarttui suht hyvin.

Sen verran nurkkalautojen alta ja maalikerroksia analysoimalla selvisi, että talossa on ilmeisesti ollut Kailan kritisoima ohut keltamulta-pellavaöljy pohjamaali. Tiedä häntä onko tuolla ollut vaikutusta vai ei.

Sinkkipohjamaalin liiasta kuivumisesta ei ollut kyse, seuraavana päivänä maalatessakin tuota tapahtui.