(Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
(Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Päivää!
Olen rintamamiestalolainen ja puulla lämmittäjä kolmatta kuukautta. Mieltäni on askarruttanut muutama pönttöuunin lämmitykseen liittyvä seikka, joihin toivoisin kokeneemmilta puunpolttajilta tietoa.
1. Nokeaako jokin poltettava materiaali hormia/kanavia enemmän kuin jokin toinen? Tapanani on sytyttää uuni päivän Hesarilla ja muutenkin poltamme uunissa kaiken sanomalehtipaperityyppisen paperiaineksen ja pienemmät pakkauskartongit, ei kuitenkaan kiiltopaperia tms. aikakauslehtimateriaalia. Onko siis paperinpoltto tässä suhteessa haitallista?
2. Olikos se nyt niin, että häkää ei muodostu enää sinisellä liekillä hehkuvista kekäleistä? Vai voiko pellin sulkea vasta kun sinisiä liekkejäkään ei kekäleistä enää nouse? Olen tässä noudattanut varovaisuusperiaatetta eli pistänyt pellin kiinni vasta kun sinisetkin liekit ovat varmasti sammuneet ja pelkästään hiilet hehkuvat oransseina.
3. Mikä mahtaa olla pönttöuunimme luukun yläreunassa oleva säädettävä pieni (ilmareikä vain muutaman neliösenttimetrin kokoluokkaa) venttiili? Onko sillä jokin erityistehtävä, kun yleensä näissä ilman tuloa kai säädellään aukon alareunassa olevien venttiilien kautta? Erillistä säädettävää alaventtiiliä/-ilmaluukkua uunissamme ei ole, kuten ei myöskään arinaa tai tuhkaluukkua.
4. Onko lämmitys suhteessa poltetun puun määrään tehokkaampaa, jos puuta polttaa pitkään kituliaalla hapella ja pienellä liekillä - siis luukku melkein kiinni - verrattuna siihen, että palon antaisi tapahtua reilulla hapella, isommalla liekillä ja nopeammin? Lämmitän uunin normaalisti illalla noin kolmen tunnin kitupoltolla, joka riittää koko pöntön kuumentamiseen polttavan kuumaksi. Puuta kuluu sen verran, että banaanilaatikollinen sekapuuta riittää noin 2-3 illan lämmityksiin, jolloin edellisillan poltosta lämpöä on vielä seuraavana iltana jäljellä.
Olen rintamamiestalolainen ja puulla lämmittäjä kolmatta kuukautta. Mieltäni on askarruttanut muutama pönttöuunin lämmitykseen liittyvä seikka, joihin toivoisin kokeneemmilta puunpolttajilta tietoa.
1. Nokeaako jokin poltettava materiaali hormia/kanavia enemmän kuin jokin toinen? Tapanani on sytyttää uuni päivän Hesarilla ja muutenkin poltamme uunissa kaiken sanomalehtipaperityyppisen paperiaineksen ja pienemmät pakkauskartongit, ei kuitenkaan kiiltopaperia tms. aikakauslehtimateriaalia. Onko siis paperinpoltto tässä suhteessa haitallista?
2. Olikos se nyt niin, että häkää ei muodostu enää sinisellä liekillä hehkuvista kekäleistä? Vai voiko pellin sulkea vasta kun sinisiä liekkejäkään ei kekäleistä enää nouse? Olen tässä noudattanut varovaisuusperiaatetta eli pistänyt pellin kiinni vasta kun sinisetkin liekit ovat varmasti sammuneet ja pelkästään hiilet hehkuvat oransseina.
3. Mikä mahtaa olla pönttöuunimme luukun yläreunassa oleva säädettävä pieni (ilmareikä vain muutaman neliösenttimetrin kokoluokkaa) venttiili? Onko sillä jokin erityistehtävä, kun yleensä näissä ilman tuloa kai säädellään aukon alareunassa olevien venttiilien kautta? Erillistä säädettävää alaventtiiliä/-ilmaluukkua uunissamme ei ole, kuten ei myöskään arinaa tai tuhkaluukkua.
4. Onko lämmitys suhteessa poltetun puun määrään tehokkaampaa, jos puuta polttaa pitkään kituliaalla hapella ja pienellä liekillä - siis luukku melkein kiinni - verrattuna siihen, että palon antaisi tapahtua reilulla hapella, isommalla liekillä ja nopeammin? Lämmitän uunin normaalisti illalla noin kolmen tunnin kitupoltolla, joka riittää koko pöntön kuumentamiseen polttavan kuumaksi. Puuta kuluu sen verran, että banaanilaatikollinen sekapuuta riittää noin 2-3 illan lämmityksiin, jolloin edellisillan poltosta lämpöä on vielä seuraavana iltana jäljellä.
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
http://www.tampere.fi/tiedostot/5e6Ls9I ... pesaan.pdf
täältä löytyy ainakin takan lämmitysohjeita.
täältä löytyy ainakin takan lämmitysohjeita.
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Perinnemestarissa uunimestari sanoi, että uunissa poltetaan vain kuivaa puuta ja jätepaperille on oma kierrätyssysteeminsä. Eli kyllä nokeaa.Tyyppi kirjoitti:1. Nokeaako jokin poltettava materiaali hormia/kanavia enemmän kuin jokin toinen? Tapanani on sytyttää uuni päivän Hesarilla ja muutenkin poltamme uunissa kaiken sanomalehtipaperityyppisen paperiaineksen ja pienemmät pakkauskartongit, ei kuitenkaan kiiltopaperia tms. aikakauslehtimateriaalia. Onko siis paperinpoltto tässä suhteessa haitallista?
Häkämittarin omistajat väittävät, että sinisestä liekistä tulee häkää.Tyyppi kirjoitti:2. Olikos se nyt niin, että häkää ei muodostu enää sinisellä liekillä hehkuvista kekäleistä? Vai voiko pellin sulkea vasta kun sinisiä liekkejäkään ei kekäleistä enää nouse? Olen tässä noudattanut varovaisuusperiaatetta eli pistänyt pellin kiinni vasta kun sinisetkin liekit ovat varmasti sammuneet ja pelkästään hiilet hehkuvat oransseina.
Kitupoltto nokeaa myös. Ja aiheuttaa muutenkin pienhiukkaspäästöjä. Lisäksi hyötysuhde romahtaa, kun kaikki kaasut ei pala lämmöksi.Tyyppi kirjoitti:4. Onko lämmitys suhteessa poltetun puun määrään tehokkaampaa, jos puuta polttaa pitkään kituliaalla hapella ja pienellä liekillä - siis luukku melkein kiinni - verrattuna siihen, että palon antaisi tapahtua reilulla hapella, isommalla liekillä ja nopeammin? Lämmitän uunin normaalisti illalla noin kolmen tunnin kitupoltolla, joka riittää koko pöntön kuumentamiseen polttavan kuumaksi. Puuta kuluu sen verran, että banaanilaatikollinen sekapuuta riittää noin 2-3 illan lämmityksiin, jolloin edellisillan poltosta lämpöä on vielä seuraavana iltana jäljellä.
-
kakluuni
- Jäsen

- Viestit: 590
- Liittynyt: To Tammi 10, 2008 0:25
- Paikkakunta: Riihimäki
- Paikkakunta: Riihimäki
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Hei.
En suosittelisi uunia roskien polttoon, nokeaa ja tulee aika rajusti pienhiukkaspäästöjä.Näistähän paljon nykyään puhutaan. Roskilla uuni ei kuitenkaan juurikaan lämpene. Parempi polttaa puuta, ja aina kuivaa puuta. Ja paperit paperinkeräykseen.
Tuosta pienestä venttiilistä vaikea sanoa näkemättä. Joskus uuneissa yläosassa ilmanvaihtoiventtiili, joka on tehty niin, että huoneilma pääsee vaihtumaan venttiilin kautta hormiin, myös peltien kiinni ollessa.
Älä lämmitä uunia polttavan kuumaksi, on pidemmän päälle turhan kova rasitus uunille. Parempi polttaa pieni määrä aamuin illoin kuin kerralla polttavan kuumaksi. Pesällinen tai kaksi kerralla. Näin uuni kestää paremmin ja lämmitääkin tasaisemmin.
Ei kannata polttaa pienellä liekillä kituuttaen, mutta ei älyttömällä liekillä roihuttaenkaan, kultainen keskitie. Näin ympäripyöreästi ilmaistuna.
En suosittelisi uunia roskien polttoon, nokeaa ja tulee aika rajusti pienhiukkaspäästöjä.Näistähän paljon nykyään puhutaan. Roskilla uuni ei kuitenkaan juurikaan lämpene. Parempi polttaa puuta, ja aina kuivaa puuta. Ja paperit paperinkeräykseen.
Tuosta pienestä venttiilistä vaikea sanoa näkemättä. Joskus uuneissa yläosassa ilmanvaihtoiventtiili, joka on tehty niin, että huoneilma pääsee vaihtumaan venttiilin kautta hormiin, myös peltien kiinni ollessa.
Älä lämmitä uunia polttavan kuumaksi, on pidemmän päälle turhan kova rasitus uunille. Parempi polttaa pieni määrä aamuin illoin kuin kerralla polttavan kuumaksi. Pesällinen tai kaksi kerralla. Näin uuni kestää paremmin ja lämmitääkin tasaisemmin.
Ei kannata polttaa pienellä liekillä kituuttaen, mutta ei älyttömällä liekillä roihuttaenkaan, kultainen keskitie. Näin ympäripyöreästi ilmaistuna.
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
1. Sytytän itsekin sanomalehdellä. En kuitenkaan käytä koko sanomalehteä vaan tarpeelliseksi katsomani määrän pelkäämättä mitään ylimääräistä nokeentumista. Ei ole nuohooja moittinut hormien kuntoa.
2. Häkää muodostuu juurikin sinisellä liekillä! Ei missään nimessä vielä silloin peltejä kiinni!
3. Onko venttiili siis pesäluukussa vai itse uunin kyljessä? Jos mitään muuta venttiiliä ei ole ja se on pesäluukussa, niin kyllä kai sen täytyy olla paloilmaventtiili. Kuva ehkä selventäisi asiaa...
4. Kun palamiselle on riittävän paljon happea ja kunnon veto, niin kyllä puut palavat kuumempana ja lämmittävät nopeasti. Se, miten kuumana savut karkaavat taivaalle, riippuu tulisijan savukanavista ja niiden "tehokkuudesta". Pönttöuunit eivät ole mitään suoria putkia taivaalle, joten kyllä ne ikäisikseen aika hyvin keräävät savuista lämpöä. Riittävällä hapella poltettaessa savukaasut ovat myöskin puhtaampia. Kitupolton haitaksi näkisin uunin ja hormin herkemmän nokeentumisen.
2. Häkää muodostuu juurikin sinisellä liekillä! Ei missään nimessä vielä silloin peltejä kiinni!
3. Onko venttiili siis pesäluukussa vai itse uunin kyljessä? Jos mitään muuta venttiiliä ei ole ja se on pesäluukussa, niin kyllä kai sen täytyy olla paloilmaventtiili. Kuva ehkä selventäisi asiaa...
4. Kun palamiselle on riittävän paljon happea ja kunnon veto, niin kyllä puut palavat kuumempana ja lämmittävät nopeasti. Se, miten kuumana savut karkaavat taivaalle, riippuu tulisijan savukanavista ja niiden "tehokkuudesta". Pönttöuunit eivät ole mitään suoria putkia taivaalle, joten kyllä ne ikäisikseen aika hyvin keräävät savuista lämpöä. Riittävällä hapella poltettaessa savukaasut ovat myöskin puhtaampia. Kitupolton haitaksi näkisin uunin ja hormin herkemmän nokeentumisen.
Harrastan rintamamiestalossa asumista.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
1) Uuni ei ole roskien polttoon, piste. Ne haisee, nokeaa hormit ja lämmittää huonosti, ja niille on olemassa hyvä ja toimiva kierrätysjärjestelmä. Eli voit hyvin sytytellä Hesarilla, mutta vie loput lehdet kierrätykseen, niistä ei ole lämmitysmateriaaliksi.
2) Häkää muodostuu vielä siinä vaiheessa kun siellä uunissa on hiillos. Ihan samaa palamista se on kuin liekillä palaminenkin, ja liian vähällä ilmalla polttaessa syntyy häkää, oli siellä liekki taikka ei.
Vanhat uunit on yleensä sen verran horiskoja, että pellinraosta pääsee häkä karkuun jos pellit pistää kiinni kun siniset liekit on sammuneet, mutta oikeampaa olisi jättää pelti sentin pari auki niin pitkään kun siellä pesässä on hiillos.
3) Sillä venttiilillä säädetään uunin ilmanottoa. Pidä se auki palamisen ajan. Sitten kun alat sulkemaan peltejä niin voit ruuvata myös tämän kiinni. Uuniin ei tule enää paljoakaan paloilmaa ja hiillos tukahtuu nopeammin, saat pellit nopeammin kiinni.
4) Se pienellä hitaalla liekillä tuohustaminen eli kitupoltto on myös ihan väärin. Se vain nokeaa uunin pahanpäiväisesti ja lämmitysteho on huono.
Kun sytytät, niin voit pitää luukkua reilusti auki. Kun puut palaa täydellä liekillä, niin voit jättää luukun pikkuisen raolleen ja tietysti ilmaventtiili auki. Kun liekit alkaa jo hiipua ja puut on punaisina, niin voit lisätä uuden pesällisen (jos tarpeen), muuten laita tässä vaiheessa ainakin luukku kiinni, mutta jätä vielä ilmaventtiili täysin auki. Tässä vaiheessa voit myös kohennella vähän tulta.
Kun puista alkaa olla vaan vähän isompia koossa pysyviä hiilenkapuroita jäljellä niin hajoita ne. Tässä vaiheessa voit jo laittaa peltiä pikkuisen pienemmälle, ehkä puoleenväliin. Ja sitten kun kaikki leikit on sammuneet mutta hiillos palaa vielä kirkkaana, niin peltiä voi vielä pienentää, mutta ei kokonaan kiinni. Pari kolme senttiä piisaa ihan hyvin. Tässä vaiheessa voi myös laittaa sen ilmaventtiilin luukusta kiinni. ja kaikki kiinni sitten kun pesässä ei enää ole hiillosta, enintään kipeniä siellä täällä tuhkassa.
Pekka
2) Häkää muodostuu vielä siinä vaiheessa kun siellä uunissa on hiillos. Ihan samaa palamista se on kuin liekillä palaminenkin, ja liian vähällä ilmalla polttaessa syntyy häkää, oli siellä liekki taikka ei.
Vanhat uunit on yleensä sen verran horiskoja, että pellinraosta pääsee häkä karkuun jos pellit pistää kiinni kun siniset liekit on sammuneet, mutta oikeampaa olisi jättää pelti sentin pari auki niin pitkään kun siellä pesässä on hiillos.
3) Sillä venttiilillä säädetään uunin ilmanottoa. Pidä se auki palamisen ajan. Sitten kun alat sulkemaan peltejä niin voit ruuvata myös tämän kiinni. Uuniin ei tule enää paljoakaan paloilmaa ja hiillos tukahtuu nopeammin, saat pellit nopeammin kiinni.
4) Se pienellä hitaalla liekillä tuohustaminen eli kitupoltto on myös ihan väärin. Se vain nokeaa uunin pahanpäiväisesti ja lämmitysteho on huono.
Kun sytytät, niin voit pitää luukkua reilusti auki. Kun puut palaa täydellä liekillä, niin voit jättää luukun pikkuisen raolleen ja tietysti ilmaventtiili auki. Kun liekit alkaa jo hiipua ja puut on punaisina, niin voit lisätä uuden pesällisen (jos tarpeen), muuten laita tässä vaiheessa ainakin luukku kiinni, mutta jätä vielä ilmaventtiili täysin auki. Tässä vaiheessa voit myös kohennella vähän tulta.
Kun puista alkaa olla vaan vähän isompia koossa pysyviä hiilenkapuroita jäljellä niin hajoita ne. Tässä vaiheessa voit jo laittaa peltiä pikkuisen pienemmälle, ehkä puoleenväliin. Ja sitten kun kaikki leikit on sammuneet mutta hiillos palaa vielä kirkkaana, niin peltiä voi vielä pienentää, mutta ei kokonaan kiinni. Pari kolme senttiä piisaa ihan hyvin. Tässä vaiheessa voi myös laittaa sen ilmaventtiilin luukusta kiinni. ja kaikki kiinni sitten kun pesässä ei enää ole hiillosta, enintään kipeniä siellä täällä tuhkassa.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Muut jo kommentoivat tuota paperinpolttoa, mutta puuta polttaessakin on eroja. Koivuklapi nokeaa enemmän kuin pihkainen kuusi tai mänty. (Ilmeisesti tuo johtuu tuohesta. Toki koivulla on muita etuja, parempi lämpösisältö ja kipinöimättömyys). Ja kostea puu nokeaa selvästi enemmän kuin kuiva.Tyyppi kirjoitti:Päivää!
1. Nokeaako jokin poltettava materiaali hormia/kanavia enemmän kuin jokin toinen? Tapanani on sytyttää uuni päivän Hesarilla ja muutenkin poltamme uunissa kaiken sanomalehtipaperityyppisen paperiaineksen ja pienemmät pakkauskartongit, ei kuitenkaan kiiltopaperia tms. aikakauslehtimateriaalia. Onko siis paperinpoltto tässä suhteessa haitallista?
-
vauhtikalloko
- Jäsen

- Viestit: 76
- Liittynyt: Pe Marras 14, 2008 16:26
- Paikkakunta: Ranua
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
2. Häkähälyttimen mukaan häkää tulee vielä hiilloksellakin.
Kokemusta on
Kokemusta on
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Ei missään nimessä pidä lämmittää kitutulella.Omasta mielestäni paras tulos saavutetaan polttamalla yksi täysi pesällinen (noin 7kg ,puulajista riippuen)kerralla hyvällä vedolla,siis tällaisessa perinteisessä pystyuunissa.Jos luukun ilmaventtiili on liian pieni,niinkuin joissakin luukuissa on,voi luukkua pitää sen verran raollaan,että palaminen tapahtuu hyvin.Arinattomassa uunissa ei pitäisi polttaa paljon paperia eikä muutakaan jätettä,koska siitä tulee kovasti tuhkaa ja se haittaa uunin käyttöä.Hiilos palaa paljon hitaammin loppuun ja sekaan jää helposti kekäleitä kun pesän pohjalla on paljon tuhkaa.Kun sulla ei ole kokemusta uunilämmityksestä,niin ole varovainen pellin sulkemisen kanssa.Paras tehdä niin.että kun tasainen hiillos alkaa tummumaan,niin työnnetään pelti kiinni ja vedetään sitä sitten auki 2-3cm.Hiilloksessa ei tässä vaiheessa saa olla mitään isoja kekäleitä.Parin tunnin päästä sitten pelti täysin kiinni.Arinattoman uunin lämmitys on konstikkaampaa kuin arinallisen jossa hiilet palava täysin loppuun.Tavallisessa pystyuunissa kaikki puulajit palavat varsin puhtaasti,kun vain paloilmaa annetaan riittävästi.Pönttöuuni tulee normmali lämmitykselläkin aika kuumaksi koska peltikuori on vuorattu sisältä ohuehkolla muurauksella.
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
..eikä tarvii olla kummosta hiillosta kun rupee piippaan,kokemusta onvauhtikalloko kirjoitti:2. Häkähälyttimen mukaan häkää tulee vielä hiilloksellakin.
Kokemusta on
-
MX1K
- Jäsen

- Viestit: 378
- Liittynyt: To Marras 20, 2008 7:32
- Paikkakunta: Laitila
- Kotisivu: http://mx1k.wippiespace.com/
http://mx1k.wippiespace.com/images - Viesti:
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Vedon oikea määrä on sellanen että kun puut on puoliksi palaneita niin piipun päästä tulee sellanen vaalean harmaa ohut savu, jos se on tummaa tai rusehtavaa niin vetoa on liian vähän ja uuni nokeaa. Veto tietenkin mahdollisimman pienellä, oikean määrän oppii asettamaan aika nopeasti.
Paperilla voi sytyttää ihan hyvin, se ei erityisemmin nokea mutta lisää tuhkan määrää, tuhkat kannattaa tyhjentää pesästä ellei joka kerta - niin ainakin joka kolmas kerta.
Pellit kiinni vasta kun hiilloksesta on kähjätessä jäljellä enää muutama hehkuva kipuna, vähentää häkäpäästöjen riskiä ja myöskin luukun raosta pulppuavan pahanhajuisen (noki) ilman pääsyn huoneilmaan kun hiillos ei enää tuota uutta lämpöä. Itse pistän aina kun muistan niin vetoluukut kokonaan kiinni kun pesästä on liekki sammunut, eli piippu vetää myrkyt taivaalle mutta korvausilmaa ei pääse kuin minimaalinen määrä.
Paperilla voi sytyttää ihan hyvin, se ei erityisemmin nokea mutta lisää tuhkan määrää, tuhkat kannattaa tyhjentää pesästä ellei joka kerta - niin ainakin joka kolmas kerta.
Pellit kiinni vasta kun hiilloksesta on kähjätessä jäljellä enää muutama hehkuva kipuna, vähentää häkäpäästöjen riskiä ja myöskin luukun raosta pulppuavan pahanhajuisen (noki) ilman pääsyn huoneilmaan kun hiillos ei enää tuota uutta lämpöä. Itse pistän aina kun muistan niin vetoluukut kokonaan kiinni kun pesästä on liekki sammunut, eli piippu vetää myrkyt taivaalle mutta korvausilmaa ei pääse kuin minimaalinen määrä.
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Tuota sinisen liekin tuskaa mie en jaksa ymmärtää vieläkään
Miun edesmennyt mummo (kuoli 96 vuotiaana) sekä hänen isovanhempansa (syntyivät 1800-luvun alussa) opettivat tuleville jälkipolville pönttislämmityksen salaiset käytänteet
Niissä nimenomaan mainitaan, että hiillosvaiheessa pellit kiinni.
Tuota tapaa olen noudattanut.
Tuota tapaa olen noudattanut.
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Nykyäänhän pelleistä on (??) tai ainakin neuvotaan leikkaamaan yhdestä kulmasta pala pois
jolloin aina on ikään kuin raollaan vaikka onkin pohjaan saakka kiini.
Varmaan muutenkin uusissa ja vanhoissa on tiiviydessä eroa.
Ainoa varma tapa häkää vastaan on että pelti kiini vasta kuin niillosta ei näy. Ja kannattaa kouhia
tuhkaa ettei siellä kekäleitä lymyä.
Kuten häkä varoittimen omaavat ovat tässäkin ketjussa todenneet tulee pienestäkin hiilimäärästä
aina häkää vaikka ei siihen kuolisikaan,mikä riippunee huoneiston koosta ja muusta ilmastoinnista.
Parempi vara kuin vahinko...sanoi nyt jo kuollut äitini, ei kuitenkaan häkään kuollut.
jolloin aina on ikään kuin raollaan vaikka onkin pohjaan saakka kiini.
Varmaan muutenkin uusissa ja vanhoissa on tiiviydessä eroa.
Ainoa varma tapa häkää vastaan on että pelti kiini vasta kuin niillosta ei näy. Ja kannattaa kouhia
tuhkaa ettei siellä kekäleitä lymyä.
Kuten häkä varoittimen omaavat ovat tässäkin ketjussa todenneet tulee pienestäkin hiilimäärästä
aina häkää vaikka ei siihen kuolisikaan,mikä riippunee huoneiston koosta ja muusta ilmastoinnista.
Parempi vara kuin vahinko...sanoi nyt jo kuollut äitini, ei kuitenkaan häkään kuollut.
- vesahy
- Jäsen

- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Jostain luin, että puu palaa ensin hiilimonoksidiksi ja se sitten hiilidioksidiksi ja se on just se liekki jonka näemme. Eihän se koko polttoprosessi tietenkään noin yksinkertainen ole, mutta kertoo sen, että ei kannata peltien kanssa hätäillä.
-
MX1K
- Jäsen

- Viestit: 378
- Liittynyt: To Marras 20, 2008 7:32
- Paikkakunta: Laitila
- Kotisivu: http://mx1k.wippiespace.com/
http://mx1k.wippiespace.com/images - Viesti:
Re: (Pönttö)uunin käytöstä kysymyksiä
Samoilla muoteilla ne uudetkin pellit tehdään mitä jo ainakin yli 100 vuotta tehty peltejä.Limes kirjoitti:Nykyäänhän pelleistä on (??) tai ainakin neuvotaan leikkaamaan yhdestä kulmasta pala pois
jolloin aina on ikään kuin raollaan vaikka onkin pohjaan saakka kiini.
Varmaan muutenkin uusissa ja vanhoissa on tiiviydessä eroa.
Pellin reunasta neuvotaan leikkaamaan ettei kädettömät ihmiset tapa itteään häkään
Sanoppa miks sitten uuneihin pruukataan laittaa kaks peltiä päällekkäin jos niistä kannattaa leikata pala pois? ;)

