HS: Suomessa rakennetaan energiaa tuhlaavia taloja

[maanma]

esimerkkinä olkoon sitten vaikka kohtalaisen suuri konevalmistaja, jonka ei kannata susikappaleitaan siirtää 500 metriä hallista toiseen halliin omaan sulattoon, vaan myydään ne kierrätys yhtiölle josta ne sitten ostetaan takasin eri muodossa, näin saadaan verohelpotuksia(poistot),ekologista tuo ei välttämättä taida olla rahdata terästä satoja kilometrejä edes takas.

Paperilla siirtely toteuttanee saman asian.

[puutalo-66]

Laskeskelin ET-lukua, ja sain tuloksen 125.

Öljynkulutus: (1 litra = 1 kW/h) 2200 litraa -> 22 MW/h.
Sähkönkulutus: 8000 kW/h -> 8 MW/h.

Öljy+sähkö= 30 MW/h -> 30 000 kW/h.

30 000 kW/h / 240 neliöä = 125 kW/h per bruttoneliö.

Nykyisessä energiatehokkuusluokittelussa < 130 kW/h per bruttoneliö kuluttuvat talot kuuluvat A-luokkaan, eli meikäläisten 1966 rakennettu talo kuuluisi A-luokkaan. Onkohan laskelmissani mennyt jokin vikaan?

Helsingin Sanomien kirjoituksessa todettiin, että nykyään rakennettavat talot valmistuvat D-luokkaan, eli 191–230 kilowattituntia energiaa vuodessa neliömetrillä. Toisaalta tässä linkissä http://passiivitalo.vtt.fi/files/pienta ... ittelu.pdf D-luokan arvot ovat 221-300.
Mikä uusissa taloissa heikentää ET:tä suhteessa vanhoihin taloihin?

[Oto Hascak]

Mikä uusissa taloissa heikentää ET:tä suhteessa vanhoihin taloihin?

Laskutapa. Todennäköisesti oot vetänyt laskuissa mutkia suoriksi eli et ole laskenut yhtälailla perusteellisesti kuin uudisrakennuksissa on laskettava. Toisaalta taas, en oikeastaan tiedä, että miten todellisuuteen perustuva energiatodistus lasketaan. Kun uudisrakennus halutaan rakentaa, niin silloin on laadittava teoreettinen energiatodistus eli suunnitelmiin perustuva. Se on melkoista rakettitiedettä, jos niitä mutkia ei vedä suoraksi! Eli se ei riitä, että tiedetään rakennuksen neliöt/kuutiot ja tarvittava lämmitykseen kuluva energia. Pitää laskea ikkunoiden prosentuaaliset osuudet seinäpinta-aloista, ikkunoiden puuosien osuus verrattuna lasipinta-alaan, rakennuksen suhtautuminen ilmansuuntiin jne.

Oma rytöläjä on uudisrakennuksena laskettu D-luokkaan ja voin käsi sydämellä sanoa, että en edes vetänyt mutkia suoriksi laskuissa. Tämä todistus vanhenee muistaakseni neljässä vuodessa eli sen jälkeen voidaan laatia todelliseen kulutukseen perustuva todistus ja oon täysin varma, että luokitus on jotain muuta kuin D.

On ollut myöskin hauska seurata talojen energialuokitusten muuttumista. Alkuunsa tosiaan lupailtiin, että tavallinen standarditalo osuu siihen D-luokkaan. Kas kummaa, nyt rakenteiden juurikaan muuttumatta talotehtaat myyvät järjestään A-luokan taloja.

Linkissä on ympäristöministeriön ohje energiatodistuksen laatimiseksi. Jo pelkästään ohjeen sisällysluetteloa katsomalla selviää, että asia ei ole ihan niin simppeli kuin voisi kuvitella.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 917&lan=FI

[puutalo-66]

Mutta en käsitä mihin noita edellämainittuja asioita tarvitaan energiatehokkuusluokkaa laskettaessa. Olen käsitttänyt, että kun energialuokitus tehdään, niin se on yksittäisen talon luokitus riippumatta muista, mutta onko kyse sittenkin siitä, että miten talo pärjää suhteessa muihin taloihin? Mutta jos taloja verrattaisiin toisiin taloihin, niin silloihan Etelä-Suomessa täytyisi olla eri arvot energialuokille, kuin Pohjois-Suomessa, koska muutenhan tilanne näyttäisi siltä, että Lapissa rakennetaan aina energiatehokkuudeltaan heikkoja taloja, kun taas etelässä rakennetaan hyviä, vaikka todellisuudessa Lapin talo on paljon energiatehokkaampi. Jos tarkasteltaisiin yksittäistä taloa, niin silloinhan voitaisiin kaiken kulutetun energian perusteella määritellä energiatehokkuus, eikö näin tehdä autojen kanssa?

[Oto Hascak]

Etelän ja pohjoisen toisistaan poikkeavat sääolosuhteet otetaan ainakin niissä uusille rakennuksille laadittavissa energiatodistuksissa huomioon. Sääolosuhteina käytetään keskiarvoa, joka vallitsee muistaakseni kutakuinkin Jyväskylän korkeudella..? Näin ollen etelän talolla ei ole etulyöntiasemaa pohjoisen vastaavaan verrattuna. Siinä postaamassani linkissä on aika tarkalleen kaikki tarvittava tieto. Siitä on kaksi vuotta aikaa, kun oman luokitukseni laskin eli ihan tuoreessa muistissa eivät enään itselläni ole.

Todennäköisesti nuo asteikot menevät kaikki uusiksi, sillä matalaenergia- ja passiivitalot alkavat olla menneen talven lumia. Nyt tekevät tuloaan nollaenergia- ja plusenergiatalot, jotka siis jopa tuottavat enemmän energiaa kuin käyttävät. Sitä voisi joku tyhmempi erehtyä luulemaan, että asuminen alkaisi olla hiljalleen halpaa ellei jopa edullista...

[Keijo]

Meidän talossa vuosikulutuksesta laskettuna (sähkölämmitys) tulee suunnilleen 223 kWh/m2 ja siihen pitäisi lisätä vielä talvella käytetyt ehkä pari kolme mottia klapeja, joten toteutuneen kulutuksen perusteella ollaan D-luokassa. Pienten rakennusten kulutusta ei valitettavasti mitata toteutuneen kulutuksen mukaan, vaan se pitää aina laskea kuten uudistalolle, joten paha sanoa missä luokassa oltaisiin jos käyttäisi laskennallista kulutuslukemaa. Talo on rakennettu 1800-luvun lopulla, ikkunat ovat alkuperäiset ja seinässä on hirren päälle lisätty 25 milliä puukuitulevyä. Lämmintä vettä on käytetty pihistelemättä ja tähän mennessä ainoa ostoenergian säästötoimi on ollut klapien polttaminen kakluunissa.

Jos nykyään rakennettavat talot oikeasti kuluttavat saman verran, niin eipä voi sanoa että kehitystä kauhean paljon olisi tapahtunut. Todellisuus lienee kuitenkin toista luokkaa, sillä nykytaloissa asuvilla tutuillani samoilla leveysasteilla kulutus on huomattavasti pienempää.

[JukkaK]

Meidän talo meni alkuperäisillä laskukriteereillä komeasti A-luokkaan, mutta muuttivat sitten laskutapaa n. vuosi sitten ja meni viimeinenkin usko systeemiin. Muutoksessa tiputettiin "kylmät" tilat pois pinta-alasta, niin meidänkin talon koko tipahti n. puoleen kun enää ei lasketa kylmiä kellari- ja ullakkotiloja.

Uusi laskentatapa on kohtuuton ja täysin väärä rintamamiestaloille!Olisihan se toki kamalaa uusille supereristetyille ja lämmön talteenotolla ja muulla kalliilla teknologialla varustetuille taloille jos näillä vanhoilla taloilla ja järkevällä tilankäytöllä pääsisi samaan tulokseen

Huijausta ja rahastustua koko energiatodistus!

[jtbo]

Nyt on ollut kylmempi vuosi, toteutuneesta energiankulutuksesta puut mukaanlaskettuna tuo ET luku olisi B-luokkaa, edellisenä lauhempana vuonna A-luokkaa. Noin 158kWh neliölle sain tuosta laskettua. Teoreettisista luvuista en tiedä enkä paljoa välitäkkään, noiden malliesimerkissäkin kun kulutetaan enemmän sähköä kuin itse kulutan lämmitykseen, lämpimään veteen ja kaikkeen muuhun.

[Luupaa]

ET-luvussa pitäisi kai ottaa huomioon myös laskennalliset energiahäviöt, ei pelkästään mitattava energiankulutus.
Eikös tuosta seuraa periaatteessa se, että jos talon pitää ulkolämpötilassa, eli tilanteessa energiankulutus 0 kWh, on silti energiahäviöitä, jolloin energiatehokkuus on heikko.



Itselläni rm- 59 bruttoala n. 220 m2. Kaikki energianKULUTUS.
Öljyllä muutama vuosi sitten : 3200 l + 7000 kWh --> 39 000 kWh / 220 --> ET = 178
Maalämmöllä nyt noin 11000 kWh + 7000 kWh --> ET = 81
+ molemmissa puita saunassa menee noin 2 heittokuutiota vuodessa.

[sisur142]

Kun ei (perkele) huomioida sitä kokonaisuutta...
Omasssa korsussani vuosia asunut, sähköä ei lämmitykseen ollenkaan, puun kulutus hirsi/ puolentoistakiven tiiliseinäisessä rakenteessa 7 huoneen osalta n. 2-3 m3/ vuosi ja samaan puumäärään sisältryy myös käyttöveden lämmitys -puulla.
Minkäänlaiasta koneellista poistoa ei ole, eikä tule.. Eikä myöskään tarvi.
Kakki kävijät ihastelleet "vuoristonraikasta " sisäilmaa.
Vuoden sähkölaskut keskimäärin 190e.
Suomessa tuijotetaan sokeasti seinän tms. K-arvoon, pullotalossa saattaakin olla merkitystä, massiivisissa hirsi tai tiilirakenteissa ei ole kukaan pystynyt kaavoja laskemaan. Eikä pysty.
Huomioon kun pitäisi ottaa kosteuden sitomiskyky, varaavuus...ym
Otetaanpa käytäönnön esimerkki: Puuseinä 100mm eristyksellä,
toiseen 100mm uretaania, toiseen 100mm purua.
Kyllä, puruseinän pintalämpötila 0n 2-3c lämpimämpi, vaikka urtsulla parempi k-arvo.

[virtane]

Jotain rajaa!
Koska puhutaan lama-ajoista energian kulutuksen optimoinnista niin eikös voitaisi vaikkapa Ympäristöministeriön johdolla sopia "käytöstavoista":
Esim.:
Tavallisen perheasunnon, siis pientalon tai vastaavan lämmitys/jäähdytysenergian kulutus alle 10.000 kWh per vuosi ja jos menee yli niin eikun rankasti vaan veroja yhteiskunnalle. Ja kuta enempi "poltat" energiaa niin progressiivisesti vaan taksa ylöspäin. Antaa vaan palaa, rahaa valtion tai kunnan kassaan, toimiihan se autoilussakin!

Tuollainenkin raja olisi nykytekniikalla ihan helposti saavutettavissa. Ja jos on "varaa" asua jossain kivilinnassa tai harakanpesässä niin mikäs siinä.
Jos se uusi sähköntuotantotehdas sattuisi joskus valmistumaan, niin täytyyhän jonkun maksaa viulut.

Rahalla saa ja......

[jtbo]

Ainakin tuo tappaisi talokaupasta hyvän osan jos ei muuta

[zzz]

Itse olen sitä mieltä, että kasvihuonekaasujen pöllyttelystä pitää maksaa sen todellinen hinta, koska muuten sen maksaa joku muu (= tumma ystävä kehitysmaissa tms). Itse parhaillani lisäeristän (uretaanilla vielä!), hankin tulo-poiston lto:lla vanhaan taloon ja laitan pelletin, että saan talosta paitsi energiapihin, myös hiilineutraalin. Sähkönä on tuulivoima ja katolle laitan aurinkokeräimet. Tavoittena ei ole rahan säästö, vaan oman vastuun kantaminen omasta asumisesta. Vastuullisintahan olisi asua kerrostalossa ja kulkea raitiovaunulla, mutta me halusimme omaan taloon.

Koneellistamisen kääntöpuoli on jtbon nimeämä elinkaariajattelu. Koetin penkoa netistä ja vaikka mistä elinkaarianalyysiä päätökseni tueksi, mutta mistään en sellaista löytänyt. Rakennusperinnön nimeen vannovan vaimon kanssa "neuvoteltiin" pitkään esim. koneellisen tulo-poiston+lto:n käyttöönotosta. Nyt teemme itse koneistavat-uratanisoivat-epäperinteiset ratkaisut tietoisena niiden kääntöpuolesta, mutta uskomme ja toivomme, että voitammme niillä enenmmän kuin häviämme.

Siinäs luulette. Minä pääsin eroon talon aiheuttamasta hiilidioksidista siirtymällä vesisähkön käyttöön ---> sähkölasku pieneni eikä kalliita remontti kustannuksia.
Nyt ei tule minun mökin lämmittämisestä tai käyttösähköstä grammaakaan hiilidioksidia, mitä nyt puun poltosta pikkuisen mutta sekin teoriassa päätyy takaisin puuksi 30 vuodessa.
Mutta kaikille, jotka mutisevat suomalaisten saastuttavan luontoa niin suosittelen esimerkiksi Pekingin matkaa niin saa vähän perspektiiviä siihen onko suomalaisten päästöillä mitään merkitystä globaalisti...

Todennäköisesti nuo asteikot menevät kaikki uusiksi, sillä matalaenergia- ja passiivitalot alkavat olla menneen talven lumia. Nyt tekevät tuloaan nollaenergia- ja plusenergiatalot, jotka siis jopa tuottavat enemmän energiaa kuin käyttävät. Sitä voisi joku tyhmempi erehtyä luulemaan, että asuminen alkaisi olla hiljalleen halpaa ellei jopa edullista...

Pikku hiljaa varmasti menevätkin mutku rakennuskanta uudistuu muistaakseni n. 3% vuosivauhdilla ja uusistakaan taloista ei taida edes puolet olla matalaenergiataloja, passiivitaloista puhumattakaan. 70-luvulla muuten viimeksi yritettiin tehdä pullotaloja...
Ja mitäs veikkaat mistä valtio alkaa veronsa repimään kun ei energia verot enää tuota yhtäpaljon

Jotain rajaa!
Koska puhutaan lama-ajoista energian kulutuksen optimoinnista niin eikös voitaisi vaikkapa Ympäristöministeriön johdolla sopia "käytöstavoista":
Esim.:
Tavallisen perheasunnon, siis pientalon tai vastaavan lämmitys/jäähdytysenergian kulutus alle 10.000 kWh per vuosi ja jos menee yli niin eikun rankasti vaan veroja yhteiskunnalle. Ja kuta enempi "poltat" energiaa niin progressiivisesti vaan taksa ylöspäin. Antaa vaan palaa, rahaa valtion tai kunnan kassaan, toimiihan se autoilussakin!

Tuollainenkin raja olisi nykytekniikalla ihan helposti saavutettavissa. Ja jos on "varaa" asua jossain kivilinnassa tai harakanpesässä niin mikäs siinä.
Jos se uusi sähköntuotantotehdas sattuisi joskus valmistumaan, niin täytyyhän jonkun maksaa viulut.

Rahalla saa ja......

MITÄ PAHAA ON ENERGIAN KULUTUKSESSA?
Ei voi ymmärtää. Energian tuottaminen on ongelma ei sen kuluttaminen!!
Jos tuottaa energiansa omalla myllyllä tai ostaa vesivoimaa tai polttaa oman mettän puita niin mitä pahaa on energian kuluttamisessa? Tekniikka kehittyy hirvittävää vauhtia tällä hetkellä ja lähes päästötön energian tuotanto on kohtuullisen läheistä tulevaisuutta. Kun fuusio sitten lopulta tulevaisuudessa (50 vuoden päästä) saadaan toimimaan ei energian käyttämisessä olekkaan enää mitään ongelmaa. Nyt pitää muistaa, että ilmasto tavoitteetkin puhuvat vuodesta 2030 tai vuodesta 2050 eli ajasta jolloin päästöntä energiaa on tarjolla järkihintaan.

[virtane]

Kulutettu energia on tuotettava. Kaikki maapallon energia on auringosta peräisin. Ja tuotannosta aiheutuu aina haittaa ympäristölle tavalla tai toisella. Hitaasti uusiutuvia varoja ovat kaikki muut paitsi auringosta suoraan otettava energia.
Jotta siitä vaan auringosta energiaa; sitä riittää pitkäksi aikaa

[zzz]

Täsmälleen asiaa puuhataan jo
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sahar ... 5247132987
samoin puuhataan aaltoenergiaa
http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2009/0 ... fresh=null

Henk. koht. en jaksa uskoa, että ihminen muuttaisi niin paljon tapojaan, että energian säästäminen (ainakaan globaalilla tasolla) olisi ratkaisu mihinkään.