Uunin mitoitus ja käyttö

[leomirala]

Maraarni kirjoitti aivan oikein. Jos vuorokaudessa poltetaan kaksi kertaa suosituksen maksimi puumäärä 5 kg saadaan 1,7 kW keskimääräinen teho, aivan kuten minä aloitusjutussa kerroin.

Maksimissaan saadaan tasan puolet siitä tehosta mitä valmistaja lupaa 1000 kg:n uunille. Jos on painavampi uuni, tai poltetaan vähemmän, saadaan vähemmän kuin puolet luvatusta tehosta.

Kertaus: Kun poltetaan 10 kg puita vuorokaudessa, siitä tulee 10 kg x 4 kWh/kg = 40 kWh lämpöenergiaa vuorokaudessa. (kuivan puun lämpösisältö on vähän yli 4 kWh/kg)

Kun vuorokaudessa tuotettu 40 kWh jaetaan vuorokauden tunneilla 24, saadaan uunin antamaksi keskitehoksi 1,7 kW. Se on puolet luvatusta.
Onko valmistajien mainonta oikein, onko oikein antaa sellaisia ohjeita että uunin kapasiteetista vain pientä osaa saa käyttää?

Jos ostaa uuden auton, sanooko valmistaja tai joku käyttäjä että kun ajaa vain viittäkymppiä, silloin se auto kestää ja kulutus on pieni?

[johny_t]

Haun kautta löytyi tälläinen.

Aiemmin syksyllä oli keskustelu liittyen peltien oikea-aikaiseen sulkemiseen sekä siihen, että tuleeko puut polttaa kovalla vai miedolla vedolla.
Ketjusta voidaan vetää päätelmät, että pellit tulee sammuttaa vasta sitten, kun tulipesä on aivan musta. Muuten syntyy tappavan myrkyllistä häkää. Lisäksi todettiin, että puut tulee polttaa reilulla vedolla ja hiillosvaiheessa hieman vähentää vedon määrää. Näin päästään puhtaimpaan palamisprosessiin eikä noeata piippua turhaan.

Näillä pakkasilla on kuitenkin tullut mieleen, että miten pönttiksestä saisi parhaat tehot irti, eli kuinka paljon uskaltaa polttaa. Uunit on reilun kokoisia, halkaisija 70 cm ja korkeutta 220, joten lämmitettävää massaa löytyy. Puita on liiterissä ihan riittävästi, ei muuta kuin polttais pois, mutta on yritetty olla vähän varovaisia, ettei vaan rapaudu tulipesä / irtoa maalit. Kaksi kertaa päivässä on tullut poltettua pesälliset, mutta kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että voisi polttaa puolitoista pesällistä kerralla. Joskohan sitä tekis ihan tieteellistä tutkimusta ja punnitsis parin päivän ajan poltettavien klapien massan....



-J-

[Annis]

Haun kautta löytyi tälläinen.

Aiemmin syksyllä oli keskustelu liittyen peltien oikea-aikaiseen sulkemiseen sekä siihen, että tuleeko puut polttaa kovalla vai miedolla vedolla.
Ketjusta voidaan vetää päätelmät, että pellit tulee sammuttaa vasta sitten, kun tulipesä on aivan musta. Muuten syntyy tappavan myrkyllistä häkää. Lisäksi todettiin, että puut tulee polttaa reilulla vedolla ja hiillosvaiheessa hieman vähentää vedon määrää. Näin päästään puhtaimpaan palamisprosessiin eikä noeata piippua turhaan.


-J-

Juu, muistankin keskustelun. Sekä sen, että edelleen olen eri mieltä peltien sulkemisesta mustalla tuhkalla.... Mutta, ohjeethan ovat perussuosituksia ja uunitkin tosi erilaisia. Samoin lämmittäjät.

Miellä pönttis lämpiää arkena kerran päivässä yhdellä pesällä ja viikonloppuisin kaksi kertaa päivässä vajaalla pesällä. Lämpöä luovuttaa seuraavaan päivään oikein hyvin ja muutenkin kuori pysynyt siistinä.

[Sarsa]

Pistänpä minäkin lusikkani soppaan. Löytyi tällainen opus vielä lisää aiheeseen liittyen

http://www.heli.fi/content/julkaisut_ma ... merkit.pdf

[Cardan]

Sitten kun ei näy sinistä liekkiä tai oikeastaan liekkiä ollenkaan voi pellit laittaa kiinni...

[Pekka Huhta]

Kyllä meillä poltetaan pöntössä aivan säännöllisesti paria pesällistä putkeen, eikä siellä ole maalit mihinkään hävinneet. Joskus on mennyt kolmekin pesällistä oikeen kunnon pakkasella. Pesä tosin tossa meidän neliskanttisessa pönttiksessä on hyvin pieni, että se kolme pesällistä vastaa kiloina ehkä kahta isoa pyöreän pönttärin pesällistä. Yläkerrassa tulipesän mitta on kuutisenkymmentä senttiä niin että sitä pitää melkeen lämmittää vähän varovasti ettei tule liika lämmin. Kuoritakkana tosin se luovuttaa lämpöä hitaasti, joskus lämmitetään niin että menee kaksi pesällistä aina kahden päivän välein. Alakerran uuni on päivittäiskäytössä, pesä tai pari päivässä ja usein kaksi viikonloppuisin aamuin illoin.

Veli sai mökillä maalit poltettua pöntön yläpalotilan kohdalta kun lämmitti melkein jatkuvalla tulella joku uusivuosi. Pakkasta oli kolmenkympin pinnassa ja nurkissa kuuraa, ei oikeen muutakaan voinu. Vasta toisena päivänä rupes maalit kuoriutumaan. Eli kyllä pönttö aika paljon kestää, haittana parin pesän polttamisessa putkeen on vähän huonompi hyötysuhde kuin pesällisessä aamuin illoin.

Tuosta peltien kiinni laitosta voi olla montaa mieltä ja on tärkeää myös muistaa että tuon suhteen uunit on yksilöitä. Että vaikka vanhassa pönttöuunissa vois somasti pistää 70 vuotta väljiksi kuluneet ja ruostuneet pellit kiinni vaikka pesässä on täysi praasu päällä niin ei pidä tehdä samaa temppua verrattain uudella tiiviillä uunilla jossa ei ole häkäreikiä pellissä. Itse vetoan siihen että vaikka siellä pesässä ei liekkejä olisikaan, niin siellä voi olla vielä useampi kilo hehkuvia hiiliä. Palotapahtuma jatkuu vaikka liekkejä ei olisikaan: puun hiili yhtyy happeen, tulee hiilidioksidia ja vettä. Jos happea on liika vähän, tulee häkää ja jos pelti on kiinni niin se häkä on huoneessa.

Tuo liekkien loppuminen on merkki siitä että peltien sulkemisen jälkeen ei tule savun hajua huoneeseen, kun hiilistä nousevat kaasuuntuneet osaset ei enää pala avoliekillä. Vaikka liekkien loppumisen jälkeen huoneeseen ei tule savun hajua kun pellin sulkee, niin se ei todellakaan tarkoita sitä etteikö huoneeseen tulisi häkää. On ihan tuurista kiinni että tuulettuuko se häkä tarpeeksi hyvin huoneessa, tuleeko siitä pää kipeäksi vai tuleeko nukkumatti käymään viikatteen kanssa.

Selittäkääs peltien pikasulkijat, että mistä se hiilloksen loppuun palamiseen tarvittava happi ja siitä palosta tulevat palokaasut teidän mielestänne joutuu kun pelti on kiinni? Vai meneekö se teidän mielestä niin että "kun siellä ei oo enää liekkejä, niin se ei oikeestaan enää niinkun pala, tai se niinkun palaa ihan itsekseen sillai tiäksä"...

Tää on ikuisuusaihe, peltien sulkeiminen. Ei oteta tätä liika vakavasti ja ryppy ottalla, tästä löytyy yhtä monta mielipidettä kun on lämmittäjääkin. Kyllä mä tiedän että häkään kuolee vain alta kymmenen ihmistä vuodessa, mutta nekin on niin hiton turhia. Mulle on ihan sama ootella se ylimääräinen vartti, siinä ei niin paljoa energiaa huku etteikö niitä muutamaa ylimääräistä kalikkaa jaksaisi aina seuraavaksi talveksi pilkkoa. Kyllä meilläkin vielä vähän hiiliä hehkuu pohjalla kun pellit menee kiinni, mutta mua kyllä hirvittää se jos uunia lämmitetään sillä tavalla että kärkytään just ja just "häkäliekkien" sammumista ja sitten losautetaan pelti loppuun asti kiinni. Ennemmin sitten jättää sen viimeisen vartin tai parinkymmenen minuutin ajaksi pellin pari senttiä raolleen niin että häkä karkaa piippuun ja loppuun kiinni vasta kun uuni on pimeenä.

Pekka

[Cardan]

En minäkään Pekka tarkoittanut sitä, että ollaan toinen käsi pellissä kiinni kun odotellaan hiilloksen hiipumista, mutta kun 30 vuotta on puulämmitys ollut kotonani pääasiassa käytössä talvisin niin eikai sitä ihan tuuristakaan voi olla kyse.

[Pekka Huhta]

Ehkä mulla on tullut vähän kammo peltien liian aikaista sulkemista kohtaan, kun meidän mökillä aika usein niitä häkäliekkejä tosiaan kärkyttiin ja sitten oli taas pää kipee. Siinä on voinut joskus olla kaikki vain siitä kiinni että se mökin lattia oli onneksi niin ryökäleen harva että tuuli läpi

Mietin tota tänään omaa uunia tyhjentäessä. Liian aikaiseen suljettujen peltien kanssa sinne pohjalle jää sitten myös melko paljon palamattomia hiilenkapuroita ihan turhaan. Ne sitten joko poltetaan vasta seuraavan pesällisen kanssa taikka sitten kaavitaan tuhkien mukana ämpäriin ja hukkaan. Varsinkin tossa jälkimmäisessä tapauksessa energiaa menee hukkaan varmastikin enempi kuin sen lyhyen hetken aikana kun hiillos hiipuu loppuun ja ilmaa vielä virtaa uunista läpi "harakoille".

Pekka

[MX1K]

50 astetta on kädelle kuuma, 60 astetta on jo epämiellyttävä, 70 astetta voi koskea muttei pitää kättä siinä ja 80 astetta polttaa heti. Näin ainakin metallien kohdalla. :)

[pelkka]

vaikka vanhassa pönttöuunissa vois somasti pistää 70 vuotta väljiksi kuluneet ja ruostuneet pellit kiinni vaikka pesässä on täysi praasu päällä niin ei pidä tehdä samaa temppua verrattain uudella tiiviillä uunilla jossa ei ole häkäreikiä pellissä.

Hiukan asian vierestä, mutta kuinka moni puulämmittäjä on tsekannut onko oman tulisijan pelleistä kulma pois / onko siinä tehtyjä reikiä / onko täysin "ehjä" (tiivis) pelti?

[pelkka]

Noista hiilistä vielä: muahan korpee kerran tai pari päivässä kun tuossa tuvassa olevassa massiivisessa tiilisessä tulisijassa on umpiarina, ja sen päällä tiilien varassa valurautainen irtoarina. Parempi sekin tietty kuin ei mitään, mutta se hehkuvien kekäleiden haaliminen tikulla tuolta irtotiiliskivijalkojen takaa ja sivuilta (puoli yläkroppaa tulikuumassa uunissa sisällä) välillä kyllästyttää.

Viime talvena keksin sen, että jos mun galvanoitu sinkkiämpäri, jota tuhka-astiana käytän, kestää kuumat tuhkat ja satunnaiset naulat, niin kestää se kait muutaman hehkuvan kekäleenkin. Alituisen "sammuis jo" -odottelemisen sijaan päätin kaapia jäljelläolevat uunista kerralla veks, ja varovaisesti ämpäriin.

Kun uuni on tyhjä, laitan uuninluukut ja pellin kiinni. Luukkujen eteen tiilistä muuratulle tasolle nostan tuon ämpärin hiilineen, kansi saa olla reilusti auki, ja korvausilmaa saa vielä tulla ikkunasta tai kylmältä kuistilta. Ämpäri vastaa tavallaan sitä tuhkalaatikkoa jota mulla ei ole. Itse tulisija saa siis varata lämpöä rauhassa, ja tuo ämpäritsydeemikin tuo välittömään ympäristöönsä vielä aika lailla lämpöä.

(Tuhkaan voisi tosinuuka vielä jemmata muutaman kunnolla hehkuvan hiilenkin aamua ajatellen.)

Jos oon johonkin lähdössä niin silloin kuuma tuhkaämpäri menee luonnollisesti pihalle betonin päälle nököttämään. Piharakennuksen takana taas on vanha saunan pata, jonka päällä on laudasta ja seulaverkosta duunattu hiekkasihti. Puhdas tuhka siivilöityy tynnyriin (ja vähän ympäristöönkin), naulat on helppo poimia sihdistä magneetilla ja laittaa keräykseen, ja jäljelle jäävät hiilet voi kipata toiseen ämpäriin odottamaan jatkokäyttöä grillissä, roskienpoltossa, puutarhassa ym.

pelkka


(Ja sanon tämän ehkä kymmenennen kerran: seuraaviin tulisijoihin tulee avoin arina tuhkalaatikoineen.)