Huppuliitinongelma

[jope]

Rasioissa on ruuvi-ja työntökiinnitykset molemmat tai ainakin niissä on ollut mitä olen ostellut. Laittelit siis karvalankaa tommoseen?

[MX1K]

Ainakaan noissa Strömforsin kakoissa ei ole kun joko tai.
Enstot sitte on muuten sellasta schaibaa että huh.

Ja ihan ykslankasta jöötiä sulloin. :)

[Maatilallinen]

Tuli muuten vesipumpun sähköihin asennettujen Wago-liittimien kanssa sadateltua tuossa kun niitä piri irroitella ja kytkeä.

Ensin kun rupeaa irrottamaan johtoa, se ei lähde pois. No sitten kun siinä on ollut vähän paksumpi kaapeli, ja koitat laittaa ohuempaa niin johto ei pysy siellä liittimessä vaikka minkä tekisi. Ja sitten kun sitä paksua koittaa työntää iskemättömään reikään, niin voi olla varma että kovinkaan helposti se ei sinne mene.

Toisessa päässä huppuliittimet -> johdot toisella kädellä nippuun, ja toisella kädellä kierretään liitin kiinni. Ja samalla lailla auki. Eli taas yksi ääni huppuliittimille, vaikka sähkärit tykkää noita Wagoja käyttää

[JJ72]

Mäkin oon koko taloni tehny huppareilla, ja ehdottomasti niille ääni. Useimmiten huppari liitos purkautuu kun sitä kiertää auki päin, joskus harvoin käy niin, että se kierreosa jää ja muovi lähtee, mutta sen saa pois kuten aikaisemmin on kuvattu. Jousikuormitusliitäntäinen sukorasia ulkoseinässä suli muodottomaksi kun liitäntä jäi heikoksi. Ruuviliitäntäinen saksalainen halpis rasia osottautui sudeksi, kun kierteet korkkasivat useista eri rasioista. Meidän taloon ei tule enää muita kun ruuviliitoksilla liitettäviä skandinaviassa valmistettuja pistorasioita ja kytkimiä. Mulla ei oo niin kiire sähköhommissa, ettenkö kerkiäisi ruuvarilla kiristää johtoja kunnolla.

[Labyrint64]

Keltaset huput on toki ok mut wagonit sata kertaa miellyttävämpiä laittaa. Pistorasioissakin pikaliittimet poikaa. Kuinka moni teistä on ammattisähkäreitä? Kun tarpeeksi tekee alkaa arvostaa helppoutta. Sitäpaitsi wagonit mahtuu paremmin jakorasiaan kuin keltaset huput. Ja jos johdot kuorii oikean mittaisiksi, työntää johdot varmasti pohjaan ja rasiaan johtoja taivuteltaessa katsoo ettei tuu jännityksiä on wagonit täysin turvallisia. Suurin virhe on kuoria johtoa liian vähän jolloin johto ei mene kunnolla pohjaan. Sitäpaitsi ruuviliitokset pitäis aina jälkikiristää mut kuinka moni on niin tehnyt?

[kaukomäki]

Ääni wagoneille. Sitäpaitsi ei noi huppuliittimet autuaaksi tee purettavuudellaan. Kerran kierrettynä johto on taivuteltu siihen malliin, että sitä ei pidä huputtaa uudestaan leikkaamatta kierrettyä osaa pois ja kuorimatta uutta päätä tilalle.

[Labyrint64]

Onpas tää ajankohtainen aihe. Tänään kytkin neljä pistorasiaa ja hommassa meni kolme tuntia. Sisältäen siis kaikki porailut ja johdon vedot jne... mut huomasin taas miksi pistorasioiden laatuun kannattaa panostaa. Ensinnäkin noihin halpoihin on väkinäistä työntää töpseliä; joku kirraa. Kunnon laadukkaisiin menee kuin itsestään. Mut asia joka kävi vituttaa on tuplapistorasioiden sisäisen johdotuksen puute sekä läpivientien rajoite. Noissa halvoissa ei ole läpivientejä kuin kaksi ja eri puolilla koteloa. Johtoa ei voi tuoda sisään alhaalta ja jatkaa alhaalta. Mut vielä suuremman surun aiheutti se että ilman omia virityksiä ei sähkö tule kuin toiseen tuplapistorasian rasioista. Niinpä pitää vetää itse sisälle johdonpätkät ja arvata saattaa että on todellakin ahdasta. 2,5mm lankaa saa taivutella ja taivutella eikä hommaa helpota kaikkien osien irrallisuus. Mikään ei pysy paikoillaan vaan kun johto vähän vääntää niin sisäkalut tippuu tai lentää jonnekin. Vaikka oli ruuvikiristys niin johdot tuli sisälle niin jännityksille ja niitä joutu vääntää ja murjoo että meni usko noiden ruuviliitosten kestävyyteen. Ja tietenkin saman ruuvin alle kaksi johtoa joten toista kun kytkee meinaa toinen karata. Toki ihan lopuksi tein loppukiristyksen mutta silti... Toista olis ollut laadukas Ensto jonne tökkii johdot ja joista on helppo jatkaa toisella kaapelilla seuraavalle pistorasialle. Ja mikä parasta niin ei tarvi sisäisiä johdotuksia tehdä itse.

Syy miksi sorruin halpoihin oli se että ne tuli autotalliin ja sain ne loppuunmyynnistä parilla eurolla kappale. Ja noihin tulee laitteet ns. kiinteästi kiinni eli töpselit on siinä sitten melkein aina joten jos pistorasia vähän kirraa ei se haittaa päivittäistä elämää. Mut jos laskis tuntipalkkoja eli tuo kytkentä olis mennyt tunnissa niin ehkä jotku Enstot olis kärsiny ostaa 16 euron kappalehintaan - tai sitten ei. Nyt maksoi kaikki kympin + kaapeli + kiinnikkeet.

[Labyrint64]

Ja tähän lopuksi että talossa 16 A sulakkeen takana on yleensä aika kevyitä laitteita joten nuo wagonit kestää. Teollisuudessakin niitä käytetään mut sitten kun on laite joka oikeasti haukkaa sähköä niin liittimiä ei käytetä; johto vedetään alusta loppuun yhtenäisenä. Suurin ongelmahan on laitteilla jotka haukkaa paljon virtaa ja jotka käynnistyy ja sammuu jopa kymmeniä kertoja päivässä. Näin johto lämpenee ja jäähtyy vuorotellen joten muutaman vuoden päästä saattaa liitokset olla löysällä.

Tietysti eräs seikka joka on tärkeä on kytkennän varmuus. Huppuliittimissä jää helposti viittä johtoa kytkettäessä yksi vähän vajaaksi ja potentiaalinen vikakohta on valmis. Ruuviliitännöissä taas jos joutuu saman ruuvin alle laittaa useampaa johtoa on vikakohta valmis. Kun sähköhommia urakoidaan ja sähkäri tekee hommia kovassa lämmössä, pölyssä, rasvassa, kylmässä ja kiireessä ja keikkuen katonrajassa huterilla tikkailla niin on tärkeintä että liitoksista tulee varmoja ilman nypläystä. Siksi kai nuo pikaliittimet on ammattiväen keskuudessa niin suosittuja.

[tuuma]

Molempi parempi mutta edellisen kanssa hyvin samaa mieltä että jos on kytkentöjen perässä iso moottori tjms. niin tarkkana saa olla. Mieluummin vaikka juottaisi liitokset kiinni.

Täällä on yksivaiheinen VILP ja käynnistyessään koko ryhmäkeskus särähtää. Ruuveja olen tarkastellut useaan otteeseen. Kiinni ovat mutta silti johdot haluavat vähän kiemurrella. Huppuliittimiä tai Wagoja ei voisi kumpaakaan tuollaisten kytkennöissä suosia.

[Labyrint64]

Juotos ei kestä lämpöä Ruuviliitoksiahan tuolloin on tapana käyttää. Suositushan on että yhden ruuvin alle tulee vain yksi johto mutta käytäntö on eri koska yleensä noissa ruuveissa säästetään - niin pääkeskuksissa kuin muuallakin. On muuten ruuviliitoksissakin laatueroja; parhaissa on erillinen karhennettu liuska joka painaa johtoa ruuvin välityksellä. Huonommissa ruuvin pää painaa johtoon jolloin on vaara että vähänkin liikaa kiristäessä johto vahingoittuu ja menee poikki. Ja toinen mihin on törmännyt on ruuviliittimen kiristämiseen tarvittava voima. Osa on semmosia että kun johto vääntää vastinlevyn vinoon menee kierrekin vinoon ja alkaa kirrata. Toiset on toteutettu niin hyvin että oikein tuntee kiristäessä et nyt puree eikä tarvi kiristellä varmuuden vuoksi liikaa.

Näissä asioissa vaan yleensä raha puhuu eli loppumaksa tinkii hinnan niin alas että on pakko säästää ja siksi urakoitsija hakee kaupasta halvempia osia ja asentaja kiroaa. Jossain hyvissä paikoissa missä asia tiedostetaan tilataan vähän kalliimpia kun ne ei loppubudjettiin vaikuta oikeestaan mitään (joku teollisuus yritys jossa sähköasennukset maksaa 100 000 mut asennettava kone 2 miljoonaa)

[Hep]

Juotos ei kestä lämpöä

Mutta kyllä sitten sulaa johdosta eristeetkin, jos on niin huonosti mitoitetut johdot & liitokset, että juotokset sulaa. Tai sitten se juotos itsessään on huonosti tehty.

[kaukomäki]

Juotos ei kestä lämpöä

Mutta kyllä sitten sulaa johdosta eristeetkin, jos on niin huonosti mitoitetut johdot & liitokset, että juotokset sulaa. Tai sitten se juotos itsessään on huonosti tehty.

Sulamista suurempi ja yleisempi ongelma johtoja moottoreihin juotettaessa on moottorin tärinä/ värinä, joka irrottaa juotoksen. Moottorit ruuviliitoksella siis.

[Keijo]

Lisäksi lämpötilan vaihtelut voivat vähitellen mekaanisesti murtaa juotokset rikki kun johtimen ja tinan lämpölaajenemiskerroin on erilainen. Tuollaisia tuli vastaan isot määrät juovamuuntajissa silloin kun vielä oli kuvaputkitelkkareita eli ei siihen aina tarvita edes sitä tärinää. Ensinmainittua esiintyy yksisäikeisissä paksuissa johtimissa. Monisäikeisissä juotos jäykistää liitokseen niin että ohuet säikeet katkeavat liitoksen jälkeen jos laite altistuu vähänkin pidemmäksi ajaksi tärinälle.

[tuuma]

Tuo on varmaan ihan totta noista ruuviliitoksista/juottamisista ja varsinkin se että riippuu nuo ruuviliitosten ominaisuudet sitten vielä liittimen valmistajastakin. Sähköpalot vaan tuppaa olemaan kaiketi suurin riski aiheuttaa tulipalo jos mukaan ei lasketa vappusimassa tapahtuneita kämmejä...

Ajatellut vaan että jospa tinanökäre tuohon särähtämiseen auttaisi mutta tänään oikein korva lähellä kuuntelin kun VILP hörähtää käyntiin niin se on oikeasti tuo ryhmiksen peltikotelo joka jostain syystä silloin resonoi. Koko ketjun pitäisi olla ihan laatutavaraa ja matkalla ei mikään muu liitos sentään ääntä pidä.

[petej]

Onhan siinä sulakkeella kontaktit kunnossa? jos se pärisis suuremmalla virralla???