Betonikin homehtuu

[leppäkerttu]

Täälläkin! Itsekin mietin ensin että mitä hitsin sientä betonilattialla kasvaa... Kosteus (ilman-) on nyt aivan järkyn suuri, pyykitkään ei kuivu ikuna. Aiempina kesinä ei ole vastaavaa meidän kellarissa ilmennyt, siis meidän aikana. Joskus muinoin varmasti.

[Matti Alander]

Betoni on erittäin emäksistä ja homehtuu todella huonosti, mahdollista se kyllä on. Rakenteen vanhetessa emäksisyys alkaa vähenemään.
Jotta rakenne voisi homehtua tarvitaan happea, kosteutta ja vaikka pölyä ravinteeksi homesienille.
Kuvissa joita ketjussa on on pääsääntöisesti näkyvissä rakenteen kuivuessa ulos työntyviä suoloja ja mineraaleja. Näistä voi päätellä että kosteutta on ollut.
Yleisesti suurin osa tämän tyyppisistä ongelmista johtuu kapillaarisesta kosteudennoususta, mutta tämän kesän lämmin ilma on ollut myös erittäin kosteaa ja sitä johdettaessa viileään ulkopuolelta eristämättömään kellariin, syntyy helposti myös kondenssia.
Yleisesti rakennusten kosteusongelmat ovat monen tekijän summia ja korjaamalla väärin voivat ongelmat myös lisääntyä. Siksi näiden ratkomisesta tulee hyvin vaikeita, jopa ammattilaisille.
Kellarirakentaminen on vielä oma taiteen lajinsa ja poikkeaa jonkin verran yläpuolen puurungon pelisäännöistä, koska maan alla periaatteessa lämpötilaerot ovat aina ulospäin, sekä seiniä vasten on lämpöä ja viileyttä sitovaa maamassaa. Se sitten on taas eri asia onko lämpötilaero riittävä, jotta kosteutta ei ala siirtyä vesihöyrynä lähes sadan prosentin maakosteudesta sisään päin. Siksi kellari tarvitsisi paksun lämmöneristeen ulkopuolelleen.
Alkuperäinen rintamamiestalon kellari on täysin eristämätön ja siksi kosteutta siirtyy usein runsaastikin sisäänpäin, josta se tarvitsee tuulettaa ulos. Kosteutta lisää kellarissa myös ihmisten asuminen, saunominen jne...
Väliseinien kapillaarisuus on vaikeasti korjattavissa, eikä kapillaarikatkoa saa helposti anturan alle. Siihen on kyllä olemassa monia menetelmiä, joiden paremmuudesta on melko vähän tietoa. Varminta olisi kuitenkin rintamamiestalon kellarissa jättää väliseinä pinnoittamatta tai käyttää jonkinmoista ilmarakoa, josta kosteus pääsisi haihtumaan sisäilmaan.
Tiiveillä lattiapinnoitteilla on myös useasti osuutensa väliseinien kosteusongelmiin, koska tällöin myös lattiasta siirtyy kosteutta väliseinään ja kosteuskuormitusta syntyy lisää. Joskus myös höyry tiiviit lämmöneristeet ja muovikalvot lattian alla voivat aiheuttaa väliseinien lisääntyvää kosteuskuormaa.
Siksi olisi hyvä perehtyä remonttien yhteydessä myös lattiarakenteiden kuivumismahdollisuuteen.

[Kisuli]

Juu, samanlaista hötöä puskee minun taloni kellarin seinät, ei haise homeelle.

Matti: voitko valaista, mitkä mielestäsi ovat vaihtoehdot tilanteessa, jossa kellari on vain osan talosta alla ja pitäisi saada kuivaksi? Eli 3 seinää on eristettävissä ulkoapäin, ja neljäs on talon alla. Jos pistää Fuktisolit niille kolmelle seinälle, onko apua? Kannattaako kellarin lattia piikata pois ja eristää altapäin ja valaa uusi laatta? Kellariin ei nouse vesi, ympärillä läpäisevä hiekkamaa. Ainoa vesi tulee ulko-oven alta, kiitos nerokkaan porrasratkaisun...

Kellariin ei ole tarkoitus rakentaa asuintiloja, se toimii ainoastaan varastona.

[Matti Alander]

Kolmekin seinää kannatta eristää ja saada niistä kuivia. Fuktisol tekniikka ulkopuolella kuivaa myös huonetilaa, jolloin se yksi eristämätön seinä kuivuu paremmin sisään päin. Seinän kuivumista ei tulisi silloin estää pinnoittamalla tiiviillä pinnalla.
Kuivumistahan vesihöyryn osapaine-eroihin perustuen tapahtuu: Lämpimästä viileämpään ja tiheämmästä harvempaan. Kyseessä on Dalttonin kaasujen osapainelaki 1760 Englantilaisen herra Dalttonin oivallus. Eli paineiden tasaantumis pyrkimys.
Mitä kuivempaa kellarin sisäilma on sitä kuivemmaksi myös tämä sisäänpäin kuivuva seinä on.
Rivinteeraus olisi hyvä ratkaisu koko kellariin ja on todettu toimivaksi jo vuosikymmenien ajan, samalla saadaan myös hieman lämmöneristystä.

[Kauppis]

muistelen kuulleeni että joidenkien vanhojen maalien ainesosat erottuvat ajan kanssa maalista ja muodostavat "härmää"

[Luigi]

muistelen kuulleeni että joidenkien vanhojen maalien ainesosat erottuvat ajan kanssa maalista ja muodostavat "härmää"

Tuolla omassa kellarissa näin on ilmeisesti osaksi käynyt, kun alkuperäisen kalkkimaalin päälle on vedetty jotain lateksia. Pitäisi jotenkin saada se lateksi pois ainakin ulkoseinien läheltä (itse ulkoseinät on sentään säästyneet muovimaalilta), koska tuo tuntuu "keskittävän" seinärakenteeseen tulevan kosteuden niille alueille, josta maali on lähtenyt. Ihan loogista tietysti, että kosteuden haihtuminen keskittyy niille alueille, josta se pääsee haihtumaan.