Apatia kirjoitti:Ja tosiaan reikätiiliä vaikka vanhat kymmeniä vuosia kestäneet piiput onkin umpitiilistä. Oliskohan vanhat tiilet kestävämpiä kuin nykyiset umpitiilet?
Saattaahan se olla, että on tosiaankin ennen muinoin osattu ne parhaat ja kovimmat tiilet valita sinne piipun nokkaan, kun nykyään taas kaikki on niin bulkkitasalaatuista. Puuttuu ne huippukovat ja rautapalaneet tiilet, mutta toisaalta taas puuttuu ne haperoimmat oranssitkin tiilet. Tähän väliin sellainen
ennen oli kaikki niiiiiiiiiiiiiiiiiiin paljon paremmin -huokaus.
rintsikka-60 kirjoitti:Nyt täytyy rehellisesti myöntää, että en ole yhtäkään piippua päivässä korjannu. Vaikka kolmisen kymmentä piippua olen korjannu. Ehkä olen hidas.
Mutta teenkin telineet, purun, roudauksen ja muurauksen itse. Ehkä kannattaisi keskittyä pelkkään muuraukseen.
Alleviivasin taikasanat.
En muista, että paljonko mulla meni oman piippuni ylimpään metriin aikaa, mutta kyllä sitä meni. En tosin ole muurari ja kuten sinäkin, tein homman ilman lekaria. Pelkkiä telineitä tein varmaan jo sen yhden päivän, kun parhaani mukaan varoin tuliterää huopakattoa ja hiukan korkeita paikkoja pelkäävänä henkilönä olin mielestäni aika korkealla ja vieläpä varsin jyrkällä katolla. Ylös telineille sai kuljetettua vain kuusi tiiltä yhdessä kuormassa kerrallaan ja olisiko yhteen varviin mennyt aina 12 tiiltä..?
Ja yhdellä varvilla pääsi sen vajaat kahdeksan senttiä ylöspäin. Varveja vesikatolla muurattuna hätäisesti laskettuna n. 20 ja ei kantanut kukaan kuraa telineille, ei edes mlyllyttänyt (jos totta puhutaan, niin Psykolooki oli yhtenä päivänä tiiliä mulle kantamassa). Nopeammin se olisi käynyt, jos olisi ollut apumies auttamassa ja itse olisi ammattimuurari.
Siihen tietty on pakko mainita että näetkö nokea tai huomaatko kun tulee talvella mökille niin voi laittaa heti pesään tulen eikä tarvitse katolle kiivetä putsaamaan lumia piipusta 