Lisäeristäminen hirsitalo

[Zaffodi]

Ei tuo seinien lisäeristäminen mikään itse tarkoitus ole, suurin lämpöhukka on kuitenkin ilmanvaihdossa ja lämpimänä vetenä viemäriin. Seuraavana sitten katon eristeet mutta ne tulee meillä kuntoon kun laitetaan yläkerta kokonaan asuttavaksi, siellä on korkeutta niin paljon, että voisi jopa tehdä ilman muoveja.

Seiniin haluan ennen kaikkea ilmansulun eli vedon tunteen pois. Puran rakenteet paljaalle hirrelle ja siihen sitten päälle 2"x2" koolaus k600 samalla vaateriin oikaisten, talo on kylläkin 100+ vuotias ja silti lähes vaaterissa. Samalla saan sähköt, antennikaapelit, verkkopiuhat, kotiteatterin johdot jne. siististi piiloon ja käytettyä upotettavia rasioita. Tuo 50mm eristettä maksaa jotain 5,-e/m2 joten konkurssia siitä ei tee.

Olen kyllä eri mieltä siitä, kumpi on isompi homma saada siistiksi sileäksi pinnaksi, huokolevy vai gyproc. Joskus olen tapetoinut huokolevyn päälle ja kyllä sekin oma taitolajinsa on kun pohja imee liisteriä kuin sieni.

Ja se keskustelu niistä maaleista käytiin nojaten Uula-maalin purkkeihin eli ainakin kyseinen kauppias myy teitin tuotteita... Ja tässä ei ole nyt kyse normiasiakkaan ja myyjän keskustelusta vaan tukkuasiakkaan ja tukkumyyjän ja takana 10v yhteistyö joten uskoisin saavani aika rehellistä kommenttia. Mutta maalia en vieläkään ole ostanut, toisaalta en usko sen olevan sitten se suurin rakenteellinen ongelma, höyrynsulkumuovia en kuitenkaan ole laittamassa.

[pvalila]

Terve,

Tätä on varmaan parikymmentä kertaa jo pohdittu ja keskusteltu. Kuitenkin ottaisin mielipiteitä. Olemme olohuoneiden kylmät seinät "suoristamassa", eli niihin tulee 50mm koolaukset, seinät sen verran "vinot" että keskimääriin paksuus tulee olemaan 65mm, tarkoitus on tähän puhaltaa ekovilla (sisäpuolelle ilmansulkupaperi + kipsi). Miten isoa riskiä kastepisteen kanssa näette?

- J

Vastataan tähän alkuperäiseen kysymykseenkin.

Tärkeintä on, ettei hirsikehikon ulkopuolella ole mitään sellaista, joka estää hengittämisen.

Voit huoletta laittaa selluvillaa sisälle, koska kastepisteen sijainnilla ei ole väliä: se saa olla aivan yhtä hyvin villassa kuin hirressäkin, kumpikin on aivan ok.

Jos sinulla on muovi tai muu tiivis höyrysulku talon ulkovaipassa niin silloin ei kannata käyttää uretaania sisäpuoliseen eristämiseen: uretaani on höyrysulku sekin ja tällöin muodostuu kahden höyrysulun väliin riskirakenne, jonne päätynyt kosteus ei pääse poistumaan sen enempää sisään kuin uloskaan.

Muuten, jos laitat seiniin 50 mm koolauksen niin varsin suorankin seinän mutkittelu tuottaa kyllä suuremman kuin 65 mm keskimääräisen eristepaksuuden (mikä on itse asiassa vain hyvä).


Ulkopuolinen eristäminen olisi tietenkin fiksu juttu, sillä sisäpuoliseen eristeeseen jää helposti katkoja komeroiden, väliseinien, välipohjien jne. kohdalle. Ulkopuolella tuota tilaa yleensä on sitäkin, ei tarvitse eristekerroksen paksuuden kanssa tehdä kompromisseja!

[kakluuni]

"Olen kyllä eri mieltä siitä, kumpi on isompi homma saada siistiksi sileäksi pinnaksi, huokolevy vai gyproc. Joskus olen tapetoinut huokolevyn päälle ja kyllä sekin oma taitolajinsa on kun pohja imee liisteriä kuin sieni."


Huokolevy pitääkin esiliisteröidä ennen tapetointia, ei sen kummempaa.

[Janetski]

Joo-o. Kyllä sulla on sitä vesihöryä rakenteissa iha samoin kuin kaikilla muillakin. Se on suomenkielinen ongelma, että kaasumaisesta vedestä puhutaan veshöyrynä ja höyrystyneestä vedestä myös vesihöyrynä. ilma sisältää vesihöyryä, eli kaasumaista vettä. Ilman veden sitomiskyky on verrannollinnen lämpötilaan.

No tätähän minä yritin vähän kieli poskessa tuossa sanoa. Keksikööt viisaammat vaikka toisen sanan tuolle asialle. Sitä odotellessa miun seinissä ei höyrystynyttä vettä ole. Piste.

Täällä rintsikkafoorumilla menee usein sekaisin hengittävyys ja hygroskooppisuus. Hengittävyys on siis kaasumaisen veden läpäisemistä ja hygroskooppisuus veden imukykyä. Usein foorumilla puhutaan hengittävyydestä kun tarkoitetaan vaikkapa puukuidun imukykyä.

Minusta täällä puhutaan yleensä juurikin niin, että hengittävyys=hygroskooppinen rakenne. Näinhän se on ollut iät ja ajat. Nuo vesihöyrynläpäisyjutut ovat taas tulleet parina viime vuosikymmenenä ja sitä on alettu kutsua hengittävyydeksi ja hengittävyyden mittariksi pikku hiljaa. Minusta nämä asiat tulisi erottaa virallisesti jollain tapaa, saattaisi vähentää turhanpäiväistä eipäs-juupas keskustelua kummasti.

Ja se keskustelu niistä maaleista käytiin nojaten Uula-maalin purkkeihin eli ainakin kyseinen kauppias myy teitin tuotteita... Ja tässä ei ole nyt kyse normiasiakkaan ja myyjän keskustelusta vaan tukkuasiakkaan ja tukkumyyjän ja takana 10v yhteistyö joten uskoisin saavani aika rehellistä kommenttia. Mutta maalia en vieläkään ole ostanut, toisaalta en usko sen olevan sitten se suurin rakenteellinen ongelma, höyrynsulkumuovia en kuitenkaan ole laittamassa.

Tähänkin törmää toki (valitettavan) usein. Useimmiten vain on niin, kuten tuolla aikaisemmin mainitsin. Rehellinen kommentti tai ei, esimerkiksi joku ns. munamatta -tyyppinen öljymaali taatusti peittää tuplasti sen mitä vesiohenteinen perus sisälateksi.

Huokolevy pitääkin esiliisteröidä ennen tapetointia, ei sen kummempaa.

Jotkut käyttää myös pohjamaalausta. Tapoja niin paljon kun on tekijöitäkin.

[pekkap]

Vastataan tähän alkuperäiseen kysymykseenkin.
Tärkeintä on, ettei hirsikehikon ulkopuolella ole mitään sellaista, joka estää hengittämisen.
Voit huoletta laittaa selluvillaa sisälle, koska kastepisteen sijainnilla ei ole väliä: se saa olla aivan yhtä hyvin villassa kuin hirressäkin, kumpikin on aivan ok.

Pistähän vähän perusteluja tuolle.
Vanha perinteinen viisaushan on, että hirsitalon sisäpuolisen lisäeristys saa korkeintaan 50 mm, jos paksumpi eriste pistetään sisälle, tarvitaan myös höyrysulku. Tämä ei ole ihan pelkkää kansanviisautta. Pistän tähän pari sitaattia VTT:ltä ja TTKK:ltä aiheesta

VTT T2377: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2377.pdf
"Seinien lisäeristäminen sisäpuolelta saattaa joskus olla perusteltua, jos sisäverhous on
korjaustarpeessa tai rakenteessa on puutteellinen höyryn- tai ilmansulku. Ilmaa ja kosteutta
läpäisevän lämmöneristeen asentaminen seinän sisäpintaan edellyttää tavallisesti höyrysulun
tai muun tiiviin kerroksen asentamista uuden verhouslevyn alle (kuva 2.6). Vain
ohuita lämmöneristekerroksia asennettaessa höyrysulku voidaan jättää pois. Tällaisia
tapauksia ovat esimerkiksi 12–-25 mm paksun huokoisen puukuitulevyn asentaminen
puru- tai hirsiseinän sisäpintaan."

TTKK http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=82971
"Sisäpuolinen lisäeristys heikentää kuitenkin
rakenteen kosteusteknistä toimintaa, koska
vanhan rakenteen lämpötila laskee.
® Vanha rakenne kuivuu hitaammin.
® Lämmöneristyksen ulkopintaan voi tiivistyä
kosteutta sisäilmasta tai tulla homeen
kasvulle otolliset olosuhteet, jos sisäpintaan ei
laiteta riittävän tiivistä höyrynsulkua. Tiivis
höyrynsulku voi kuitenkin heikentää rakenteen
kuivumista joissakin tilanteissa."

Edellä mainitun TTKK:n paperin sivulla 14 on kuva kastepisteestä seinän sisällä. Kyse on siis siitä, että kun höyrysulkua ei ole sisäilman kosteus pääsee virtaamaan seinän läpi ja jos sinne syntyy kastepiste (RH=100) voi tulla vaurioita. Paksu sisäpuolinen lisäeristys lisää todennäköisyyttä tähän.

[Oto Hascak]

Miten isoa riskiä kastepisteen kanssa näette?

Ulkomuistista heitän, että ei ole vielä riskiä kastepisteen kanssa. Edellyttää, että lisäeristystä ei jo löydy ulkovuoren alta...

Hetkinen, oonko ymmärtänyt väärin, kun ajattelisin, että jos lisäksi eristystä on hirren ulkopuolella, se vähentäisi riskiä?

Kyllä ja ei. Ne villat olisi parempi laittaa ulkopuolelle, jotta se alkuperäinen rakenne pysyy lämpimämpänä/kuivempana. Jos villan heittää sisäpuolelle, niin alkuperäinen rakenne kylmenee ja jos villaa on tarpeeksi paksulti, niin kosteus pisaroituu hirressä. Eli lisäeristys hirren ulkopuolella on kutakuinkin hyvä asia ja sisäpuolella vähemmän hyvä. Kieroutuneella ajatusmaailmalla ajatellaan, että pisaroituminen ei saisi tapahtua siinä kantavassa alkuperäisrakenteessa vaan toisarvoisessa lisälämmöneristeessä.

Tuossa quottaamassasi pätkässäni tarkoitin sitä, että jos alkuperäinen kysyjä lisää lisälämmöneristettä sisäpuolelle 50 milliä, niin ongelmia kastepisteen kanssa ei tule. Asia muuttuukin toiseksi, jos lisättävän lämmöneristeen lisäksi löytyykin jo ulkopuolelta villaa vaikkapa 50 tai 100 milliä, niin sitten on syytä alkaa laskea ihan matemaattisesti, että pisaroituuko se kosteus uloimmissa villoissa. Se on oikeastaan ihan sama, että pisaroituuko kosteus villassa vai hirressä, molemmat vaihtoehdot on huonoja. Siksi kirjoitin, että riskiä kastepisteen kanssa ei muodostu, jos lisäeristystä ei jo löydy ulkovuoren alta...

[johlindr]

Terve,

Ajattelin hieman selviittää tilannetta sain sopivasti (IV putkien läpiviennistä) tarkat rakennevahvuudet:

Ulkopuolelta katsoen:

28-33mm puupaneli
Paperi/pahvi (ei bitumi kerrosta, oli täysin vaalea)
hirsi 150-170mm
--
koolaus 48mm
Eriste Ekovilla (märkäpuhalluksena) (keskimääriin kun suoristanut seinää 55-60mm eriste vahvuus)
Ilmansulkupaperi (Ekovillan)
Kipsit
Maali

Eli ulkopuolella ei mitään eristystä eikä kosteus sulkua. Selvä asia että ulkopuolelta eristettyyn sisältyy pienemmät riskit se on vaan tässä mahdottomuus.

Eristyksen tarkoitus ei ollut ensi sijaisesti eristys vaan seinien suoristaminen (olisi kuitulevyä varten tarvittu jolloin jäisi liian suuret ilmarakot jotka sinänsä myös lisää riskiä kylmän pinnan muodostamiseksi). Valitsin puhallusvilla seinän muodon takia, saa raot täytetty kun levyeristysksellä jäisi ilmarakoja.

Muovin laittamista yritän välttää koska tuo sitten omat ongelmat.

Työ on muuten jo tehty :D 2päivässä oli koolaus ja eristys valmiina, nyt odotan että villa kuivuisi kunnolla ennen kun lyö paperit kiinni.

. Johan

PS. Kuitulevyn pinnoitus on ihan kaamea tehtävä erityisesti jos hakee maalattua pintaa eikä tasoite-tapettia haluaa käyttää

[MattiV]

Ite laitoin tervapaperin, tuumaisen Huokoleijonan, makulatuuripaperin alustapetiksi sekä paperitapetit päälle. Ei mitään erityistä ongelmaa asennuksissa eikä ole kylmä tullut Etelä-Suomessa. Sahaa levyn reunan alhaalta vaikka 45 asteen jiiriin niin mahtuu kaapelit listan alle eikä vedä :) . Viimeisintä tosin en itse tehnyt, vaan sahasin paksuhkot jalkalistat jiiriin.

Levyjen lätkiminen oli helppoa, gyproc-ruuveja vaan tarpeeksi tiheään eikä liian syvälle. Liisteröinnissäkään ei ollut mitään ameriikan temppua kun muistaa laittaa sen aluspaperin, tein vielä omatekoisella perinneliisterillä, joka ei ole niin tarttuvaa kuin selluloosaliisteri?

Muoks:

Yksi reilu kerros liisteriä kannattaa joka tapauksessa ennen alustapetointia sutia levyn päälle. Ja levyjen saumat jos haluaa piiloon niin kaistale revittyä hesaria auttaa.

[csinos]

Meillä on ajankohtaisena pohdintana keittiön hirsiseinien käsittely. Ne on ennen ollu sisältä ulospäin lastulevy, höyrynsulkumuovi, koolaus, 50mm lasivilla, hirsi, 50mm(?) lasivilla, tuulensuoja, ulkoverhous. Nyt on keittiö purettuna hirrelle asti ja koolaukset poistettu.

Olen kahden vaiheilla, pistänkö pelkän tiiviin paperoinnin seinän sisäpuolelle vai huokolevyä ja paperointi. Paperoinnin puolesta puhuu vähemmän työn määrä sekä se, ettei hirret ole järin viileiltä/vetoisilta tuntuneet pakkasillakaan. Toisaalta taas useampi on sanonut että kannattaa laittaa se huokolevy.

Kuitenkin hirren ulkopuolella on nyt lasivilla ja tulevaisuudessa vaihdan sinne puhallusvillat ja todennäköisesti lisään eristepaksuutta hirren ulkopuolella. Mitenkä tämä oikeasti kannattaisi tehdä? Näkemyksiä?

[Zaffodi]

Meillä on ajankohtaisena pohdintana keittiön hirsiseinien käsittely. Ne on ennen ollu sisältä ulospäin lastulevy, höyrynsulkumuovi, koolaus, 50mm lasivilla, hirsi, 50mm(?) lasivilla, tuulensuoja, ulkoverhous. Nyt on keittiö purettuna hirrelle asti ja koolaukset poistettu.

Olen kahden vaiheilla, pistänkö pelkän tiiviin paperoinnin seinän sisäpuolelle vai huokolevyä ja paperointi. Paperoinnin puolesta puhuu vähemmän työn määrä sekä se, ettei hirret ole järin viileiltä/vetoisilta tuntuneet pakkasillakaan. Toisaalta taas useampi on sanonut että kannattaa laittaa se huokolevy.

Kuitenkin hirren ulkopuolella on nyt lasivilla ja tulevaisuudessa vaihdan sinne puhallusvillat ja todennäköisesti lisään eristepaksuutta hirren ulkopuolella. Mitenkä tämä oikeasti kannattaisi tehdä? Näkemyksiä?

Jos tarkoituksena on parantaa ulkopuolista erisrtystä tee sisälle minimi, esim. 12 tai 25mm puukuitulevy. Tällöin se hirsi jää kunnolla lämpimälle puolelle.

Itse revin juuri omasta talosta ekan lastulevynpalan seinästä, hirren päälle oli sisällä laitettu k600 pystylaudat joilla oli samalla oikaistu seinät. Välissä se n.22mm lasivillaa, päällä alupaperi ja lastulevy. Ajatuksena on nyt repiä lastulevyt pois ainakin ulkoseiniltä, korvata se lasivilla vaikka puukuitulevysuikaleilla ja päälle sitten vielä toinen kerros puukuitulevyä (joo, alkuperäinen suunnitelma oli 50mm koolaus+gyproc mutta nyt kun sai kunnolla kurkattua mitä siellä on muutin mieleni).

[johlindr]

Meillä on ajankohtaisena pohdintana keittiön hirsiseinien käsittely. Ne on ennen ollu sisältä ulospäin lastulevy, höyrynsulkumuovi, koolaus, 50mm lasivilla, hirsi, 50mm(?) lasivilla, tuulensuoja, ulkoverhous. Nyt on keittiö purettuna hirrelle asti ja koolaukset poistettu.

Olen kahden vaiheilla, pistänkö pelkän tiiviin paperoinnin seinän sisäpuolelle vai huokolevyä ja paperointi. Paperoinnin puolesta puhuu vähemmän työn määrä sekä se, ettei hirret ole järin viileiltä/vetoisilta tuntuneet pakkasillakaan. Toisaalta taas useampi on sanonut että kannattaa laittaa se huokolevy.

Kuitenkin hirren ulkopuolella on nyt lasivilla ja tulevaisuudessa vaihdan sinne puhallusvillat ja todennäköisesti lisään eristepaksuutta hirren ulkopuolella. Mitenkä tämä oikeasti kannattaisi tehdä? Näkemyksiä?

Moro, huokolevy on varmaan järkevin jos haluat suht suoraat seinät, älä missään nimessä laita sisäpuolelle lisäeristettä (villa tai muuta) kun kuitenkin on eristetty ulkopuolelta. Kun on lasivilla niin pitää kyllä vähintään ilmasulkupaperia laittaa (ehkä jopa muovi/alupaperi mutta vaikea suositella muovin laittaminen puutaloon).

Yleinen neuvo, älkääkö tehkö märkäpuhallus talvella/myöhään syksyllä, on mukavat haasteet saada villa kuivumaan kunnolla. Toki valmistajan neuvojen mukaan voisi laittaa kiinni kun on 2/3 kuivaa, mutta se nyt vasta tuntuu väärältä...

-J